Jokkmokin jääradalla

Tällaisella klubitapaamisella on monta tarkoitusta, ja tällä kertaa ajattelin keskittyä siihen, että ehdin oikeasti harjoitella jääradalla itse kaikenlaista. Aiemmin on enemmän tullut juteltua ihmisten kanssa ja koeajettua eri porukoilla autoja. Totta kai sitäkin päivän mittaa tällä kertaa tehtiin, mutta pääasia minulle oli oma harjoittelu.

Takavalot eivät tässä lumessa pysy näkyvissä millään. Ja vanteet täyttyvät myös.

Tietenkin kaikki sanovat, että jääradalle pitäisi mennä sinne sopivalla varustuksella, eli pitkäpiikkisillä renkailla. Ja uskon, että se on upeaa, kun piikit tasaisesti ja ennakoitavasti purevat jäähän ja antavat kuljettajalle täyden hallinnan pidosta ja luistosta. Ehkä joskus sitäkin voi kokeilla. Mutta nyt tutkin oman auton käyttäytymistä omilla normaaleilla Nokian R3-kitkoilla.

Tilaa siihen oli hyvin. Kolme lyhyempää rataa oli aurattu järven jäälle ja niiden ympärille yksi pidempi rata. Nuo kolme lyhyempää tuppasivat nopeasti kiillottumaan kitkoille todella liukkaiksi, mutta pidempi säilyi paljon ajettavampana koko päivän. Lisäksi rannasta radoille vievä pitkä suora oli aika leveä, ja siinä oli pitkän aikaa tyhjää, joten käytin sitä omiin käsittelyharjoituksiini. Jonkin aikaa tein sitä, että suoraa ajaessa heittelen autoa puolelta toiselle ja yritän löytää rajan, että ei pysy hallinnassa. Sitten kun se löytyy, yritän saada takaisin hallintaa. Yleensä ei ihan onnistu, pyöritään ja pysähdytään loivan vallin reunalle. Siitä varmaan vanteet täyttyivät lumesta päivän aikana. Alkoi meinaan paluumatkan alussa täristelemään aika lailla – olisi pitänyt huomata illalla puhdistaa ne.

Track mode on Performance-mallin erikoisuus kolmosissa. Tietysti kokeilin sitäkin, ja osaavalla kuskilla se on varmaan ehdottomasti koko ajan käytössä. Mutta minulla se on vain varma tapa pyöräyttää auto ympäri heti ensimmäisessä liukkaassa kohdassa. Ilman track modeakin auto kuitenkin antaa mennä mutkassa pienessä sivuluisussa mielestäni oikein mukavasti. Track modella sain olla todella varovainen ja ilman sitä pääsin mutkat hienosti paljon suuremmalla nopeudella. Tekniikan maailman talviautotestissä, joka ilmestyi juuri, arvosteltiin kolmosta juuri siitä, että sen ajonvakautus ei estä täysin sutimista ja päästää autoa hieman vapaammin iloisesti kahva edellä. Mitä monet taas arvostavat!

Teslabjörn pyörittelee jäällä ja tekee videoitaan

Muilla jääratakerroilla viime vuosina (Kemi, kaksi Kittilää, Hyvinkää) ovat päivät olleet aurinkoisia. Nyt oli koko päivä aika hämärää, aika kova homma osan aikaa edes erottaa mihin suuntaan rata kääntyy. Varsinkin loppuiltapäivästä. Mutta oikeastaan taisikin olla aika hyvä päivä videoiden tekoon Teslabjörnillä, kun kontrasti auton sisätilojen ja lumen välillä ei ollut niin kova. Ainakin videoita syntyi useampi, ja hän oli koko ajan autolla joko radalla, pyörimässä eri tavoilla, ajamassa rataa tai pysähtyneenä johonkin selostamassa kameralle. Aivan kokopäiväistä hommaa.

En paljoa kuvaillut radalla muita autoja. Vähän sentään vastaohjausta tässä mutkassa havaittavissa.
Otan aina radalla kaiken irtonaisen autosta pois, latausjohdot ja kamerat ja muun kaluston. Kevennys mielestäni vaikuttaa ihan oikeasti. Jääradalle oli tuotu mökki, jossa ihmiset viettivät aikaa. Minä mieluummin vietin aikaa radalla, kun kerran sinne oli päästy.
Ruotsalaista Model X:ää kiskottiin iltapäivästä syvältä hangesta.

Vaikka paljon pyörähtelin radalla ihan matkustajana, minua ei tarvinnut hangesta hinata ulos. Montaa muuta autokuntaa piti, viimeisenä vielä iltapäivällä todella pitkälle hankeen ajanutta Model X:ää. Näin pitkälle ei pääse ellei ole tuolla suoralla ottanut todella paljon vauhtia. En sitten ottanut selvää tarkemmin mitä oli yritetty. Suorilla kiihdyttäessä jäällä pitää muistaa, että jarrutusmatka on sama kuin kiihdytysmatka, koska molemmat ovat riippuvaisia vain renkaan pidosta.

Illalla taas Jokkmokin torille lataukseen. Tässä vaiheessa olisi kannattanut puhdistaa vanteet ja pyöränkotelot!
Nokian renkaat lahjoitti arvontaan renkaat ja muita palkintoja

Viimeaikaiseen uuteen harrastukseen, kasvissyöntiin, liittyen sellainen huomio, että täällä olin ensimmäistä kertaa hotelliaamiaisella eläinperäisten ruokien pois jättämisen jälkeen. Samaten ensimmäistä kertaa olin järjestetyllä päivällisellä ravintolassa. Vaikka tässä hotellissa erilaisia varsinaisia vegaanivaihtoehtoja ei ollut, sekä aamiaisella että lounailla ja päivällisillä minua palveli aivan täysin noutopöydän salaatti. Ehkä paremmin kuin mikään ei-vegaaniravintolan yritelmä kasvisruoasta. Olen huomannut, että minulle riittää ihan pelkkä monipuolinen kasa vihanneksia aivan kaikilla aterioilla. Sama juttu paluumatkan lounaspaikassa – tavallisen huoltoaseman noutopöydän kasvikset ovatkin loppujen lopuksi hyvin monipuolisia. Siemenet, pähkinät ja öljyt, joita tavallisesti muussia ja lihapullia lautasille lapioidessa ei huomaa, täydentävätkin salaatin täydellisesti. Olen tyytyväinen tämänkin nykyisen elämän tulikokeen suorittamisesta.

Vakoilemassa Polestar ykköstä ja kakkosta
Polestarissa sattui olemaan virta päällä, joten näkyi medianäytön sisältöä
Autoon oli jäänyt ’vaihde’ päälle, vaikka se oli jotenkin pois päältä..

Tällaisissa paikoissa, missä on jääratoja, on myös paljon autonvalmistajien talvitestauspaikkoija. Täälläpäin Volvolla on testejä näköjään, koska uudet Polestar 1 ja 2 löytyivät ihan hotellin parkkipaikoilta. Toisessa oli vieläpä virrat unohtuneet päälle, niin ikkunoiden läpi pääsi näkemään käyttöliittymää vähän. Onhan näistä autoista kaikenlaisia vakoilukuvia jo näkynyt, mutta jännää itse päästä vakoilemaan.

Alkuun paluumatka oli osin auraamatonta ja kulutus oli todella reipas kolmoseksi.

Paluumatka tehtiit kerralla ajamalla toisen teslaklubilaisen kanssa se 1000 kilometriä Helsinkiin noin puoliksi. Tehtiin homma taas aika lailla parhaalla etenemisnopeudella. Hitaiden latauksien aikaan Oulussa syötiin ja lopulta Helsinkiin tultiin melkein ensimmäisenä autokuntana. Mutta ei ihan, koska Vierumäen superilla jäätiin suustamme kiinni rovaniemeläisen tuoreen teslakuskin kanssa. Ehkä se kuitenkin ihmisten tapaaminen on tärkeämpää kuin voittaa pieni epävirallinen kisailu.

Taas kerran tuollaisen 2182 kilometrin viikonlopun jälkeen voi sanoa, että en viitsisi tehdä millään muulla kuin sähköautolla, enkä viitsisi sähköautoistakaan millään muulla kuin Teslalla. Muilla ei eteneminen pitkällä matkalla ole samalla tavalla mahdollista, ei Suomessa eikä muualla maailmassa. Yhdistelmä pientä kulutusta, autopilottia, laajaa ja nopeaa superlaturiverkostoa ja vielä kohtalaista vaihtovirtalatauksen nopeuttakin on vaikea voitta muilla merkeillä vielä vuosiin. Siitä puheen ollen.. tästä linkistä tilauksiin 🙂 http://ts.la/jaakko8123

Matka Jokkmokkiin

Edessä on Teslaclubin jäärata-ajotapahtuma Ruotsissa Jokkmokissa eli Jokimukassa. Lähdin torstaina iltapäivällä reissuun, yövyin autossa matkan varrella ja perjantaina iltapäivällä perillä.

Vierumäelle ajaessa sekä autopilotti että vakionopeudensäädin lakkasivat toimimasta, koska tutka oli jääisen sohjon peitossa. Se lähti helposti pyyhkimällä ja tästä lähin vakkari toimikin.

Periaatteessa olisin voinut kokeilla Vierumäen laturin jättämistä väliin, mutta kulutus torstaisessa räntäsateessa ja moottoritiellä olisi sen verran kova, että turhaan himmailisin. Sitäpaitsi wc:hen piti päästä jo kovasti siinä kohtaa.

Tuhat kilometriä on edessä. Aikaa yöunet sisältäen on noin vuorokausi.
Moottoritie ja loska kuluttivat todella paljon. Latasin Vierumäellä tarpeettoman pitkään, koska olin väsynyt ja hetken kallistin kuskin penkkiä torkuille. Tuskin ummistin silmiäni, mutta silti koko loppumatkan olin aivan virkeä!
Äänekoskelle tultaessa ei puskurissa enää ollut tutkan estävää jäätä, vain ajovalot tarvitsivat puhdistusta. Tästä eteenpäin nekin pysyivät puhtaana, sen verran oli jo pakkasta.
Söin Äänekoskella. Vegeateria oli ehkä paras ateria ABC:lla koskaan syömistäni.
Pyhäjärven ABC:lle saavuin ennen kuin se meni kiinni, niin pääsin vielä WC:hen ja sillä aikaa latasin yötä varten akun 80 prosenttiin.
Automaattiasetukset kuluttaisivat enemmän sähköä, ja näillä on sama tai parempi mukavuus: puhallus hiljaisimmalla, vain ylös edestä lämpöä ja takatilan puhallus päälle, muuten kaikki pois. Lämpötila maun mukaan, peiton alla nukkuessa tämä oli minulle mukava.

Pyhäjärvi tuli aika luonnollisesti nukkumapaikaksi, koska sinne saavuin vähän yhdentoista jälkeen. Tein leiriytymisen ihan parhaiden tapojen mukaan: siirsin auton pois laturilta siksi ajaksi kun nukuin. Koko yön tyhjällä laturilla tämä ei olisi ollut tarpeen, mutta halusin nyt kokeilla paljonko akkua menee yön aikana. 15 % meni. Ilmastoinnin asetukset minulla olivat paremmat, koska TeslaBjörn nukkui myös matkalla yön autossa, ja hänellä kulu 25 %.

Yhden hengen patjan viereen mahtuu matkatavaroita samaan aikaan.
Nukkumaan mennessä laitoin auton ohjelmiston päivittymään. Kaikenlaista kolinaa ja naksuntaa kuuluu päivityksen aikana.
Uusi camping mode näyttää tunnelmallista kuvaa keskinäytössä
Vähän lisäpainoa siellä täällä, tämän verran Ouluun mennessä oli kertynyt helmaan.
Sähköautojen talvikierroksen lähtöpalaveri Oulussa. Heräsin Pyhäjärveltä juuri sopivasti, että ehdin näkemään Oulussa yöpyneet ohi mennessäni.
Palasin Keminmaan toimimattomalta laturilta Kemiin, jossa ainoa pikalaturi on Etra Megacenterin asiakkaille. Kävin samalla ostamassa vähän työkaluja. Toivottavasti laturi tuo asiakkaita sinne!
Kemiin asti päästessä ei jäätä kertynyt enää kuin vähän puskurin alaosaan.
Töre on aika uusi superi. Millään superilla ei tällä reissulla ollut muita autoja kun olin lataamassa.
Töressä hyvä 133 kW teho. En ehtinyt kuin wc:ssä käydä ja ajon aikana tulleet muiden matkalaisten viestit lukea.
Perillä Jokkmokissa oli täsmälleen alkuperäisen Töressä tehdyn ennusteen mukainen 5%. Kun akku jäähtyi matkatavaroita siirtäessä, se näytti lataukseen laitettaessa enää 1 %.
Jokkmokin torin alueelle oli meitä varten laitettu valmiiksi voimavirtalähtöjä 24 autolle. Niitä oli torin eri kulmissa. Syöttöinä torilla normaalisti käytettävät 63 ampeerin pisteet.
Oma auto latautuu Teslan 3-vaiheisella vanhalla UMC:llä ja Jaguarille lainasin 32 ampeerin latauskaapelia, koska se saa siitä yhdellä vaiheella 32 ampeeria.
Teslabjörn on tänäkin vuonna mukana tapahtumassa ja tekee videoita täältä

Nyt sitten odottelen radalle pääsyä lauantaina. Jäärata-ajelussa ei akkua kulu niin paljoa, etteikö koko päivää pärjäisi edellisenä yönä täyteen ladatulla akulla. Ehkä hotellille lounaalle tullessa voi vähän täydentää, kuitenkin autoilla tänne tullaan käymään.

13 tuntia Levi-Helsinki

Leviltä palatessa kokeilimme saada mahdollisimman lyhyen matka-ajan kotiin pääkaupunkiseudulle. Tavallisesti pitkällä matkalla pysähdykset venyvät ihmisten tarpeen mukaan ja ruokailu, wc, kaupat ja nähtävyydet vievät arvaamattomasti aikaa. Isommalla seurueella pysähdykset venyvät enemmän. Nyt halusimme rajoittaa pysähdyksiä, jotta saadaan jonkinlainen suuntaa-antava optimaalinen matka-aika sähköautolle Lapista Helsinkiin. Ei mitään epäinhimillistä tai epämukavaa pysähdysten rajoittamista, mutta kuitenkin hoputin seurueen autoon enemmän latausten mukaan kuin sen mukaan olisiko huvittanut käyttää vielä muutama minuutti johonkin lisää. Ja ruuan tilaus etukäteen lounaalle oli tärkeä kohta.

Auto odottaa matkailijoita Hullussa Porossa

Lähtö Hullun Poron pihasta Leviltä oli noin kello 08:01, ja lopulta kehä III ohitettiin kello 21:12, eli matka-ajaksi 980 kilometrille tällä kertaa tuli 13 tuntia 11 minuuttia. Siitä ajasta auto liikkui 11 tuntia 6 minuuttia, eli taukoja 2 tuntia 5 minuuttia. Tauoissa oli vielä ylimääräistä, emme ehtineet autolle juuri kun olisi ollut optimaalista, eli ainakin tuo 11 minuuttia vielä lähtisi minimiajasta pois. Kehä III on hyvä päätepiste tälle mittaukselle, koska sen saavuttamisen jälkeen matkareitit hajaantuvat eri puolille pääkaupunkiseutua. Näin tulosta voi verrata useampaan muuhun matkasuoritukseen.

Kun lähdetään (lähes) täydellä akulla, niin ensimmäinen hidas CCS-lataus lyhenee mahdollisimman paljon. Ihan 100 prosenttiin ei odoteltu akun tasapainoittumista, kun lataus tuli aloitettua vasta myöhään aamuyöllä.

Tällaisen matkan optimointi on latausnopeuden optimointia. Nopeinta latausta on se, joka tehdään ennen matkaa, se ei pidennä matka-aikaa ollenkaan, eli akku 100 prosenttiin lähtiessä. Erityisen tärkeää tämä on kun ensimmäinen pikalataus ei ole Teslan oma Supercharger vaan noin kolmasosatehon antava CCS. Jos ensimmäinen olisi superi, niin 10 viimeistä prosenttia melkein ihan sama lataako, sen lataaminen superilla kestää vain 3 minuuttia. Tällä kertaa jäi ihan 100 prosenttiin lataamatta, 98 oli lähtiessä, mutta tuo ei juuri paria minuuttia enempää matka-aikaa muuta.

Vähäisessä liikenteessä kulutus tasaista, ohitus näkyy selvästi.

Kolmella kuskilla koko matkaan saa mukavasti lepojaksoja. Kaksi muuta mahtuvat nukkumaan molemmatkin, toinen etupenkillä ja toinen takapenkillä pitkällään. Aina hyvin levänneenä uudelle etapille rattiin!

Kulutus oli 175 Wh/km Leviltä 80-100 km/h nopeusrajoituksilla ja nollan paikkeilla lämpötiloilla. Alkumatka oli lunta, muuten kuivaa.
Neste Tupasvillaan tullessa tästä navigaattorin ennusteesta voi päätellä koska on ladattu tarpeeksi, eli kuinka monta prosenttia suunnilleen puuttuu.

Välilatauksissa parasta on lopettaa lataaminen silloin, kun sähköä on tarpeeksi seuraavaan pysähdykseen ja latausnopeus on laskenut alle seuraavalta laturilta saatavan nopeuden. Sähkön riittävyyys Teslassa katsotaan auton navigaattorin mukaan ja lisätään pieni pelivara sen mukaan mitä tietää kelin olevan. Loska voi tarvita 20 % enemmän energiaa ja vastatuuli vaikuttaa myös todella paljon. Seuraavan latausaseman nopeus tällä matkalla oli aina nopeampi, koska ensimmäinen oli se hidas CCS ja muut supereita, joten sen suhteen ei nyt odoteltu. Toisinpäin ajaessa kannatta odottaa viimeisellä superilla, että latausnopeus laskee 38 kilowattiin, koska seuraava CCS antaa alussa vain sen verran.

Lataus hitaasta CCS:stä meni hieman pitkäksi, tästä olisi voinut säästää 10 minuuttia.

Jos tässä kohtaa, jossain Iin ja Kemin paikkeilla, olisi Teslan oma Supercharger, lähtisi tästä pysähdyksestä puoli tuntia pois. Kokonaismatka-aika olisi silloin vain noin 12,5 tuntia. Tämä ensimmäinen pysähdys olisi silloin luonnollinen pikainen aamukahvi tai pieni aamiainen.

Keminmaan Tupasvilla jätetty taakse ja kohti Teslan laturia.
Ensimmäistä hyvää ennustetta matkan kestosta tein Oulun paikkeilla, ja se piti hyvin. Tästä arviosta pitää vähentää navigaattorin jättämä 20 prosentin varmuusvara.
Pyhäjärvellä laturit ovat pihan perällä. Näitä on vain neljä kuten Äänekoskellakin, näin pohjoiseen ei kannata vielä laittaa useampaa.

Lounas sijoittui meillä luonnollisesti Teslan Pyhäjärven superchargerille. Tämän pysähdyksen ei tarvitse olla kuin 20 minuuttia, koska siinä ajassa lataus menee yli 50 prosentin ja alkaa hidastua, ja se riittää seuraavalle Äänekosken laturille. Yleensä jos ABC:n tiskiltä tilaa ruoan, ja laturilta on jo kävelty sisälle 5 minuuttia, auto on valmis ruoan saapuessa. Joten soitimme ABC:lle ja tilasimme 25 minuuttia etukäteen ja palvelu toimi niinkuin pitikin. Annokset olivat odottamassa. Aikataulussa ei ihan pysytty ja lataus meni pitkäksi, mutta olisi ikävää hoputtaa kenenkään ruokailua liikaa.

Koko pysähdys taisi olla 30 minuuttia, saavuttiin 7 prosentin akulla ja lähdettiin 68 prosentilla. Latausta 44,6 kWh, alussa noin 95 kW teholla. Maltillisilla maantienopeuksilla akku ei ole laturille tullessa niin lämmin, että antaisi ladata 120 kW teholla.

Nämä pilvet näyttivät tanssivalta pariskunnalta

Äänekoskella ennen Jyväskylää ei sen ihmeempää kuin saatiin aika hyvin pidettyä aikataulu ja jatkettiin matkaa juuri latauksen hidastuessa. Pysähdys oli alle 15 minuuttia, 19,5 kWh, ja lähtö liikkeelle 58 prosentilla. Latausteho edelleen noin 95 kW.

Vierumäen viimeinen lataus, paluuliikenne sunnutai-iltana ei ruuhkauta tätäkään asemaa. Tesla lisää latureita tarpeen mukaan, ja tätäkin laajennettiin neljästä kahdeksaan viime vuonna.
Pikalatauksen alku kestää pari minuuttia, mutta sitten nopeus nousi Vierumäellä 120 kilowattiin.

Ennen Vierumäkeä oli jo ulkolämpötilakin noussut ja nopeampia moottoritiepätkiä, joten akku oli lämmin ja saavutettiin ensimmäistä kertaa tällä autolla 120 kW teho. Pysähdyksen ei olisi tarvinnut olla kuin 10 minuuttia, mutta tällaiset suunnitelmat eivät aina pidä ja ennen kuin asemalta päästiin ulos oli vierähtänyt ainakin 16 minuuttia, 27,7 kWh.

Edellisen etapin kulutus kohtalaisen pieni.
Kulutuslukema koko reissulta tähän asti. Lataustauon tarvitisisi olla vain 10 minuuttia, koska ennuste on 21 prosenttia vajaa.
Kehä kolmosen ohitus ja Helsingin raja saavutettu kello 21:12

Helsingin kyltti kehä III:lla. Jäljellä on 24 % kun minne tahansa pääkaupunkiseudulla pääsee alle 10 prosentilla. Eli viimeinenkin lataus meni pitkäksi, kun auto odotti ihmisiä.

On hyvin vaikea saada akkua loppumaan tietämättömyyden takia. Auto varoittaa myös siitä, että moottoritieajon jäljiltä lämmin akku ei enää anna yhtä paljoa sähköä jäähdyttyään.
Kotitallissa. Kaupunkipyörittely on pienillä nopeuksilla ja pienillä kulutuksilla.

Tämä nyt oli tällainen kokeilu, tuskin näin lyhyillä pysähdyksillä haluaa yleensä ajaa, mutta useammalla kuljettajalla ja matkan aikana lepomahdollisuudella ihan mukavasti meni. Vaikka aamulla lähdettiin aika myöhään liikkeelle, oltiin mukavassa vaiheessa iltaa perillä.

Hymyile Teslaa ajaessa

Hymyileminen ei ole sääntö, mutta silti moni noudattaa sitä. Ainakin jääradalla. Muutama kuva todisteeksi eiliseltä.

Tämä pariskunta oli Fortumin järjestämän kilpailun voittaja
Fortumin kuvaaja oli paikalla
Eilisen räntäsateen jäätymisestä huolimatta autopilotti toimi koko loppumatkankin. Tutka pienen jään läpi toimi siis. Paksumpi räntä sen yleensä estää.
Iltapäivällä soratiet Levillä alkoivat olla sulia, ja ennen vain puhtaan lumen pöllyttämä auto sai kurapeitteen.

Lapinmatka kuvin

Muutama kuva ja kommentti eilisestä matkasta Helsingistä Leville. Teemana oli aiemmin Model 3:lla toimimattomiksi havaitut laturit ja niiden testaaminen, joten mikään pohja-ajan tekeminen ei ollut tavoite.

Vierumäellä tämän auton ensimmäinen supercharger. Millään superilla ei tällä kertaa tullut yli 90 kW tehoa. Akku ei ehkä tarpeeksi tyhjä ja lämmin. Tosin eivät muutkaan autot joita kohdattiin saaneet yli 100 kilowattia.
Muita samalla matkalla olevia kohdattiin Teslan supereilla. Superilta toiselle ajo on yllätyksetöntä ja nopeaa matkantekoa. Millään muulla sähköautolla liikkuvuus ei ole samanlaista kuin Teslalla, siellä missä superchargereita on pääsee vapaasti ja nopeasti menemään.
Pyhäjärvi on Suomen pohjoinen supercharger. Tästä eteenpäin on vielä sähköautoilun pioneerimaata, jossa pitää tietää mikä laturi toimii ja mikä ei. Toistaiseksi tästä pohjoiseen Fortumin laturit ovat luotettavia, niistä tiedetään että ne on päivitetty Model 3:a varten myös.
Minulla on huolto tämän ikkunan säätämiseksi kohdalleen parin viikon päästä. Mutta jos nyt kyllästyy suhinaan, niin konstit löytyy..
Suurimmaksi osaksi ajaminen on tällä välillä aika tylsää. Autopilotti auttaa tekemään siitä vähemmän rasittavaa ja lisää turvallisuutta. Rattia pitää vääntää hieman 15-30 sekunnin välein.
Oulun Ideaparkin laturi toimi täydellisesti, vaikka onkin Virran.
Nelosparkin Virran laturi ei toiminut, samanlainen vika kuin Rinteenkulmassa. Ne ovat mahdollisesti ohjelmistoiltaan päivittämättä, koska samanlainen laturi toimi Oulun Ideaparkissa. Mielestäni todella huonoa latausverkon ylläpitoa Virralta.
Koska pikalataus ei toiminut, otettiin samassa paikassa olevasta Type2-latausasemasta toista tuntia sähköä. Sillä aikaa käytiin Rovaniemellä hyvässä pizzeriassa syömässä.
Virheilmoitus Nelosparkin ja Rovaniemen pikalatureilla
Kulutus Rovaniemeltä Leville oli 190 tarkalla ja taloudellisella ajolla. Ennuste lopussa jäljelle jääväksi lataukseksi vakiintui nopeasti 5 prosenttiin ja pysyi siinä.

Tänään on jääradalla ajelua, Track Mode ensimmäistä kertaa..

Teslatapaaminen

Lauantaina oli suuri päivä: syksystä asti valmisteltu Tesla Club Finlandin Levin tapaaminen. Samalla kun klubilaiset tapasivat, oli järjestetty paikalle yrityksiä esittelemään asioita, jotka kiinnostivat meitä. Esitykset olivat oikeasti mielenkiintoisia – klubin tuntevat yhteistyökumppanit eivät tulleet myyntimielessä, vaan tiesivät, että pitää puhua tekniikasta ja antaa uutta tietoa tulevista suunnitelmista. Nokian Renkaat kertoi kehittäneensä Teslan kanssa Model 3:een kaikkiin malleihin sopivat talvi- sekä kesärenkaat. Fortum kertoi verkostostaan Euroopanlaajuisesti. Aurora Powertrains päästi koeajamaan sähkömoottorikelkkaansa. Hieno peliliike yritykseltä, eivät yritä myydä toistaiseksi pienellä sarjalla kalliiksi tulevaa kelkkaansa väkisin, vaan tekevät toistaiseksi tehtävällä tuotannolla turistisafareita. Autoklinikan aloituksesta Teslan valtuuttamana huoltona kerrottiin, osa huolloista onnistuu jo muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Teslalla oli koko päivä aivan täynnä koeajoja sekä X:llä että S:llä.[/caption]

Tesla itse ajatti koeajoja kahdella autolla, Model X ja S, ja taisivat olla tyytyväisiä, koska koeajolista oli täynnä myöhään iltaan asti.

Esitellään auton siirtämistä kännykällä.

Etelässä Model X alkaa olla jo tuttu, mutta Lapissa on vielä ollut harvinaisuus. Siksikin katsojia pyöri paljon. Model X -jouluvaloesitystä vedettiin monta kertaa päivän aikana ja yritettiin synkronoida useampaa autoa samaan aikaan.

Sähkökelkalla ajoi moni koeajon, aivan hiljainen, voi jutella kyydissä mukavasti

Sähkökelkka on upea juttu, ei muuta ääntä kuin mitä tela lunta vasten vähän kohisee. Pienessä sarjassa komponenttien hinta on vielä kova, eli kelkan hinnaksi tulee tällä hetkellä moninkertainen tavalliseen kelkkaan verrattuna. Voisi se silti mennä hetikin kaupaksi niille innokkaille, jotka lähtisivät mukaan samalla idealla kuin alkuvaiheen Teslojen ostajat: uutta tekniikkaa tukemaan ja samalla saa käyttöönsä jotain harvinaista ja aikaansa edellä olevaa.

BMW i3-koeajolla

Itse kokeilin BMW:n i3:a. Ehkä en siitä kommentoi sen enempää, koska raskaaseen neliveto-Model X:ään tottuneelle oli vähän kiikkerän tuntuinen näillä jäisillä teillä. Mutta ei epäilystäkään, että ennen mitään perinneautoja tietty tämän ottaisin tähänkin keliin.

Oli siellä revontulia

Tällä reissulla ensimmäinen pilvetön yö, jolloin jaksettiin etsiä hyvää paikkaa revontulien katsomiseen. Ajettiin Levin huipulle (ei rinnettä pitkin, vaikka rinteessäkin saatiin ajella illan aikana), ja pienen odottelun jälkeen vihreää alkoi näkyä. Tällä mennään tällä erää ja ajellaan varmaan tästä valoista joku ilta pois vielä viikon aikana.

Lumisessa rännissä

Eilen kello 13:54:51 näin kapealla Kittiläläisellä metsätiellä nopeasti mutkan takaa tulevan auton. Kolme sekuntia myöhemmin olin juuri saanut autoni oikeanpuoleiseen penkkaan kiinni, kun vastaantuleva auto viisti kylkeäni pitkin ja terästolppaan tien vieressä. Siitä se kimposi takaisin tielle sivuluisuun ja pysähtyi vähän matkan päähän. Hänellä auto jäi siihen ja työnnettiin traktorilla metsän puolelle pois tieltä. Itsellä ei edes mielipahaa, kun auto kulkee, videotallenteet löytyy tapahtuneesta ja alumiinia ja muovia saa jonkun vakuutus ostaa kaupasta.

Molemmat ovet toimivat kuitenkin ja auto on ihan ajokunnossa. Ei jälkeäkään vanteissa.

Ovet toimivat ja tuntuvat tiiviiltä, voi jossain tietysti jotain rakoa olla, koska ihan niinkuin jotain suhisisi vähän enemmän vasemmalta puolelta ajaessa. Ihan ajokunnossa siis, että tämä lomaviikko mennään Levillä tällä, eikä tuohon edes kauempaa tule kiinnitettyä huomiota. Tällä nyt just on jonkin verran merkitystä, kun täällä Levillä kymmenien teslakuskien voimin, Teslan ja OP:n ja Fortumin kanssa esitellään sähköautoja.

Molemmista autoista tiputellutta muovinpalaa on tapahtumapaikalla. Tässä näkyy väistämiseni jäljet oikean puolen penkassa.

Itse olen sitä mieltä, että nopeuteni oli sopiva ja pystyin pysähtymään nopeasti, mutta vastaantullut ei kovan vauhtinsa takia mutkan jälkeen pystynyt arvioimaan, että kaksi autoa eivät tässä kohtaa tietä pysty menemään toistensa ohitse. Varsinkin, kun Model X on kymmeniä senttejä pikkuautoja leveämpi.

Vastaan tullut auto ajoi metsän puolelle kylkeäni viistäen, törmäsi tolppaan ja jatkoi sivuluisussa poikittain tielle.

En olisi voinut tehdä mitään toisin, kun olen miettinyt, oliko minulla mahdollisuuksia estää onnettomuus. Vaikka olisin ajanut kuinka hiljaa – nyt nopeus ennen kuin näin auton oli 45 km/h – tai vaikka olisin ollut paikallani, vastaantulija ei olisi saanut reaktioajallaan ja vauhdillaan autoaan pysäytettyä. Jos olisin jarruttanut täysillä ja pysäyttänyt auton ehkä useita metreja ennen, en olisi pystynyt väistämään penkkaan, ja kolari olisi ollut osittainen nokkakolari. Silloin todennäköisesti minunkaan autoni ei olisi enää ajokunnossa: etupyörät olisivat vinossa ja mahdollisesti auton tekniikkaa keulan alta olisi vaurioitunut.

Muuten matka on mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Oulussa yövyimme ja saimme akun täyteen Kivisydämen parkkihallissa. Perjantaina kuljimme Pellon Chademo-laturin kautta Leville hyvin kauniissa maisemissa, ja kuun paistaessa edessämme hienosti. Neste Tupasvillan Chademo-laturi oli kuitenkin vikaantunut, vaikka sillä oli torstaina ladattukin muita autoja. Fortumin edustaja, joka täällä levillä on, kertoi, että selvisi, että se tarvitsee laitevalmistajan huoltoa.

Leville!

Eka lyhyt latauspysähdys. Ovet olivat pyryn jälkeen jäiset ja rapisten aukesivat.

Viikonloppuna on Teslatapaaminen Levillä. Ajamme sinne kahdessa osassa, otamme vähän kevyemmin eikä kerralla perille. Eka lataus Vierumäellä ihan lyhyt sämpylä- ja kahvitauko. Onneksi lumisade väheni jo kauan ennen Lahtea. Sen jälkeen on ollut normaali talvikeli.

Ennen Oulua ja yöpymistä ladataan vain nelostien supereilla.

Paras talviauto, myös kaupungin lumihankisilla kaduilla.