Sähköautoilua edistämässä Tallinnassa

Tämä oli jo niin hullu juttu, että pakko tehdä. Tallinnassa oli kauppakeskuksessa ’T1 Mall of Tallin’ sähköautotapahtuma viikonloppuna 15-17.11.2019. Sinne olivat maahantuojat ja merkkien edustajat hankkineet paikkoja esitellä sähköautomallejaan, ja kaikki mitä mieleen tulee ja sellaisiakin, joita en vielä ollut nähnyt, oli paikalla. Mutta Teslaa eivät olleet saaneet tuomaan autoja tai edustusta – Teslalla ei ole liikettä Virossa eikä yleensäkään kiinnosta markkinointi. Tesla myy muutenkin kaikki autot mitä tuottaa. Viraalimarkkinointi toimii tällä hetkellä paremmin kuin mikään oikea kampanja voisi toimia. Niinpä tapahtuman järjestäjät kysyivät Tesla Club Finlandilta, olisiko joku Teslan omistaja valmis esittelemään autoaan.

Koeistuntaa, katselua.. Teslojen ympärillä oli koko ajan eniten ihmisiä

Itse olen tottunut koko vuoden ajan suorastaan pakottamaan tutut niin kuin tuntemattomatkin koeajamaan Model 3:a ja olen ollut eri Teslojen kanssa monessa yleisötapahtumassa esittelemässä niitä. Ne ovat toki olleet mukavia yhden päivän tai muutaman tunnin juttuja viikonloppuisin, enemmänkin tilaisuuksia tavata muita Teslaihmisiä. Nämä messut olivat ihan eri työmäärän tapahtuma. Ne kestivät kolme päivää, perjantaista sunnuntaihin. Autot ajettiin torstai-iltana kauppakeskukseen ja sunnuntaina päästiin sieltä ulos niin, että ehdimme juuri autolautalle. Oli sovittu, että kello 12-18 joka päivä olisimme autoja esittelemässä.

Kauppakeskus illalla. Lähellä ei ilta-aikaan ole auki juuri mitään, kun ruokaa etsimme torstaina ennen kuin autot sai ajaa sisään.

Meille maksettiin matkat ja hyvä hotelli kolmelle pariskunnalle. Koska tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä sähköautojen yleistymisen edistämiseksi, niin päätin lähteä mukaan. Samalla pääsimme vähän kotoa pois keittiöremontin tieltä. Meiltä tuli kaksi autoa, Model X ja kolmonen. Saimme yhden Model S:n mukaan omistajineen ja kuskiksi vielä yhden teslaklubilaisen ajamaan Model 3:a, kun itse kuljetin X:ää. Kaikki mallit olivat siis edustettuna. Teslat todella haluttiin tänne, koska käsitykseni mukaan muut automerkit joutuivat maksamaan saadakseen autot esille.

Ennen autojen ajamista sisälle messujen yhteistyökumppani pesi ne. Itse putsailin sisältä pahimmat sorat.
Meidät ohjattiin ympäri kauppakeskusta oikealle paikalle
Model 3 ja Model S seuraavat

Onhan se aika eksoottista ajaa pitkin kauppakeskuksen käytäviä autolla. Yhdestä seinästä sisään ja melkein koko keskuksen ympäri. Joissain kulmissa vähän peruuttelua X:llä, mutta muuten hitaasti vaan. Keskus oli suljettuna kello 23 jälkeen, kun ajoimme sisään, mutta sunnuntaina ajoimme vielä aukioloaikaan ulos, jotta ehdimme lautalle, joten vähän vielä tarkkaavaisempana sai olla hipihiljaa kulkiessa asiakkaiden joukossa.

Backstage – messujen toimistotila kauppakeskuksessa. Eipä tänne kukaan eksy, niin sai tavaroita talteen päivän ajaksi.
Torstai-iltana kokeiltiin joulushowta kun autot oli saatu paikalleen. Muut näytteilleasettajat heti katsomassa ja kuvaamassa.
Autot paikallaan
Perjantai-aamupäivä oli hiljainen. Mediaan tai blogeihin otettiin kuvia.
Perjantaina oli kaikenlaisia kuvaajia ja kuvauksia.
Model X se siellä kaukana alhaalla. Esiintymislavat olivat tämän keskusaukion keskellä.

Tapahtumassa oli koko ajan puolen tunnin välein jotain ohjelmaa keskellä olevilla lavoilla. Niissä oli automerkkien ja latauspalveluiden tarjoajien puheenvuoroja ja sähköautojen käyttäjien haastatteluja. Kaikista esityksistä näytti siltä, että juuri omista kokemuksistaan kertova Teslakuski oli suosituin, hänen haastatteluaan pysähtyi katsomaan enemmän ihmisiä kuin mitään muuta esitystä.

Puolen tunnin välein, kun lavalla esitys oli päättynyt, pyrittiin käynnistämään jouluesitys. Perjantaina päivällä oli vielä niin vähän ihmisiä, että erikseen ei tarvinnut pitää heitä loitolla autosta esityksen ajan.

Ohjelmanumerot lavalla alkoivat aina tasalta ja puolelta, ja kestivät ehkä 15-20 minuuttia. Jos meitä oli tarpeeksi paikalla, yritimme jokaisen lavaesityksen välissä käynnistää Model X:n joulushown. Sen käynnistäminen oli kohtalainen operaatio: ensin piti saada ihmiset kaikki yhtä aikaa ulos autosta. Molemmin puolin autoa siis tarvittiin yksi meistä pyytämään ihmiset ulos ja estämään uusien meno sisälle ja ovien ja takaluukun availu. Sitten minä menen autoon sisälle ja auto lukkoon. Ikkunat kannattaa avata valmiiksi, pienikin vastus ikkunoiden avautuessa keskeyttää esityksen. Samalla kaksi muuta meistä vartioivat molemmin puolin, etteivät ihmiset tule lähelle autoa. Ulos autosta, ovi kiinni ja vähän matkan päähän ja painan avainta. Aina esitys ei käynnistynyt, mutta kun vähän oli pyyhitty pölyjä auton katolla olevan anturin läheltä, niin kyllä se aika luotettavasti lähti päälle.

Plugareita ja i-Pace. Audi e-tron häkkyrän takana.

Kiva juttu kauppakeskuksen käytävälle pysäköinnissä oli, että viereisestä ruokakaupasta ei kassahihnalta ollut montaa askelta nostaa tuliaiset autoon. Yli kymmenen kolmen litran viinitölkkiä muuten mahtuu X:n takakontin pohjan alle sen ala-asennossakin.

Oh tätä hukattua tilaa e-Golfin konepellin alla.

Muita autoja siellä olisi ollut kaikkea: Ioniq, Kona, uusi Mersu, e-tron, i-Pace, e-Golf, Leaf halkaistuna, VW Crafter. Lisäksi jotain hybridejä. En juuri niihin jaksanut keskittyä, ja kontrasti autojen ulkonäössä Teslaan on vaan niin kovin iso, että ne näyttävät auttamattoman vanhanaikaisilta, niin sisältä kuin ulkoa.

VW Crafterista oli näytillä sähköversio.
Isomman luokan pakettiauto verrattuna Nissanin e-NV200:aan.
Vanhempaa kalustoa. Nyt en ihan muista oliko tämä sähkövehje vai ei.
Esittelyä tuli tehtyä koko ajan. Ihan täysiä työpäiviä.

Autot oli tärkeä laittaa sellaisiin asetuksiin, että niillä ei päässyt kukaan vahingossa ajamaan. Teslassa liikkeellelähtö on aika helppoa – vaihdevipu päälle ja kaasua – joten sen voisi joku lapsi tehdä vahingossa. Model 3:ssa järjestin asian niin, että otin kännykkäavaimen pois käytöstä, joko bluetoothin poistamalla tai vaihtamalla Tesla-sovelluksessa toiseen autoon, ja avasin auton korttiavaimella. Tällöin autolla ei voi lähteä ilman korttiavainta liikkeelle. Model X:ssä laitoin päälle sen, että ajoa varten pitää tuplaklikata avainta. Arvotavaroita sain helposti säilytettyä X:n etukontissa laittamalla Vallet-tilan päälle. Silloin etukontti ja hansikaslokero ovat lukittuna. Kolmosen etukonttia esittelin ja hanskalokeroa, joten ne tyhjensin. Pin-to-drive on myös käytännöllinen tapa hoitaa tämä asia.

Lapset erityisesti olivat innoissaan X:n takapenkeistä ja ovista

Joka päivä iltapäivisin alkoi ihmisiä olla todella paljon. Kun ihmisiä alkoi olla tungokseksi asti ja autossa istujia paljon, alkoi tuntua siltä, että sellaisessa härdellissä ihmiset eivät enää ole yhtä huolellisia autossa liikkuessaan. Siinä vaiheessa laitoin autot lukkoon ja vain katseltaviksi.

Auto oli käytännössä täynnä koko ajan ja vaikea saada ihmisistä tyhjäksi, kun valmistauduttiin jouluesitykseen.

Jos vastaavaan yleisötilaisuuteen yksityisten omistamia autoja viedään, niin kannattaa vaatia erilaiset järjestelyt kuin nyt. Autojen pitää olla aidattu köydellä. Järjestäjien pitää järjestää autoa kokeilemaan jono, ja päästää autolle aina vain sopiva määrä ihmisiä. Kun autolla ei ole esittelyä, se pitää olla aidattuna.

Tietysti kuvia otettiin paljon itsestä auton kanssa.
Model 3:ssa väkeä

Model 3:ssa ovenkahvat olivat kaikille yhtä hankalia niinkuin aina. Näin monen kahvan käyttäjän jäljiltä teipatuissa kahvoissa on paljon jälkiä. Kun niitä ei osata avata, niitä painellaan kynsin. Jälkiä oli jo ennen messuja siis. Onneksi siis minulla on teippaus siinä, ja suosittelen kahvoihin, joita käytetään paljon, kovaa kiveniskukalvoteippausta. Laitatan kahvoihin uuden teipin ja varmaankin juuri kiveniskuteipin vielä sen päälle kunhan ehdin.

Ovet kiinnostivat ja istuminen niin edessä kuin takana oli suosittua

Itselle seuraavaa kertaa varten laitan muistiin, että pitää tehdä paperilla jaettavaa materiaalia, jolla on perustiedot autosta ja ohjeet miten ovet avataan sisältä ja ulkoa. Sellaisen esitteen kun antaa jonossa jokaiselle, ei kahvojen kanssa tule ongelmia. Tietysti materiaaliin vielä pitää laittaa suosittelukoodit ja muita linkkejä blogiin ja Teslaklubiin.

Laivan autokannen käryssä tulee mieleen, että kohta tämäkin ongelma on poissa. Säännöt tyhjäkäynnin välttämisestä tuntuvat historiallisilta.

Olen tyytyväinen, että sinne tuli mentyä, vaikka kova homma olikin ja vaivaa ja kustannusta tästä itselle tulee vielä. Tämä on sitä mitä olen halunnut tehdä koko sen ajan, kun meillä Tesla on ollut.

Piparkakku-Cybertruck

Tämä on paras pipari-CT minkä olen nähnyt!

Teslan marraskuussa julkistama suorista teräslevyistä taivuteltu Cybertruck-lava-auto on inspiroinut ihmisiä ympäri maailmaa tekemään piparkakku-Cybertruckeja. Kulmikkaat muodot on ensimmäistä kertaa helppo – tai mikä nyt on helppoa – tehdä suorista piparkakkuosista.

Lululla oli ilmeisen hauskaa jos kerran useamman tunnin jaksoi tätä tehdä

Lulu käytti monta tuntia tänään, ainakin neljä tuntia jollei viisi, tämän tekemiseen, ja osat oli jo paistettu eilen. Mutta lopputulos on mielestäni paras, yksityiskohtaisin ja taidokkain mitä olen nähnyt!

Etuvalot ja keulan muoto täsmälleen kuten esikuvassa
Takavalot aivan tarkasti toistettuna

Hyvää joulua kaikille ja piparkakkutaloaskartelun iloa!

Miksei luottokortilla voi maksaa latureilla?

Luottokorttijärjestelmä on tehty sillä tavalla väärin, että suuri määrä korttipäätteitä pienituottoisilla latausasemilla ei ole taloudellisesti mahdollista. Siinä yksinkertainen yhteenveto vastauksesta usein esille tulevaan kysymykseen: miksi ihan tavallinen vaikkapa lähimaksu luottokortilla ei ole yleistynyt latausasemilla?

Autoon kertyneet RFID-tunnisteet latausasemille. Plugsurfingia en ole käyttänyt koskaan, se on vain varalla Euroopanmatkoja varten. Parkkisähkön tunniste on normaalisti sukopistokkeen päässä, ja Parkkisähkön sovellukseen voi rekisteröidä muiden palveluiden tunnisteet. Elmo-kortti Viroa varten unohtui kuvasta.

Luottokortti olisi aivan varmasti yleisin tai ainoa maksutapa, jos se olisi taloudellisesti lähellekään kannattava. Latausverkosto, jossa luottokortti toimisi laturilla suoraan, saisi huomattavan markkinointiedun latauksen maksun helppoudessa. Enemmän julkisia latureita käyttävät suosisivat todennäköisesti edelleen RFID-tunnisteita, mutta monelle satunnaisesti pitkiä matkoja tekevälle luottokorttimaksu saisi suosimaan sitä tukevia verkostoja.

Pitkä selitys vasta kertoo täsmälleen mistä on kyse. Sirullisten luottokorttien luonteva ja turvallinen toteutustapa tietoturva-ammattilaisten näkökulmasta olisi tietysti se, että luottokortin siru ja pankki keskustelisivat keskenään salatusti ja toisensa vahvasti tunnistaen. Näin maksutapahtuma olisi turvallinen riippumatta mistään välissä olevasta laitteesta tai verkosta. Korttipäätteitä voisi kuka tahansa rakentaa ja ohjelmoida mielin määrin.

Mutta kun ei. Luottokortti keskustelee ensin korttipäätteen kanssa. Sitten tämä korttipääte vasta keskustelee salatusti pankin kanssa. Tämän takia jokainen korttipäätelaite jokaisella eri ohjelmistolla tulee sertifioida. Tämä on iso kustannus. Tämän kustannuksen takia monessa automaatissa korttipääte ei ole integroituna itse laitteeseen, vaan se on erillinen yksikkö, johon syötetään kortti ja tunnusluvut. Erillinen laite on pitänyt sertifioida vain kertaalleen. Sitten se voidaan liittää moneen erilaiseen automaattiin. Erillinen laite on kuitenkin halpaan type2-latausasemaan liitettynä todella kallis osa. Polttoainepumpulla kertaostos on 50-100 euroa, lataustolpalla 1-10 euroa. Päivän liikevaihto voi koko ajankin käytössä olevalla tolpalla jäädä muutamaan euroon. Siksi polttoainepumpulla erillinen laite kannattaa, mutta lataustolpassa ei. Sähköautoilu on siis liian halpaa!

Entäpä jos laite integroidaan? Silloin yhden type2-latausasemamallin valmistusmäärän pitäisi olla todella iso, että tämä sertifiointi kannattaisi. Ja ohjelmistoa ei enää voisi päivittää. Tämä ei olisi realismia tilanteessa, jossa koko ajan löytyy vielä yhteensopivuusongelmia jonkun uuden auton kanssa, tai halutaan päivittää ominaisuuksia lataustolppiin.

Liikkumiseen ja autoon liittyvät sovellukset puhelimessani.

Siksi ei siis ole yhtään kannattavaa vaihtoehtoa saada luottokorttia toimimaan latausasemilla. Jos sen vain härkäpäisesti toteuttaisi, lataukselle joutuisi laittamaan kilpailijoihin verrattuna moninkertaisen hinnan. Asiakkaat eivät olisi sitä valmiit maksamaan, vaan kerran rekisteröisivät applikaationsa ja RFID-tunnisteensa ja nauttisivat halvemmista hinnoista sen jälkeen.

Teslan superlatureilla tunnisteita tai sovelluksia ei tarvita, ja laskutus toimii, koska laturi tunnistaa auton johtoa pitkin signaloimalla. Tulevaisuudessa tämä olisi mahdollista myös muilla asemilla ja automerkeillä. Standardit ovat olemassa.

Lataustunnisteita ja applikaatioita ei kannata latailla vasta sitten, kun matkan päällä sitä sähköä tarvitsisi. Hyvä aika tällaiselle puuhastelulle on siinä välissä, kun auto on tilattu ja toimitusta odottelee. Tunnisteet ehtivät saapua postissa ennen autoa ja jännitystä ja odotusta saa hallittua, kun on jotain asiaan liittyvää tekemistä.