Kasvisruoka, kolmas kuukausi

Näihin aikoihin olemme menossa kolmannella kuukaudella kasvisruokaa. Tässä mietin neljää aihetta. Ensinnäkin minulle pelkkä iso kasa monipuolisia vihanneksia on ihan täysi ruoka, mutta silti on ollut hauskaa etsiä ja kokeilla kaikkea mitä vegaanituotteita kaupoista löytyy. Toiseksi, miltä minusta tuntuu ja miten kasvisruoka on minuun vaikuttanut. Kolmanneksi, on mielenkiintoista kuunnella muiden kommentteja ruokavaliosta, se on vähän yllättänyt. Neljänneksi, tämän ruokavalion vaikutukset kroonisiin perussairauksiin ja sitä kautta koronaviruksen kuolleisuuteen herättävät ajatuksia.

Toinen viikko on menossa määrättynä etätöihin kotiin, joten erinomainen lounasravintola Dylan ja sen ihan uskomattoman monipuolinen salaattiosuus on jäänyt käyttämättä. Toivottavasti ravintola pystyy skaalaamaan toimintaansa niin, että pysyy pystyssä tämän yli. Lounas pitää siis kehitellä kotona, eikä sen kokkaamiseen halua käyttää pitkiä aikoja, jos aikoo saada töissä jotain aikaiseksi eikä halua venyttää työpäivää. Läheisessä kaupassa on valmiita annoksia, esimerkiksi tofunuudelit. Kokeilin myös valmishampurilaista jollain näistä lihannäköisistä korvikkeista. Menihän se, helppo kuin mikä tahansa pikaruoka parin minuutin mikrotuksella. Koko oma käsitys siitä, mitä missäkin tilanteessa haluan syödä, on vielä täysin avoinna, kun vuosikymmenten tavat on heitetty roskiin. Jospa seuraavaksi vain keittäisi vähän pakastevihanneksia ja tuoretta sekaan nopeaksi salaatiksi? Tarveaineet pitäisi muistaa varata jääkaappiin, ettei joka lounasta tarvitse hakea kaupasta. Rutiinit on vielä löytymättä.

Aino-valikoimaan on tullut vegaaninen jäätelö.

Maitotuotteista jäätelöt ovat olleet meille tärkeitä. Niitä on testattu montaa lajia. Osa ei maistu meille molemmille, osa ei kummallekaan, mutta osa on tosi hyviä. Viimeisimpänä Aino-sarjan vegaaninen kaurasuklaajäätelö. Yhtä hyvää kuin muutaman muun merkin pahvipurkeissa olevat suklaajäätelöt. Tätä jonkin aikaa metsästettiin, ja nyt vihdoin S-marketista löytyi. Vegaanisissa jäätelöissä kyllä maistaa hieman erilaisen maun, jonka voi kuvitella olevan jollakin lailla viljaan viittaava. Minua ei ainakaan haittaa.

Itsessäni tapahtuneita muutoksia on jopa vaikea muistaa näinkin lyhyen ajan jälkeen. Miltä tuntui ennen eri asioiden suhteen? En oikein usko muistikuviin, on niin helppo sanoa, että tuntuu paremmalta, virkeämmältä, ei ole niin usein huono olo jonkun ruoan jälkeen, mutta kun tällaisia asioita ei laske, oikeasti, niin en anna niille niin paljoa arvoa. Pidän enemmän mitattavista asioista. Yksi selkeä mittari on paino, joka on pudonnut noin 7 kiloa, melkein 10 % ja suunnilleen kilon viikossa, vaikka olen syönyt niin paljon kuin jaksan. Luulin painon laskun jo loppuneen, mutta joka viikko se on jatkunut. Se on varmaan melkein kaikki jotain sisäelinrasvaa, sitä joka on vaarallisinta. Alan olla samassa painossa kuin pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Miltä tuntuu kun yrittää ajatella haluaisiko syödä lihaa vaikka? Mitä ajattelee kaupassa lihahyllyllä? Jotenkin olen onnistunut siinä, että olen varmaan motivoinut itseni ja vakuuttanut itseni, että tämä on se miten syön, kun lihatuotteet kaupassa ovat yhtä tunteita herättäviä kuin vaikka pesuaineet – kummatkin ovat yhdentekeviä, vain jotain mitä ei halua tai tule mieleen syödä.

Joillekin tuntuu olevan kova paikka tämä kasvissyönti. Enkä tarkoita tavallista kliseistä vitsailua, se ei kerro vihamielisyydestä ja keskustelu yleensä jatkuu uteliaasti ja kivasti. Jyrkempiä kommentteja ovat suostuttelu syömään lihaa, pelottelua jonkun aineen riittävästä saannista, tutkimusten vähättely. Moni uskomus lihasta ja sen tarpeesta elää sitkeässä, mutta sekään ei ole tässä takana. Takana vihamielisissä kommenteissa voisi olla jonkinlainen syyllisyys, ikään kuin meidän vegaaniruokavaliomme olisi syytös, paheksuntaa muita ihmisiä kohtaan ja sitä vastaan pitäisi puolustautua. Hei ei todellakaan ole! Itse söimme kaikkia eläimiä ja eläinperäisiä ruokia kaikissa muodoissa vuosikymmenet. Ihan samanlaisia epäterveellisen ja ilmastonmuutosta edistävän ruokavalion uhreja olemme kaikki.

Koronaviruspandemia on tuonut mieleen voimakkaasti ruokavalion yhteyden perussairauksiin, joiden nyt on huomattu aiheuttavan rajusti noussutta kuolleisuutta virukseen. Kasvisruokavaliolla on saamani käsityksen mukaan yhteys pienempään todennäköisyyteen saada sydän- ja verisuonisairauksia, verenpainetta, diabetesta ja syöpää. Ja juuri nämä sairaudet ovat mukana isossa osassa viruskuolemia. Jotenkin aavemaista, että juuri nyt olemme vaihtaneet ruokavaliotamme. Millaisia sitten, kun luotettavaa tilastotietoa on saatavilla, ovat erilaiset korrelaatiot eri alueiden ruokavalioiden ja kuolleisuuksien välillä? Mikä on ollut menehtyneiden ruokavalio? Ovatko vegaanit aliedustettuina? Tuskin koskaan sellaista tutkimusta tehdään. Muiden muuttujien eliminointi on mahdotonta. Mietinpä vain.

Vielä yksi asia tulee mieleen. Se vaikuttaa jollain tavalla ajatteluun, ettei tarvitse itselleen perustella eläinten vankina pitämisen, tappamisen ja syömisen oikeutusta, että näin meidän kulttuurissa on aina tehty, eläinten kuuluukin olla ihmisten syötävänä ja sitä rataa. Jollain tavalla vapauttava, tasa-arvoisempi suhtautuminen eläimiin. Oikein mukavaa ja tekee hyvää ihmiselle tällainen ajattelu.

Tammikuun alkupuolella söimme kaappeja tyhjäksi eläinperäisistä tuotteista , mutta muualta vielä löytyi kolme tonnikalatölkkiä, hunajapurkki ja muutama pussi tacodippikastikejauhetta, jossa on laktoosia. Ja purkki kalaöljykapseleita. Vähiin käy, mutta nyt en enää halua ja uskalla niitä syödä, eikä anna luonto periksi heittää ruokaa hukkaan. Ehkä joku ne ottaa syödäkseen. Tai sitten ne ehtivät vanhentua joskus siellä kaapin pohjalla.

Kasvissyönti

Monen ystävän esimerkki ja parin dokumentin katsominen sai tutkimaan kasvissyöntiä. Samalla saisi terveellisemmän ruokavalion ja poistaisi ison osan ilmastopäästöistä, kaksi isoa etua. Pakko kokeilla, ja kokeiltu onkin, ja toistaiseksi tuntuu hyvältä. Kokeilemme lihan, kalan, maidon ja munien, siis kaikkien eläintuotteiden pois jättämistä.

Nykyään on helppoa löytää kaikki elintärkeä tieto kasvisruokavaliosta. Mitä vitamiineja ja muita lisiä tarvitaan ja vinkkejä tarpeeksi monipuolisesta ruoasta. Kasvisruoat ovat tulleet myös näyttävästi esille ruokakauppoihin, kiitos tähän asti pioneerityötä tehneiden kasvissyöjien. Osa tuotteista, jotka jäljittelevät liha- tai maitotuotteita, ovat keskinkertaisia tai jopa pahoja omaan makuun, mutta suurin osa on hyviä. Ihan vihannekset sellaisinaan tai perinteiset kasvisruoat ovat tähän asti omia suosikkejani, niissä ovat alkuperäiset ja totutut maut kohdallaan. Lihaa on tullut syötyä lapsuudesta asti niin paljon, että sitä ei kaipaa, joten mitään korvikkeita ei oikeastaan tunne tarvitsevansa. Lihastahan tehdäänkin syötävän makuista melkein aina kasveilla maustamalla.

On aika järkyttävää huomata, kuinka suuri osa maapallon resursseista on käytössä heikolla hyötysuhteella ruoan tuottamiseen. Karjan ja karjatalouden aiheuttamat ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin kaikesta liikenteestä, kaikki rahti ja lentoliikenne mukaan lukien. Se on myös merkittävä osa kaikista ilmastoon vaikuttavista päästöistä, 14,5 – 18 % lähteestä riippuen.

Toisin kuin sähköauton ostaminen, ruokavalion muuttaminen on mahdollista melkein jokaiselle Suomessa. Vain harvoille terveydellisistä syistä se ei onnistu. Liikenteen ja teollisuuden päästöihin tavallisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa omilla valinnoillaan niin selvästi kuin lihansyönnin lopettamalla. Ei tarvita mitään uusia teknologioita, ei tarvitse hitaasti skaalata minkään tuotantoa. Pinta-alaa viljelyyn vapautuu karjan rehun tuotannosta runsaasti enemmän kuin mikään ihmisruoan viljely tarvitsee. Iso osa ihmiskunta voisi vaihtaa kasvisruokaan heti, kun nyt elossa oleva karja on syöty, ja siihen ei kauaa mene.

Vegemessut olivat lauantaina aamupäivällä jo ihan täynnä. Puolenpäivän jälkeen oli hiljaisempi hetki, ja sitten taas kolmen jälkeen paljon ihmisiä.

Viime viikonloppuna Kaapelitehtaalla oli Vegemessut, ja kävimme siellä lauantaina sekä tutkimassa näyttely että kuuntelemassa luentoja. Helsingin yliopiston professorin, elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholmin esitys oli todella hyvä kokonaiskuva ruokavalioista, niiden terveysvaikutuksista ja miten ne vaikuttavat ja toimivat maailmassa. Täysi kasvisruokavalio ei ole kaikkialla maailmassa mahdollinen, mutta Suomessa onneksi on. Luento sai myös ajattelemaan yksilötason ja kansanterveyden tason tarkastelun eroa: yksilönä minä pyrin kaikkein terveellisimpään ruokavalioon, koska vasta sitten huomaan selvän muutoksen ja estän ehkä esimerkiksi diabeteksen, syövän tai sydänkohtauksen, mutta kansanterveydessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa mikä tahansa lihan vähentäminen tai edes siirtyminen vähemmän haitalliseen lihaan on hyvästä ja se voidaan havaita tilastoissa ja terveydenhuollon kustannuksissa.

Helsingin yliopistolta Mikael Fogelholmin luento oli pääkohde messuilla: kokonaisvaltainen esitys kasvisruokavalion vaikutuksista.

Kala on vielä kysymysmerkki: kansanterveyden tasolla tilastossa kalan syöminen on hyödyllistä, mutta itselläni yksilön tasolla onko oikein valittu kasvisruokavalio kuitenkin parempi? Jos saa hyvin valituista kasviksista ja ravintolisistä kalan sisältämät hyödylliset aineet, voisi kalan lisäämän syöpäriskin ja kalanviljelyn ympäristövaikutukset välttää. Tämä vaatii lisää tutkimista.

Paljon on kaupoissa nähnyt vegetuotteita, mutta täällä oli sellaisiakin, jotka olivat tulleet juuri markkinoille tai vasta muutaman kuukauden päästä tulossa kauppoihin.

Messut olisivat olleet todella mielenkiintoiset uusien ruoka-aineiden takia, vaikka ei sinänsä kasvisruoasta olisikaan kiinnostunut. Todella kova into kaikilla elintarvikeyrityksillä ja uusilla yrittäjillä kehittää ja tuoda markkinoille uusia tuotteita.

Lihahan aina maustetaan kasveilla, eli aivan lihan makuista tuotetta on paljon, jos sitä haluaa.
Näitä makkaroitakaan en erottanut lihamakkaroista.

Isoissa kaupungeissa kaupat ovat täynnä vege-merkittyjä tuotteita, ja ravintoloissa on hyvin vaihtoehtoja, joten täällä ollaan kyllä onnellisessa asemassa ruokavalion muutoksen kanssa. Oman työpaikan lähellä lounasravintolat ovat todella hyviä, noutopöydissä on varmaan tusina eri ruokalajia, josta koostaa ateria. Miten muualla Suomessa? Ensi viikonloppuna ajan Jokkmokkiin pohjoiseen Ruotsiin, mitenkähän helppoa siellä on pitää kiinni tästä.

Maistoin melkein joka kojusta jotain. Puoli ateriaa jo siinä.
Kolmen kaverin jäätelöitä, ja monia muita kasvisjäätelöitä, ei erota maitojäätelöistä.
Bun2bun:in vegehampurilainen Kampin keskuksessa on arvostettu eikä syyttä. Kokeiltu peruspurilainen ja tulinen versio.

Kokeilua on nyt kestänyt muutama viikko, ja pidämme mielen avoimena, luovuttaminen on aina vaihtoehto. Koko ajan kyllä tuntuu siltä, että mitä enemmän oppii mitä kaikkia vaihtoehtoja on, sitä epätodennäköisemmältä tuntuu ottaa eläintuotteita enää ruokavalioon. Alun perin olimme ajatelleet, että viikonloppuisin söisimme sekaruokaa, mutta sitten kun lauantai tulee vastaan, niin ei haluakaan katkaista hyvää putkea.

Haluan mainita vielä pari dokumenttia, joiden katseleminen sai tätä asiaa ajattelemaan. Nämä löytyvät ainakin Netflixistä.
What the health: https://www.imdb.com/title/tt5541848/
The game changers: https://www.imdb.com/title/tt7455754/
Forks over knives: https://www.imdb.com/title/tt1567233
Cowspiracy: https://www.imdb.com/title/tt3302820