Kasvissyönti

Monen ystävän esimerkki ja parin dokumentin katsominen sai tutkimaan kasvissyöntiä. Samalla saisi terveellisemmän ruokavalion ja poistaisi ison osan ilmastopäästöistä, kaksi isoa etua. Pakko kokeilla, ja kokeiltu onkin, ja toistaiseksi tuntuu hyvältä. Kokeilemme lihan, kalan, maidon ja munien, siis kaikkien eläintuotteiden pois jättämistä.

Nykyään on helppoa löytää kaikki elintärkeä tieto kasvisruokavaliosta. Mitä vitamiineja ja muita lisiä tarvitaan ja vinkkejä tarpeeksi monipuolisesta ruoasta. Kasvisruoat ovat tulleet myös näyttävästi esille ruokakauppoihin, kiitos tähän asti pioneerityötä tehneiden kasvissyöjien. Osa tuotteista, jotka jäljittelevät liha- tai maitotuotteita, ovat keskinkertaisia tai jopa pahoja omaan makuun, mutta suurin osa on hyviä. Ihan vihannekset sellaisinaan tai perinteiset kasvisruoat ovat tähän asti omia suosikkejani, niissä ovat alkuperäiset ja totutut maut kohdallaan. Lihaa on tullut syötyä lapsuudesta asti niin paljon, että sitä ei kaipaa, joten mitään korvikkeita ei oikeastaan tunne tarvitsevansa. Lihastahan tehdäänkin syötävän makuista melkein aina kasveilla maustamalla.

On aika järkyttävää huomata, kuinka suuri osa maapallon resursseista on käytössä heikolla hyötysuhteella ruoan tuottamiseen. Karjan ja karjatalouden aiheuttamat ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin kaikesta liikenteestä, kaikki rahti ja lentoliikenne mukaan lukien. Se on myös merkittävä osa kaikista ilmastoon vaikuttavista päästöistä, 14,5 – 18 % lähteestä riippuen.

Toisin kuin sähköauton ostaminen, ruokavalion muuttaminen on mahdollista melkein jokaiselle Suomessa. Vain harvoille terveydellisistä syistä se ei onnistu. Liikenteen ja teollisuuden päästöihin tavallisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa omilla valinnoillaan niin selvästi kuin lihansyönnin lopettamalla. Ei tarvita mitään uusia teknologioita, ei tarvitse hitaasti skaalata minkään tuotantoa. Pinta-alaa viljelyyn vapautuu karjan rehun tuotannosta runsaasti enemmän kuin mikään ihmisruoan viljely tarvitsee. Iso osa ihmiskunta voisi vaihtaa kasvisruokaan heti, kun nyt elossa oleva karja on syöty, ja siihen ei kauaa mene.

Vegemessut olivat lauantaina aamupäivällä jo ihan täynnä. Puolenpäivän jälkeen oli hiljaisempi hetki, ja sitten taas kolmen jälkeen paljon ihmisiä.

Viime viikonloppuna Kaapelitehtaalla oli Vegemessut, ja kävimme siellä lauantaina sekä tutkimassa näyttely että kuuntelemassa luentoja. Helsingin yliopiston professorin, elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholmin esitys oli todella hyvä kokonaiskuva ruokavalioista, niiden terveysvaikutuksista ja miten ne vaikuttavat ja toimivat maailmassa. Täysi kasvisruokavalio ei ole kaikkialla maailmassa mahdollinen, mutta Suomessa onneksi on. Luento sai myös ajattelemaan yksilötason ja kansanterveyden tason tarkastelun eroa: yksilönä minä pyrin kaikkein terveellisimpään ruokavalioon, koska vasta sitten huomaan selvän muutoksen ja estän ehkä esimerkiksi diabeteksen, syövän tai sydänkohtauksen, mutta kansanterveydessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa mikä tahansa lihan vähentäminen tai edes siirtyminen vähemmän haitalliseen lihaan on hyvästä ja se voidaan havaita tilastoissa ja terveydenhuollon kustannuksissa.

Helsingin yliopistolta Mikael Fogelholmin luento oli pääkohde messuilla: kokonaisvaltainen esitys kasvisruokavalion vaikutuksista.

Kala on vielä kysymysmerkki: kansanterveyden tasolla tilastossa kalan syöminen on hyödyllistä, mutta itselläni yksilön tasolla onko oikein valittu kasvisruokavalio kuitenkin parempi? Jos saa hyvin valituista kasviksista ja ravintolisistä kalan sisältämät hyödylliset aineet, voisi kalan lisäämän syöpäriskin ja kalanviljelyn ympäristövaikutukset välttää. Tämä vaatii lisää tutkimista.

Paljon on kaupoissa nähnyt vegetuotteita, mutta täällä oli sellaisiakin, jotka olivat tulleet juuri markkinoille tai vasta muutaman kuukauden päästä tulossa kauppoihin.

Messut olisivat olleet todella mielenkiintoiset uusien ruoka-aineiden takia, vaikka ei sinänsä kasvisruoasta olisikaan kiinnostunut. Todella kova into kaikilla elintarvikeyrityksillä ja uusilla yrittäjillä kehittää ja tuoda markkinoille uusia tuotteita.

Lihahan aina maustetaan kasveilla, eli aivan lihan makuista tuotetta on paljon, jos sitä haluaa.
Näitä makkaroitakaan en erottanut lihamakkaroista.

Isoissa kaupungeissa kaupat ovat täynnä vege-merkittyjä tuotteita, ja ravintoloissa on hyvin vaihtoehtoja, joten täällä ollaan kyllä onnellisessa asemassa ruokavalion muutoksen kanssa. Oman työpaikan lähellä lounasravintolat ovat todella hyviä, noutopöydissä on varmaan tusina eri ruokalajia, josta koostaa ateria. Miten muualla Suomessa? Ensi viikonloppuna ajan Jokkmokkiin pohjoiseen Ruotsiin, mitenkähän helppoa siellä on pitää kiinni tästä.

Maistoin melkein joka kojusta jotain. Puoli ateriaa jo siinä.
Kolmen kaverin jäätelöitä, ja monia muita kasvisjäätelöitä, ei erota maitojäätelöistä.
Bun2bun:in vegehampurilainen Kampin keskuksessa on arvostettu eikä syyttä. Kokeiltu peruspurilainen ja tulinen versio.

Kokeilua on nyt kestänyt muutama viikko, ja pidämme mielen avoimena, luovuttaminen on aina vaihtoehto. Koko ajan kyllä tuntuu siltä, että mitä enemmän oppii mitä kaikkia vaihtoehtoja on, sitä epätodennäköisemmältä tuntuu ottaa eläintuotteita enää ruokavalioon. Alun perin olimme ajatelleet, että viikonloppuisin söisimme sekaruokaa, mutta sitten kun lauantai tulee vastaan, niin ei haluakaan katkaista hyvää putkea.

Haluan mainita vielä pari dokumenttia, joiden katseleminen sai tätä asiaa ajattelemaan. Nämä löytyvät ainakin Netflixistä.
What the health: https://www.imdb.com/title/tt5541848/
The game changers: https://www.imdb.com/title/tt7455754/
Forks over knives: https://www.imdb.com/title/tt1567233
Cowspiracy: https://www.imdb.com/title/tt3302820