
Tuli nähtyä upeita paikkoja ja kivaa oli kosolti. Ainoa, jota olisi saanut olla enemmän, oli aikaa. Yksi yö per hotelli keskimäärin vaan oli ihan liian lyhyt aika.
Muutama kuva hotelleista


Kaupunkeja sopivassa määrin
Maisemia…






Matkoja Teslalla tai ilman
Tuli nähtyä upeita paikkoja ja kivaa oli kosolti. Ainoa, jota olisi saanut olla enemmän, oli aikaa. Yksi yö per hotelli keskimäärin vaan oli ihan liian lyhyt aika.
Muutama kuva hotelleista
Kaupunkeja sopivassa määrin
Maisemia…
Muutamia juttuja mietittiin ennen matkaa: elokuu, koko Eurooppa lomalla, (hui ihmisiä kasoittain ja ruuhkia), jos ei varata hotellia kuin edellisenä päivänä, tai jopa samana päivänä, niin kuinka käy (ollaanko taivasalla), melkein joka yö uusi hotelli (alkaako pakkaaminen nyppimään?
Ja tässä vastauksia
Aikainen mato löytää linnun, eli kun meikäläiset heräävät joka tapauksessa aina kukonlaulun aikaan, niin me sitten ollaan aina ne ensimmäiset turistit joka paikassa. Jonot tulee vasta, kun massat heräävät.
Edellinen pätee myös liikenteeseen. Pahimmat ruuhkat yleensä meillä johtui tietöistä, ei lomalaisista.
Hotellit saatiin varattua todella helposti ja upeissa paikoissa on tullut yövyttyä. Useat hotellit myös antoivat huoneista alennusta tai korottivat huonetasoa, kun viime tipassa saivat vielä asiakkaita.
Logistiikka pakkauksen osalta osoittautui toimivaksi. Kertaakaan ei purettu laukkuja. Alla kuva ”the system” joka oikeasti toimii hyvin.
Tänne pääsee myös pienillä veneillä…
Huomenna Fox Town, harjoittelua kaupan edessä (kyllä, tehokas outlettaus vaatii harjoittelua)
Kolme päivää ihanissa maisemissa, mutta koska mahdollistaja (Jaakko) NSSH syndrooman hoitoon on keksinyt reitin, jolla saadaan kolme kohdetta kerralla, en voi valittaa. Muutama kuva hotellista ja maisemista.
Paavo-peruspessimisti niin odotti, että vaikeaa tulee olemaan… skip the line edellisenä iltana varattu. Toimi täydellisesi, skipattiin jono ja jopa opittiin hauskoja asioita
Pisasti Luccaan. Vanha kaupunki, kävelyä, kävelyä, kävelyä, kävelyä…
Odotin rankkaa kokemusta, oli vielä rankempi kuin odotin. Kuitenkin olen sitä mieltä, että kaikkien euro-pullamössöjen pakollinen kohde.
Se, että paikka on samalla hautausmaa, kauheuksien muistomerkki ja keskellä niin ”normaalia” maisemaa oli todella häiriinnyttävää.
Alkuperäisessä suunnitelmassa kaikki Alppireitin kohokohdat mukana. Nähtiin sentään yksi, mutta kyllä olikin sitten kaunis.
Garmisch-Partenkirchen oli juuri sitä, mitä odotinkin. Vuoristoa, lehmiä valtavine kelloineen, kauniita taloja ja kaiken kukkuraksi aurinkokin paistoi koko päivän.
Hämmentävä paikka tämä Phu Quocin saari Vietnamissa. Tulimme tänne täydelliselle nollauslomalle… Pää on kyllä nollaantunut, mutta tilalle onkin sitten tullut paljon uusia ajatuksia liittyen ympäristöön. No kyllä keittiötäkin on suunniteltu ja luettu kaikenlaista kirjallisuutta (Against Emphaty -kirjaa voin lämpimästi suositella, on monin tavoin radikaali, mutta samalla silmiä avaava kirja).
Mutta sitten se kolikon toinenen puoli. Täällä hotellin lintukodossa kaikki näyttää kauniilta, puhtaalta ja toimivalta, lähes. Heti muutama sata metriä hotellilta mihin tahansa suuntaan, toinen todellisuus iskee.
Jopa Vinpearl-huvipuiston maailmanpyörä paljasti ylellisen hotellin häpeäpilkun. Jätteet oli vain dumpattu puiston reunamille.
Vinpearl-huvipuisto oli muuten oli todella surrealistinen paikka. Enpä ole aikaisemmin vieraillut huvipuistossa, joka on valtavan isolla alueella, mutta täysin tyhjä.
Huvipuiston aikataulussa oli satueläinparaati. Eipä käynyt kateeksi hahmoja, jotka löntystelivät surullisina tyhjillä kaduilla. Lämpöä oli ainakin 34 astetta, ja eläinpuvun sisällä varmaankin tuplasti.
Leikittiin kunnon turistejakin muutaman päivänä, temppelit nähty, snorklattu on ja nyt tiedämme, että saaren kaksi perusvientituotetta ovat kalakastike ja pippuri.
Tai ei niin pienikään, 2-3 metriä, ainakin pidempi kuin minä. Omalta rannalta lähdettiin eilen uimaan virran mukana saaren rantaa eteenpäin, ja sieltä siis löytyi piilotteleva tawny nurse shark. Pää korallin sisällä nukkumassa. Vaikuttavan kokoinen.
Tänään kuunneltiin luento saarien synnystä ja merenelävistä. Me emme ole mitään erityisiä bongailijoita, jotka painaisivat muistiin tai pitäisivät kirjaa löydöistään, eli luulisi, että menisi ihan hukkaan tällainen luento, enemmänkin vaan nautitaan mitä nähdään, mutta kyllä se tuntui tosi kivalta kuulla mitä ne ovat mitä on nähnyt. Kyllä sitä näinkin laiska huono turisti jotain kuulemaansa näkemiinsä kaloihinkin yhdistää.
Sateet täällä osaavat olla kohteliaita ja sataa yön aikana, eikä kovin kauaa, jos päivällä. Joka päivä aurinko sateisenakin päivänä paistaa enemmän kuin jaksaa olla auringossa.