Kuusamon jäärata 2024

Tänä vuonna Teslaclubin ja sähköautoilijoiden ratapäivillä Kuusamossa ja Rukalla helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna oli valittavina kaksi päivää jäälle: perjantai ja lauantai. Tai molemmat. Itse otin molemmat ja sen lisäksi varattiin torstailta aikaa myös radalle.

Matkaan lähdin siis keskiviikko-iltapäivällä, samaan tapaan kuin kahtena edellisenä vuotena, ja suunnitelmana yöpyä autossa jossain Kajaanin paikkeilla. Menomatkan kun jakaa kahteen osaan, ei työpäivän jälkeen ajaminen haittaa. Ja autossa nukkuessa jollain laturilla säästää tunteja, kun ei tarvitse hotelliin sisään kirjautua ja ulos ja siirtää kamoja edes takaisin ja siirrellä autoa laturille. Sopivalle etäisyydelle valikoitui Neste Kontiomäki ja sen type2-laturit.

Kontiomäen nesteeltä heräsin torstai-aamuna.

Ilmalla itsestään täyttyvä patja kannattaa avata ajoissa, jotta se saavuttaa täyden muotonsa ennen kuin menee nukkumaan. Siksi sisustinkin auton jo ennen lähtöä, eli patja paikalleen avattuna ja matkatavarat ei sen päälle, vaan esimerkiksi jalkatilaan. No ei niitäkään niin paljoa ollut, paitsi että otin ylenmääräisesti kameratavaraa. Loppujen lopuksi niilläkin kuvattiin kyllä melko monella objektiivilla. Pitää joka tilanteessa vaan oikeasti ottaa ne kamerat esille, muuten on raahannut niitä turhaan.

Torstaina oli kyllä hankalin sää mitä on koskaan ollut jääradalla. Tuuli ja lumituisku puhalsivat radat umpeen nopeasti ja valkoisen tyhjyyden keskeltä oli vaikea sanoa missä ajoura kulki. Model 3:n rata-ajotila, track mode, auttoi sillä tavalla, että kun laittoi maaliviivamerkin lähtöpaikkaan ja sitten ajoi varovasti radan ympäri, niin auton näytölle piirtyi sininen viiva ajoreitille. Sitten seuraavilla kierroksilla pystyi sitä seuraamalla näkemään mihin suuntaan seuraava mutka oli.

Ratareissun ensimmäinen ulosajo, ja ensimmäinen koskaan jääradoilla tapahtuikin, kun en erottanut radan vallia. Auto ei ollut paljoa kiinni, vain toisen puolen pyörät penkassa, mutta kun maavara loppui ja maha oli suojalumen kannatuksella, oli parasta antaa traktorin vetää pois. Hinauslenkki kiinni ja paljoa ei tarvinnut vetää.

Tofulla tuunattu pizza.

Torstai-illan ruokapaikaksi valikoitui RukaTonttu. Vaikka valmiita vegaanisia annoksia ei ollut, keittiö teki pizzan rakentamisen vegaaniseksi helpoksi, lisäämällä tofun listan ulkopuolelta. Ihan mukava palvelu.

Taycan. Vanteet täynnä lunta aika äkkiä jos vähän ärhäkämmin ajaa.

Perjantai oli sään ja kelin suhteen paras päivä radalla. Pikku pakkanen teki radan pinnan kitkan paremmaksi kitkarenkaille ja lumi ei tuiskunnut ratoja umpeen. Tänä vuonna ajoryhmät ja ryhmien ajokertojen pituudet oli ryhmitelty siten, että aikaa päivän puolivälissä oli hyvin käydä Kuusamon Tesla superchargerilla lataamassa ja ehti syödä lounaan. Ajovuorot olivat 20 minuutin mittaisia ja yksi oli 30 minuutin mittainen, joka sitten teki jokaiselle ryhmälle yhden pidemmän tauon myös. Kolmen ryhmän pyöriessä ajojen välissä oli aika vähän muuten aikaa. Nimittäin radalta tultiin pois heti muutama minuutti oman vuoron jälkeen ja ajettiin suoraan jonoon seuraavaa ratavuoroa varten. Kolmessa ryhmässä yksi ryhmä ajoi, toinen oli jo yli 10 minuuttia aiemmin jo odottamassa vuoroaan radan vieressä ja kolmas oli jonossa seuraavaa lähtöä varten. Vanteiden putsaus, ajovalojen putsaus, kameran lataus, muistikortin tyhjennys, henkilökohtainen huolto ja hieman juttelua ja taas jäälle takaisin.

Pehmeät radan reunavallit antavat haukata hieman ilman vaurioita. 360˚ kameroilla saa kivoja videoita.
Perjantai-illan lopuksi vielä siitä yhdestä mutkasta, johon piti jarruttaa ajoissa, ulos.. traktorilla hinaten taas pois. Hinauslenkin asennus käy jo näppärästi.
Joku muu oli mennyt vielä kauemmas tästäkin kohtaa.
Torstain ajot kulutuskäyränä. Tai viimeiset pari vuoroa.

Illan ravintola Vespino, jonne menin porukan mukana, ei juurikaan antanut vegaanille mitään. Pasta tomaattikastikkeella antoi vähän energiaa ja omat eväät mökillä pelasti tilanteen.

Teipatut Teslat Taycanin kanssa odottelemassa.

Lauantai oli taas vähän haastavampi lumisateen ja tuulen suhteen, muttei ollenkaan huono keli. Autoja oli enemmän, joten ryhmiä oli neljä ja tauot ryhmien välillä hieman pidempiä. Tauolla oli myös yhtä aikaa kaksi ryhmää, kaksi jonoa odottamassa, joten näki hieman enemmän ihmisiä. Lataustaukokin oli reilumpi.

Lauantaina oli kaksi jonoa odottamassa, yksi ryhmä ajamassa ja yksi jäällä odottamassa.
Odottelevat autot radan partaalla.
Lounastarjoilut lauantaina. Keitto, leipä ja leivän päälliset myös vegaanisina.
Jossain välissä kouluttaja ehti kiertää rataa tarkistamassa ja ehkä pitämässä hauskaa myös..
Track mode piirtää radan muodon kivasti näytölle, vaikka kartassa ei järven keskellä mitään olekaan. Kierrosaikoja voi myös tarkkailla, kierrosta ajaessa näkyy reaaliaikaisesti ollaanko edellä vai jäljessä nopeinta kierrosta.
Myös lauantaina monia kiskottiin traktorilla, minua ei tällä kertaa.
Ja menoksi taas kun ollaan irti.
Tässä se hetki, kun muistaa että olisi pitänyt jarruttaa mutkaan..
Ja tässä se hetki, kun ei sittenkään riittänyt vaan kaasulla yrittää läpi takaisin radalle..
Lauantain kulutuksia.
Päivän jälkeen uudella Teslan latauspaikalla olivat kaikki paikat jonkin aikaa käytössä.
Samassa paikassa vanhempi ABC-lataus sekin täynnä, myös hidaslatauksessa auto.

Ruka peak oli tänä vuonna onnistunut paremmin vegaanisessa ateriassa kuin edellisellä kerralla. Iso ryhmä oli kyllä hankala paikka taas, koska annokset kestivät tuntikausia per ruokalaji. Ehkä joku muu konsepti jonain vuonna olisi parempi. Mutta vaikeita ovat löytää näin isolle porukalle paikat.

Nämä tapahtumat ovat parhaita ja yhteisöllisimpiä Teslaclubin ja sähköautoilijoiden tapaamisia. Varsinaista asiaa ja tekemistä on ja sitten tilaisuuksia jutella joka puolelta Suomea tulleiden kuskien kanssa, joista moni on tuttu jo edellisiltä vuosilta ja muista tapahtumista.