Juliolla nyt kolmas kisapäivä alkamassa. Eilen lämpötila oli melkein neljäkymmentä, joten pieni pilvikerros tänään on hyvä juttu.
Meidän Julio on selvästi Jaakkoa sotkuisempi… joku muu on sotkenut huoneen.
Me llamo Julio
Jee, Jaakko pääsi kilpailemaan World Shootiin. Meillä on uusi Julio perheessä. Onneksi espanjaa sentää opiskeltu muutama kurssi, että Juliota ymmärtää 🙂
Ei-kisaaja tehnyt normituristiasioita kuten aurinkoa otettu ja keskustan nähtävyyksiä katseltu.
Linnoja ja katedraaleja
Eilisen kaksi linnaa päivässä on ehdoton maksimi. Nyt sekin tiedetään. Upeita olivat, kalustettuja, asuttuja
ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskotia.
Bourgesin keskustasta tänään bongattiin vielä yksi linna ja katedraali ja nyt kohti vastarintamuseota.
Friedrichsruhe ja matka sinne
Vähän jälkijunassa toinen Saksan linna ja latausjuttuja. Tien päällä oleminen alkoi tuntua, siinä mielessä, että kun yhdessä paikassa ei olla kovin kauaa, niin sitä koittaa niin äkkiä katsoa mitä on ympärillä ja tehdä kaikenlaista mitä missäkin paikassa voi tehdä, että ihan levoksi sitä ei voi kutsua. Kävelylenkki, sali, uinti, päivällinen, siinä se iltapäivä ja ilta meni ja sitten taas aamulla ylös ja matkaan.
Toisella Saksan pätkällä tuli kaksi superia lisää, ja taaskin Friedrichruhen hotellissa ilmaista voimavirtaa löytyi.
Sähkö ei tietystikään ole vielä maksanut mitään.
Samppis pikakelauksella…
Epernay: maistettu kolme samppista (hyvää, pahaa, tosi pahaa). Kellareissa vierailtu, kaupungin nähtävydet nähty. Lämmin ilma, kauniit maisemat ja hyvää ruokaa. Mitä muuta sitä pieni ihminen kaipaa. (Ps. Ei ole oluen voittanutta)
Münchhausen
Edellinen linna kuvina.
Uusi päivä uusi linna
Linna keskellä maaseutua. Spa ei ole ollut koskaan meidän juttu…silti upea hotelli. Uitu on, vaellettu kylpytakeissa hotelilla, salilla käyty ja huoneen hintaan kuuluvasta minibaarista nautittu, mitä muuta voi lomalta toivoa?
Ensimmäiset superit
Neljä superchargeria on takana. Näinä kahtena aamuna on lähdetty hotellilta suoraan liikenteeseen ilman aamiaista, ideana päästä nopeasti matkalle ja latauksen aikana syödä aamiainen. Ensimmäisen päivän siirtymä oli lyhyt, 270 km, joten ei sinänsä olisi tarvinnut tehdä kahta pysähdystä, mutta pysähdykset sopii meille. Toinen pysähdys vielä vähän ennen hotellille saapumista, että ei tarvitse hotellilta sähköä, jollei se ole helposti järjestettävissä.
Vaan olipa siellä 11 kW työmaapistorasia autotallissa. Ilmainen. Joten se taas tekee helpoksi seuraavan päivän, voi valita aamiaispysähdyksen vähän isommalla marginaalilla siihen mihin haluaa.
Ensimmäinen superi oli Bisbingen, jossa on myös sisätiloissa oleva hiihtoputki ja sen ravintola.
Täällä näimme punaisella Model S:llä saman suomalais-saksalaisen pariskunnan, joka lisäksemme oli ainoa Tesla laivalla. Aika sattumaa, ottaen huomioon kuinka lyhyen aikaa näillä latureilla ollaan.
Toinen superi oli Lauenau, siellä normaalin huoltoaseman palvelut, ravintola ja pikaruokaa sekä pieni kauppa. Teslat eivät ole niin vanha asia vielä Saksassakaan etteikö joka laturilla joku perhe tai kaksi olisi tullut pyörimään ja ihmettelemään latauksessa olevien autojen ympärille.
Muuten tältä näyttää 200 km/h-hymy:
Münchhausenin linnan parkkihallissa oli yksi voimavirtajohto, jonka päässä oli voimavirtapistorasia ja sen lisäksi sen yksivaiheiseksi sukoksi vaihtava jatkojohto. Pylväiden väliin mahtuu tarkasti sovittamalla.
Eikä mikään lataus tietenkään ole vielä maksanut mitään.
Olen rotta (Hamelnissa käyty)
Elämä ei ole oikeudenmukaista ja demokratiasta ei meillä ole tietoakaan. Tuli sitten vähän testattua moottoritietä. Huippunopeus oli 200, jee. Kun Jaakko ajaa, alan hinkumaan jo 150:ssä.
Linnahotellimme oli todella hieno, kuva kertoo kaiken. Jaakko muisti, että meidän hotellin lähistöllä on Hameln, eli Pillipiiparin kaupunki. Hieno vanhakapunki ja runsaasti viittauksia satuun.
Hieno Lyypekki jää lyhyeksi
Laiva on illalla perillä, niin ollaan hotellissa heti Lyypekissä. Linnateeman mukaan vanha rakennus ainakin valittu. Auto 80 % tuon lyhyen matkan jälkeen satamasta. Aamulla lähdetään heti, että jää Lyypekki lyhyeksi vierailuksi, mistä paikalliset ovat olleet pahoillaan. Joo totta kai pitää joskus tulla oikeasti uudestaan.
Seuraava kohde on matkan ensimmäinen Supercharger. Aamukahvin takia jo 120 km jälkeen, eli ei sinänsä kannattaisi siinä vielä. Sitäkin ennen on ohitettu noin 3 superia. Sinänsä pääsisi melkein Münchhausen-linnan lähelle asti tällä latauksella, mutta pysähdellään nyt ihan reilusti vaan useammin, kun halutaan nähdä vähän enemmän.
Täällä on ollut pride-paraati tänään ja siihen liittyviä juhlia tai konsertteja paljon.
