Jäällä takavedolla ja kitkoilla

Halusin harjoitella ajoa jääradalla takaveto-Model S:llä kitkarenkailla. Se on heikoin mahdollinen Tesla tähän hommaan. Autoliiton Hyvinkään osasto järjestää hienoja jääratapäiviä, aikaisemmin Hyvinkään lentokentällä ja nyt Hyvinkään vauhtipuistossa. Teslaklubilaisia oli myös kutsuttu paikalle, joten useammalla Teslalla ajettiin niin itse jääradalla kuin erillisellä pujotteluradalla.

Tänä talvena klassikko takaveto S 85 on tuntunut lumisilla maaseutureiteillä levottomalta. Tällä autolla en ole kunnon talvessa ennen ajanutkaan, on ollut sen verran leutoa. Aiemmin talvet ja kaikki Teslaklubin Lapinreissut on tehty nelivedoilla. Kyllähän sama näkyy jääradalla: takapää kun lähtee luisuun, sitä on vaikea pysäyttää, ja ilman täysiä ajonvakautuksia päällä se ei minulta onnistukaan. Ajonvakautus saa tehtyä hyvinkin pitkälle korjaukset, mutta kun painava auto lähtee pyörimään liikaa, sekään ei ihmeitä ilman vetäviä eturenkaita pysty tekemään.

Jäiset kaarteet pystyin ajamaan melko kulmikkailla ajolinjoilla noin 25-35 km/h: ennen mutkaa ulkokaarteeseen jarrutus, siitä taitetaan sisäkaarteeseen ja sitten taas mutkan lopuksi ollaan ihan ulkokaarteessa, ennen kuin auto on onnistunut kääntymään. Jokainen luminen kohta kannattaa käyttää parempaan pitoon.

Viimeinen kaarre radalla oli jyrkkä ja hyvin kiillottunut. Siinä oli usein joku poikittain.

Mutkissa siis joudun antamaan periksi nastakuskeille, mutta on huomattava, että sivuluisussa hurjalla sutimisella ei mutkasta välttämättä kovin paljoa nopeammin selviä kuin hyvillä ajolinjoilla pito säilyttäen. Usein kun päästin jonkun ohi, olin kuitenkin heidän perässään hyvän aikaa, kunnes suorilla tai loivemmassa mutkassa jäin jälkeen. Kesällä asfaltillakin on tullut selväksi, että pienikin hauskanpito luisussa häviää hyville ajolinjoille pitävillä renkailla.

Maksu kioskille ja sitten radalle.
Autojen määrää säännösteltiin ja lähettäjä päästi radalle. Lähtöpaikka oli aika kiillottunut, minulla oli kitkoilla hommaa päästä liikeelle.

Ilman ajonvakautusta (takavedossa asetus traction control off) luisun ja pyörimisen oikaisu ei minun taidoillani onnistu. Sillä asetuksella kertaalleen käännyinkin jyrkän mutkan jälkeen tulosuuntaan päin. Siinä sitten reunassa odottelin, että tuli autoissa väli, jossa kääntyä ympäri turvallisesti.

Nelivetoteslat menevät hallitussa pienessä luisussa mutkat ja ajonhallinta tekee menosta hallittavaa. Nastoilla tässä vielä paremmin, mutta kitkoillakin neliveto menee hyvin.

Nelivedossa slip start -asetus taas on hyvä, silloin pyörien annetaan pyöriä enemmän ja se antaa hieman enemmän vauhtia kiihdytyksissä ja hieman enemmän mahdollisuutta hallittuun luisuun. Ainakin tällä kerralla radalla kyydissä ollessa näin, että oli toimiva ratkaisu neliveto-Model 3:lla ja nastoilla.

Model 3 nastoilla otti muut kiinni helposti. Se oli mielestäni jäällä tällä kerralla ylivoimainen, kun kenelläkään ei ollut pitkäpiikkisiä renkaita.
Joskus radalla oli isompi sumppu autoja.
Pujotteluradalla oli pitävämpi lumipinta ja siellä harjoiteli useampi Tesla.

Erillisellä pujotteluradalla oli lumipinta, ja siellä oli kiva ottaa traction control pois ja pyöritellä renkaita. Kukin menee radalla hyvillä väleillä, niin täällä ei muista autoista tarvinnut välittää ja ajettiin vain keiloja väistellen. Tässä pystyi kokeilemaan pidon menetystä ja oikaisua vapaasti.

Monenlaista harrasteajoneuvoa.
Pääasiana monella oli renkaiden pyöriminen eikä niinkään liike eteenpäin.
Uskon, että kaikilla oli hauskaa joka ajoneuvolla radalla.
Hyvin erilaisilla autoilla tehtiin jonkinlaista testiä ja tutkimusta. Tämä pakettiauto ei ollut elementissään, mutta täällä haetaankin rajoja.
Monenlaista kulkupeliä hinattiin radalta pois tai autettiin penkasta irti.

Yhtään Teslaa ei tänään hinattu tai autettu penkasta pois. Oman testini lopputulos on, että takavetoinen Tesla kitkarenkaillakin on turvallinen talviauto, vaikka ihan kaikkein lumisimmat mökkitiet ja jäiset rinteet eivät olisikaan sillä herkkua ja ennakoida pitää pahimmissa keleissä. Kitkarenkaissa aion pysyä vastakin, vaikka hauskanpito nastoilla olisikin ihan eri juttu.

En ole ihan varma mitä ajoa nuo isot kulutukset ovat, pujottelurataa ehkä?
Kulutus jääradalla ei ole kovin iso, tehoa ei kitkoilla pysty käyttämään.

Suosittelen todella käymään jääradalla, millä tahansa autolla sitten ajaakin. Se on hyödyllistä talviajon turvallisuudelle itse kullekin. Tällaisissa ajotapahtumissa voi tuntua, että ei halua mennä sekaan hidastamaan muiden menoa. Niin ei kannata ajatella! Radalla jokainen on tekemässä omaa suoritustaan, omaa harjoitteluaan ja kaikille annetaan siihen tilaa. Tietysti kohtelias kannattaa olla ja poistua välillä radalta, jotta nopeammat pääsevät ohitse, tai pitkällä suoralla pitää ajolinja reunassa, kun toinen ohittaa, jos sen voi tehdä turvallisesti.

Ennustuksia

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tavoite 700.000 sähköautosta Suomen liikenteessä vuonna 2030 on mielestäni täysin realistinen, vaikka se on osin otettu epäuskoisena vastaan. Se on jopa hyvä ennuste. Tämänhetkinen sähköautojen suosion kasvu viittaisi juuri tuollaiseen määrään myytyjä uusia sähköautoja siihen mennessä. Tällä hetkellä myynnin kiihtyminen on eksponentiaalista: uusien sähköautojen myynti tuplaantuu vuodessa ja samalla sähköautokanta tuplaantuu vuodessa. Loppuvuodesta 2020 oltiin tasoitettuna noin 500 sähköauton kuukausivauhdissa ja 1700 ladattavan auton kuukausivauhdissa. Vuosi oli koronavuotena erikoinen, mikä romahdutti perinneautojen myyntiä erityisesti. Silti yhteensä ensirekisteröintejä oli 96.406 koko vuonna 2020.

Jos sähköautojen myynti edelleen kaksinkertaistuu joka vuosi, niin tulevaisuus voisi näyttää kuukausimyynteinä vuoden lopussa tältä:
2020 – 500 kpl/kk
2021 – 1000 kpl/kk
2022 – 2000 kpl/kk
2023 – 4000 kpl/kk
2024 – 8000 kpl/kk

Näin jo koko vuosi 2025 myytäisiin lähes pelkästään sähköautoja. Jos myyntimäärät vuodessa pysyvät varovaisessa 100.000 autossa, ja vuosina 2025-2030 myytäisiin lähes pelkästään sähköautoja, kuuden vuoden aikana niitä kertyy 600.000. 2024 mennessä on vähintään 100.000 myyty, joten siinähän se 700.000 on kirkkaasti saavutettu 2030 mennessä.

Uusimmilla autoilla ajetaan eniten, joten tuossa vaiheessa henkilöautoliikenteen ajon aikaiset päästöt ovat niin pieniä kuin ne kulloisellakin sähköntuotantotavalla voivat olla. Ja päästökaupan takia ne ovat tavallaan laskennallisesti 0 – liikenteen käyttämän sähkön päästöt on ostettu pois muulta teollisuudelta.

Tähän on ehkä hyvä liittää muutkin ennustukset, joista tunnutaan edelleen kiistelevän: vety ei ole tieliikenteessä koskaan merkittävässä käytössä. Ei myöskään raskaassa liikenteessä. Akut ajoivat sen ohi jo. Kaasut ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet pysyvät marginaalissa vanhojen autojen käytössä. Biokaasun tuotanto vähenee eläinteollisuuden hävitessä.

Sähköllä lämmittämällä tämäkin lumi olisi jossain ajassa sulanut, mutta kyllä sen verran haluan säästää energiaa, että heitän isommat päältä pois.

Toinen väärä käsitys on, että Lapissa, maaseudulla tai talvikelejä varten perinneautot jäävät käyttöön. Päin vastoin: juuri huonoilla keleillä, pitkillä ajomatkoilla ja todella kovissa pakkasissa sähköautot loistavat. Liikkeelle lähtee heti, luistonesto ylivoimainen, lämpenee nopeasti ja pitkä matka on halpaa ja mukavaa ajaa sähköllä. Toki sähköautokin pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Varmin valinta on tietysti tällä hetkellä Tesla, mutta pikalatausverkoston parantuessa ja muiden autojen kehittyessä muillakin pärjää. Ennustan siis maaseudulle yhtä hurjaa kasvua sähköautoille.

Ennustan myös lataushybridien myynnin pysähtyvän. Juuri tällä hetkellä auton ostajilla on tarpeetonta varovaisuutta luopua polttomoottorista. Käytännössä hybridin ostajat joko ajavat ilman lataamista tai sitten lataavat joka käänteessä, jotta saisivat ajettua pelkällä sähköllä. Kummassakaan tapauksessa hybridi ei ole hyvä ostos – joko akku on sähköllä ajoa varten liian pieni tai sitten täysin tarpeeton.

Sähköä kotipihassa voimavirrasta tontin keskuksesta. Kahden auton ja sähkölämmityksen kanssa tarvitaan 3×25 ampeerin liittymällä jonkin verran taiteilua, mutta sen verran kuin ajetaan saadaan joka tapauksessa ladattua – ja mukavammin kuin huoltoasemalla käymällä. Yksi monista asioista, mikä ajaa muutosta sähköautoihin.

Moni uskoo, että liikenteen verotus säilyy samalla tasolla, eli sama määrä pitäisi saada kasaan sähköautoilijoilta kuin polttoaineesta saadaan. Ei välttämättä. Sähköauton isommasta hinnasta maksetaan enemmän arvonlisäveroa, eli kerätään veroja etupainoitteisesti. Sähkön hinnasta on iso osa veroa jo nyt. Verotus on myös kokonaisuus, jossa kulloinkin etsitään oikeaa ohjaavaa tasapainoa. Ennustan, että jotain muuta ilmastopäästöjä ohjaavaa verotettavaa löytyy liikenteen sijalle.

Ennustan myös käytettyjen polttomoottoriautojen hinnan romahtamista kaikissa hintaluokissa. Kalliimmille malleille ei löydy ostajaa, koska parempia sähköautoja saa uutena. Halvempia on kaupan pilvin pimein ja samalla rahalla saakin pian entistä premiumia. Perinneautosta, jonka yleensäkään aikoo myydä ennen loppuun ajamista, kannattaa hankkiutua eroon hyvissä ajoin ennen vuotta 2025.

Tällaiset ennusteet nyt päällimmäisinä tulivat mieleen. Ehkä päivitän tätä artikkelia vielä, jos muita tulee mieleen.

Teippauskilpailun säännöt

Täsmälliset säännöt tällaiselle kilpailulle ovat tarpeen. Haluamme olla reiluja kaikille kilpailuun osallistuville niin, että palkinto on joka tapauksessa jaossa, vaikka emme käyttäisikään voittajatyötä. Ja emme ilman vastinetta vie mitään oikeuksia töihin. Jos siis vaikkapa käytämmekin vanhaa grafiikkaa uudestaan tai teemme oman grafiikan, ei kilpailuun osallistuminen ole turhaa.

  1. Kilpailuun osallistuvat työt ovat konsepti, kuva tai käyttövalmis grafiikka Tesla Model 3:n yliteippaukseen.
  2. Voittava työ, jota käytetään auton teippaukseen, saa 1000 € stipendin.
  3. Yksi kilpailija voi osallistua useammalla työllä.
  4. Kaikki oikeudet kaikista kilpailutöistä säilyvät tekijöillään. Kilpailun järjestäjälle voittaja antaa oikeuden käyttää voittotyötään autoon.
  5. Muiden kuin voittavan työn julkaisemisesta kilpailun tuloksissa tai muun viestinnän yhteydessä päättää kilpailutyön tekijä.
  6. Jos voittajaa, jota käytetään auton teippaamiseen, ei löydy kilpailutöistä tai autoa ei teipata, jaetaan palkinto kuitenkin parhaalle työlle.
  7. Arvosteluun vaikuttavat taiteellisen vaikutelman lisäksi yhteydet luontoon, sähköautoiluun, ympäristöystävällisyyteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, terveyteen, mutta nämä aiheet eivät ole välttämättömiä.
  8. Arvosteluun vaikuttaa myös työn tekninen valmius, toteuttamiskelpoisuus auton teippauksessa.
  9. Tuomaristona toimivat Lulu ja Jaakko Hyvätti. Apuna voidaan käyttää muita asiantuntijoita ja tätä tarkoitusta varten toimittaa kilpailutöitä heille.
  10. Kilpailuaika päättyy 22.2.2021 1.3.2021 (aikaa jatkettu). Tuomaristo voi jatkaa kilpailuaikaa.
  11. Kilpailutyöt toimitetaan sähköpostilla teippauskilpailu@tessutellen.fi . Tuomaristoon voi ottaa yhteyttä eri viestipalveluissa myös.
  12. Näitä sääntöjä voidaan vielä täydentää kilpailuajan kuluessa.

Nämä ovat kuvia aikaisemmasta teippauksesta.

Matkalla Ouluun Pyhäjärvellä

Esimerkkejä mielenkiintoisista teippauksista on osoitteessa: https://www.wrapstock.com/ ja apua auton muotoihin sovittamiseen voi löytyä vaikkapa tästä kuvasta: https://dwgmodels.com/uploads/posts/2017-03/1490368020_tesla_model_3.jpg

Tervetuloa kilpailuun!

Mikä teippaus kolmoseen?

OON-3 Model 3 performance tuli tammikuun alkupuolella korjauksesta uutuuttaan hohtavana Ahveniston moottoriradan onnettomuuden jäljiltä. Vaikka harmaa väri on kaunis, niin haluaisin silti sen teipata jollakin kuviolla. Mikä olisi oikea? Sama digicamo kuin ennenkin? Entä isommalla kuviolla – 1×1 cm ruudut olivat kovin pienet. Ehkä luontoa, suomalaisia maalauksia, tai sitten jotain graafista?

Mitä jos käynnistäisi kilpailun grafiikasta? Olisiko luovien alojen opiskelijoilla esimerkiksi 1000 € palkinnolla mielekästä osallistua ehdotuksella?

Keula tulee korjauksessa onneksi ilman kilpipohjaa, kuten keula ennenkin oli, ja hoidan kilven kiinnityksen rikkomatta sitä.
Vertailun vuoksi edellinen teippaus.
Arvokkaat jarrulevyt jäivät onnettomuudessa ehjiksi.
Vanteiden keskiöiden suojukset jäivät kotiin, jäivät näistä kuvista pois.
Hienon yrityksen valomainos hienossa autossa heijastuksena.

Tai sitten joku yksivärinen teippi, mutta mikä?

Polttoaineen hinta ja sen kompensointi

Kaksi asiaa on selvää: polttoaineiden hinta nousee, ja pienituloisia ei voi ajaa umpikujaan sen takia. Jälkimmäinen tarkoittaa, että polttoainekustannusten lisäys kompensoidaan jollakin tavalla niille, joilla ei ole mahdollista kuluttaa polttoainetta vähemmän menettämättä toimeentuloaan. Ei ole mahdollista vaihtaa työpaikkaa lähemmäs, kulkea julkisilla tai vaihtaa sähköautoon vielä.

Mutta kompensaatio ei voi olla sellainen mitä on ehdotettu: rahaa jaettaisiin juuri niille, jotka polttoaineita käyttävät. Se toimii kannustimena väärään suuntaan. Kompensaation tulee kohdistua pienituloisiin riippumatta polttoaineiden käytöstä.

Vaikka sähkön tuotannosta savua vielä toistaiseksi tuleekin, on sitä vähemmän ja se on helpommin puhdistettavaa kuin liikenteen polttomoottorien päästöt.

Tärkeää on saada suurin osa ajetuista kilometreistä muutettua sähköisiksi. Se on tapahtumassa: paljon ajavat ostavat sähköauton mukavamman matkanteon ja reilusti alhaisempien kilometrikustannuksien vuoksi. Uusilla autoilla ajetaan eniten ja uusista myydyistä autoista on koko ajan isompi osa sähköautoja. Jokaista hyvin vähän ajettavaa autoa ei tarvitse vaihtaa sähköautoksi heti – lyhyttä työmatkaa tahkoavan päästöt eivät ole verrattavissa pitkiä matkoja ajavien päästöihin. Mutta se pienikin hinnannousu polttoaineessa voi olla merkittävä. Siksi heidän rankaisunsa ei ole tarpeen.

Pienituloisilla valtion tulovero on jo pieni tai sitä ei ole. Verotusta keventämällä ei saada hinnannousua kompensoitua. Lisäksi asia ei tule selväksi kenellekään kompensoitiinko mitään oikeasti – valtion pohjattomaan kassaan vain kerättiin rahaa, ja tuloverotus todennäköisesti kiristyy kuitenkin. Jäikö siis muka verotusta kiristämättä kompensaationa, mietittäisiin varmasti. Ratkaisuna olisi erillinen palautus, tasasumma kaikille veronmaksajille. Palautuksien pitää yhteensä olla kerättyjen veronlisäyksien suuruiset.

Tasasumma palautusta konkretisoi sen, että jos sitä rahaa ei käytä polttoaineeseen, se on lisää muuhun elämiseen.

Tehdäänpä ihan vain suuntaa antava laskelma. Hmm. Jokainen 10 sentin korotus litralle olisi 150 €/vuosi, kun oletetaan ajomatka 15000 km/vuosi, 10 L/100 km kulutus. Tämä arvio kulutuksesta voi olla liian alhainen pätkäajolle ja pakkasille tosin. Jos tämä 10 c/L kerätään kaikesta bensiinistä ja dieselistä, niin potti on 400 M€/vuosi. Jaettuna 2,5 miljoonalla työllisellä, palautettavaa tulisi 160 €/nenä. Meneepä aika tasan!

Model S ja futon

Futon-sänky ei ole mikään mittayksikkö, mutta silti tässä kuvia siitä, miten 200×160 cm Futon rock -patja, paksu petauspatja ja Tojo system -runko menevät Tesla Model S:ään.

Paksu petauspatjakin vie runsaasti tilaa, mutta mahtuu. Patjat ovat kaksinkerroin.

Näille olisi ollut kuljetus mökille jo maksettunakin, mutta aikatauluun oli helpompi hakea itse postikeskuksesta. Tai helpompi ja helpompi, ehkä syynä oli kokeilunhalu eniten. Vähän mietitytti, josko tässä käy vielä niin, ettei mahdu, mutta palapeli oikein koottuna hyvinhän meni.

Pisin eli runkopaketti tulee etuistuimien väliin.
Takapenkkien jalkatilaan mahtuvat muut tavarat mökille mennessä.

Usein, kun minulta kysytään eri Tesloista, niin Model S:stä mainitsen reilut tilat tavaroille, niin takapenkit pystyssä kuin kaadettunakin. Paremmat kuin monessa pienessä kaupunkimaasturissa. Ja paremmat kuin 6-paikkaisessa Model X:ssä, koska siinä keskimmäinen penkkirivi ei kaadu.

Rukalla

Tultiin Rukalle välipäivinä, tällä kertaa X:llä. Pari vuotta kun on kolmosella ajettu suurimmaksi osaksi, niin X:n iso kulutus siihen verrattuna pistää vähän kiinnittämään huomiota latauksien suunnitteluun, että matka olisi yhtä mukava.

Ilmastoinnin asetukset kannattaa valita käsin, automaatilla kulutus on isompi. Tapana on ollut pitkää matkaa ajaa mukavassa lämmössä, ja käsin saa paremmat asetukset senkin suhteen.

Yövyimme välissä Sotkamossa, jonne olisi ollut suorempiakin reittejä, mutta juuri isoon kulutukseen varautumisen takia menimme sinne nelostien kaikkien superlaturien kautta.

Pyhäjärven superilta hajosi toinen Teslan superlaturipari sillä aikaa kun olimme latauksessa viereisessä Rechargen 50 kW laturissa.

Äänekosken superilla on ollut jonkin aikaa neljästä tolpasta kaksi pimeänä. Siellä alkoi vähän jonoa tulla, joten nopeasti vapautimme laturin kun oli tarpeeksi Pyhäjärvelle pääsyyn. Pyhäjärvellä eli viimeisellä superilla olivat ensin kaikki neljä laturia käytössä ja laitoimme vieressä olevaan hitaampaan Rechargen tolppaan X:n. Sillä aikaa kun olimme poissa, oli toinen Teslan tolppapari mennyt rikki, ja alkoi tulla jonoa latureille. Lauantai kun on yleinen vaihtopäivä Lapin vuokramökeissä, niin Teslaliikennettä nelostiellä riitti. Vapautimme oman laturimmekin kun oli sopivalla pelivaralla tarpeeksi Sotkamoon pääsyyn.

Suomessa etelässä monelle Teslan superille on lataustolppia tehty lisää, mutta nämä pohjoisemmat nelostien laturit ovat jääneet neljään pisteeseen. Luulisin, että aika pian niitäkin päivitetään isommiksi. Toivottavasti ennen juhannusta. Viitostielle toivotaan tietysti myös nopeita latureita kesäksi.

Saavuimme Rukalle 7% akussa ja akun jäähdyttyä lataus aloitettiin 3 prosentista.

Seuraavana päivänä oli tälle 90-akulle vähän pitkähkö matka Sotkamosta Rukalle. Auto antoi ennusteen 5% lopussa jäljellä ja ABRP (a better route planner) oli hyvillä linjoilla myös. Lähdimme matkaan 97 prosentilla. Ennuste pysyi siinä 5 prosentissa koko ajan hyvin. Muutenkin iltapäivän pimetessä ja lumisateen alkaessa ajoimme varovaisia nopeuksia. Halusin testata matkan varrella latausta Kyläkauppa Papupadassa. Se ei ollut auki, mutta tapasimme henkilökuntaa pihalla. Heitä ei haitannut lataus ja otimme pari prosenttia. Pitää pysähtyä joskus siinä ja kannattaa paikkaa, joka näin tärkeässä paikassa tarjoaa pientä pelivaraa sähköautoille tällä latauspaikkojen suhteen aika kuivalla pätkällä. Latausta ei olisi tällä kertaa tarvittu, perillä olimme hyvällä marginaalilla. Koska en heti laittanut autoa lataukseen, prosenttilukema laski akun jäähtyessä seitsemästä kolmeen.

Valtavaaran huippu on jo aika tuulinen.

Me emme ole laskettelijoita, vaan enemmän rauhallisia lomanviettäjiä ja teemme lumikenkäretkiä merkityillä reiteillä.

Lyhyetkin siirtymät alueella on kiva tehdä esilämmitetyllä autolla, kun lämmön muistaa muutamaa minuuttia ennen laittaa päälle.
Ruka Peak -ravintolassa after-lumikenkäilyllä.

Näinä päivinä meillä tuli täyteen vuosi vegaaniruokavaliolla. Matkaillessa ruoka on meille pieni kysymys edelleen, pitää ottaa selvää vähän etukäteen onko kivaa syötävää ravintoloissa. Hyvin ruokalistoja löytyy ravintoloiden sivuilta, eli hyvin on pärjätty. Joka tapauksessa me olemme innoissamme siitä, että aika nopeasta päätöksestä vaihtaa ruokavaliota on tultu vuosi eteenpäin, ja on vain vahvistunut tuntemus, että tämä oli hyvä päätös.

Kun perillä ollaan useampi päivä, hidas lataus riittää.

Rukan parkkihallin vaivaiset kaksi type2-latauspistettä olivat ison osan ajasta käytössä, mutta onneksi hallissa on hitaampaa 8 ampeerin latausta tarjolla. Sillä viikon aikana akku täyttyy ja riittää siihen, että ajeltiin eri kohteisiin tässä lähellä. Koska lyhyessäkin siirtymässä käyttää lämmitykseen energiaa, niin ei kolmisen päivää ole yhtään liian lyhyt aika ladata.

Jaakko Konttaisen laella
Konttaisen pohjoisreunan iso näköala, tosin sumussa.

Huomenna lähdetään takaisinpäin, Oulun kautta. Sinne on pari nopeaa laturia tullut viime aikoina, ovat juuri sopivassa paikassa jatkamaan nelostien Teslan superien sarjaa. Siitä taas etelään normaalit pysähdykset joka superilla. Vaikka Pyhäjärveä ja Äänekoskea ei olisikaan korjattu, luulisin, että uudenvuodenaattona ei ole paljoa liikennettä.

Konttaisen laella
Konttaiselle kulki kova polku, jolla oli vain pari paikkaa, joissa lumikengillä oli kivempi mennä.

Muuten syksyn aikana on ollut sen verran muuta tekemistä, että hyvinkin mielenkiintoisista asioista ei ole tullut kirjoiteltua. Romutettuani kyljen Model 3:sta Ahveniston radalla se alkaa olla taas korjattu ja saadaan takaisin käyttöön ensi viikolla. Pyörähdyksen syytä olisi kiva analysoida jonkun asioita tuntevan kanssa ennen kuin siitä kirjoittaa enempää.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Jarruista ensimmäisiä kokemuksia

Uudet jarrut olivat juuri sitä mitä pitikin: kestävät kaiken radalla. Sähköautojen ratapäivällä Porsche Taycanit ja tämä Model 3 olivat ainoat, jotka pystyivät ajamaan nopeita kierroksia peräjälkeen. Ei tullut mieleen kokeilla montako kierrosta menee, kun kuuden nopean kierroksen jälkeen poistuin, mutta uskoisin, että olisin voinut ajaa niin pitkään kuin akkua riittää, toistakymmentä kierrosta. Yhdellä nopealla kierroksella kuluu akkua noin 5 %. Koko päivän aikana ajoin 42 kierrosta, joista 20 oli vajaita lämmittely/jäähdyttelykierroksia ja 22 ”nopeita”.

Katson ainakin oikeaan suuntaan – sinne minne olen menossa. Kuva: Jani Ruippo.

Oma paras kierrosaika, 1:37.095 (TrackMode:n tallentama tai 1:37,14 VBoxilla mitattuna, maaliviiva ehkä asetettuna hieman eri kohtaan) jäi vaatimattomaksi, Porscheilla ajettiin 1:35 ja monella Model 3 performancella myös. En myöskään päässyt alkukesän TimeAttack-kisan aikaani 1:36,241. Päivän lopuksi aloin hieman järjestelmällisemmin miettimään ajamistani ja tulikin tasaisempaa suoritusta. Siinä vaiheessa ajoin jo aika pienillä akun prosenteilla, mutta oli kiva huomata, että 10-30% latauksellakin on vielä ihan mukava ajaa.

Vaikka laskin kylmäpaineet 2,6 bariin, nousivat ne lämpimänä korkealle.
Eniten kierroksia jaksoi ajaa sitten, kun rata oli hiljentynyt. Paineita laskin myös 0,2 baria lisää.

Jarrut olivat aivan saman tuntuiset alusta loppuun ja niihin pystyi luottamaan koko ajan. Rajojen etsinnässä sain kunnian tehdä päivän ensimmäisen ulosajon, kun eivät ne jarrut ihmeitä tee kuitenkaan, jos jarruttamisen aloittaa liian myöhään. Siististi vähän yli soralle. Alastaron rata on siitä hyvä tällaiseen harjoitteluun, että heti ei ole edessä seinää tai puita.

Sopivaa väliä odottamassa lähetyspaikalla. Huippulämmintä vuodenaikaan nähden ja auringossa autojen lähettäjillä oli kuuma päivän mittaan. Kuva: Jani Ruippo.

Kiitoksia Teslaclubin Kirsille tämän järjestämisestä taas ja kaikille, jotka auttoivat järjestelyissä. Autoja oli niin paljon, että tällä kertaa rata oli pitkälle iltapäivään vielä täydessä käytössä. Oma ennustus, että radalla on tyhjää aika nopeasti, oli ihan väärä. Vasta neljän-viiden aikaan oli tyhjiä hetkiä.

Ensi viikonloppuna lauantaina 3.10. olisi TimeAttack-kilpailu Hämeenlinnassa Ahveniston radalla. Nyt vasta tämän huomasin, jaksaisiko mennä? Siinäkin porukassa ihmisillä oli hyvä henki ja kiva olisi mennä. Hämeenlinnassa on nopea K-latauksen laturikin aivan vieressä.

Ratapäivään valmistautuminen

Huomenna sunnuntaina 27.9.2020 on Alastaron rata siis varattu sähköautoilijoille kello 10-18. Saatujen sponsorien ansiosta päivä on ilmainen: kiitos Continental, Best Drive Finland ja Suomen Erikoisvanteet Oy. Mitä pitäisi muistaa radalle mukaan? Kirjoitan oman muistilistan tähän tavaroista, mitä otan mukaan, ja mitä etukäteen teen. Sitten miten huomenaamuna kannattaa lataukset suunnitella – sen mukaan, mitä aikoo radalla tehdä.

  • Auto kaikin puolin kunnossa.
  • Iso kassi tavaroille, jotka otetaan ajon ajaksi autosta pois.
  • Pressu alustaksi, ettei irrotettu takapenkki likaannu maassa.
  • Kaikki irti lähtevät 3-vaiheiset latausjohdot (1-vaiheisilla ei mitään tee).
  • Normaali sähköauton latausvarustus: tägit, type2-johto, CCS/Chademo-adapterit.
  • Rengaspaineiden säätöön oma kompressori painemittarilla.
  • Urasyvyysmittari.
  • Kypärä ja aluspipo – jos on, varmuuden vuoksi mukaan.
  • Kaikki GPS-laitteet, vbox, niille latausjohdot ja laturit. Testaa kotona ensin.
  • OBD-II-adapterit ja välijohdot.
  • Gopro tms. kamerat, niille muistikortit alustettuna, latausjohdot ja 12V-laturit.
  • Kameroiden kiinnikkeet ja jalustat.
  • Puhelimeen 12V latausjohto ja riittävästi muille laitteille liitäntöjä.
  • SSD-levy Teslan USB-porttiin, TeslaTrackMode-hakemistolla (Model 3 performanceen).
  • Muu mediavälineistö, kopterit, kamerat, akut, muistikortit.
  • Etäisyysmittari, IR-lämpömittari (no se unohtu)
Edessä Racing Braken jarrusatula.

Siitä riippuen mitä aikoo radalla tehdä voi suhtautua radalle saapumiseen ja matkalla latauksiin eri tavalla:

Jos vain tapaat muita teslakuskeja ja ehkä vähän kiertelet rataa, pitää vain varmistua siitä, että pääsee radalle asti. Radalla on sitten paljon 32A ja 16A pistorasioita. Type2-pisteitä ei ole. Huomenna radalla on myös DC-pikalatureita Kempowerilta ja minulla on oma Telewellin laturi mukana. Radalla muiden kanssa jutellessa sähköä saanet ladattua tarpeeksi kotimatkaa varten.

Jos aiot hiukan enemmän ajaa, kannattaa radalle saapuminen suunnitella niin, että klo 10 viimeistään radalla on sitten akku lähes täynnä. Tesloilla voi saapua kätevästi Huittisten uusien V3-superchargerien kautta. Autoja tulee sitä kautta varmaan aika monta, eli parasta hajauttaa latausta pitkin aamua, vaikka siellä 6 laturia onkin – joista kuusi uusia nopeampia. Toinen vaihtoehto on tulla radalle aamulla esimerkiksi 8:30, jolloin järjestäjiä on jo siellä paikalla, ja siinä ehtii ladata pari tuntia ennen ajeluita. Ei siinä paljoa ehdi akkua täyttää 11 tai 16 kilowatilla (tai vanhan S:n 22 kilowatilla), mutta jos läheltä tulee niin se voi riittää.

Oma DC-laturi antaa 23 kW Model 3:lle, se on merkittävä etu verrattuna auton sisäiseen 11 kW laturiin. Katsotaan paljonko muita DC-latureita on vapaana päivän aikana, että kaikki halukkaat saisivat tarpeeksi sähköä.

Itsellä valmistautuminen aloitettiin alkukesästä, kun TimeAttack-kilpailun jälkeen kypsyi päätös jarrujen parannuksesta. Tässä kuvia uusista levyistä ja jarrusatuloista paikoillaan.

Kyllä tuo jarrukenkä ja tummempi jarrulevy kivasti erottuvat vakio-osista.
Takana käytetään Teslan omaa Model S:n takajarrukenkää.
Julkisilla matka Lempäälään olikin aika nopea, kaksi ja puoli tuntia junalla ja bussilla.
Auto valmiina Luxury collectionin pihalla.
Pyhiinvaelluksella Luxurycollectionin vieressä Teslan Suomen toisessa toimipisteessä
Lempäälän liikkeessä olivat esillä Model S ja X.
Alkuperäisiä osia muutama laatikollinen. Takaisin tuskin on vaihtamista, eli katsotaan tarvitsisiko joku varaosia.
Liikkeen pihalla kuvasin vielä alkuperäisen Model 3 Performancen etujarrut.
Alkuperäinen takajarru.

Mukaan on tulossa Porsche Taycaneitakin, niihin on kiva tutustua ja nähdä, miten suoriutuvat radalla. Sää ainakin suosii, kuivaa ja lämmintä. Toivottavasti mahdollisimman monenlaisia autoja näkyisi. Nähdään huomenna!

Jarrut asennettu

Racing Braken keraaminen jarrulevysarja, etusatulat ja muu tarpeellinen saapuivat maahan, Teslalta hankittiin Model S:n takajarrusatulat ja muuta pikkuosaa, ja nämä saatiin nopealla aikataululla asennukseen Lempäälässä Luxurycollectionissa. Veimme auton sinne perjantaina, ja tarkoitus oli tässä viikon aikana saada ne siellä asennettua – mutta olivatkin saaneet jo tänään tiistaina valmiiksi. Näin sain siis uuden jarrut sunnuntain sähköautoilijoiden ratapäivälle Alastarolle.

Keraamiset jarrulevyt eteen ja taakse

Osia ehdin autoa sinne viedessä nähdä – uudet jarrusatulat ovat massiivisen näköiset ja levyt upeat.

Sarjan jarrukenkä on aika massiivinen.
Veimme Lulun kanssa auton tekemällä retken Lempäälään kahdella autolla mennen.
Ideaparkin latausruudut ovat kohtalaisesti käytössä – ja monenlaisella autolla – ihan keskellä päivää.

Katsotaan minä päivänä tässä ehtii sieltä auton hakea. Joko ajellaan Lulun kanssa sinne tai menen julkisilla tai jos joku sattuisi olemaan menossa sinnepäin.