Ainakin autojen liikuttamiseen käytetystä sähköstä tuli suurimmaksi osaksi lähes ilmaista.
Vuonna 2016 ensimmäisen sähköautomme myötä vaihdoin pörssisähköön. Silloin oli tavallista, että päivisin sähkö oli hieman yli 4 senttiä ja öisin hieman alle 4 c/kWh. Latauksen kun ajasti alkamaan klo 00, niin se riitti. Vähän myöhemmin lataus kannatti siirtää alkamaan kello 01, halvimmat hinnat alkoivat silloin. Varmaankin koska kulutusta oli yleisesti totuttu siirtämään puolelleyölle.
Pikku hiljaa selkeä päivärytmi alkoi rikkoutua, ja öisin ei ollutkaan enää yhtä halpaa. Vaihtelu oli edelleen vähäistä, mutta kasvoi jo ennen sotaa.
Sodan ensimmäiset 2 vuotta olivat hurjia, vuorokaudesta ei tahtonut kohtuuhintaisia tunteja aina löytää. Kesät olivat halpaa sähköä, mutta talvella vaihdeltiin tuulen mukana ja todella kalliiseen asti.
Ensin tilannetta helpotti Olkiluoto 3:n valmistuminen, ja taustalla jatkuvasti kasvanut tuulivoima vain kiihdytti kasvuaan. 2024 ollaan päästy tilanteeseen, jossa tuulivoiman asennettu kapasiteetti on jo niin suuri, että lähes nollahintaiset tunnit ovat koko ajan yleisempiä. Reilu viikko sitten pohjoismaisen sähköpörssin hinnan laskentajärjestelmä muuttui niin, että siirtolinjoja käytetään tehokkaammin, ja sähköä saatetaan myydä kauaskin tuotantopaikasta. Tämän vaikutuksista on vielä vähän kokemuksia, mutta tuntuu kuin yön negatiiviset hinnat kovillakin tuulilla olisivat poistuneet tai vähentyneet ja yksittäiset piikit olisivat tasoittuneet. Ehkä kokonaisuutena Suomessa aivan hieman hinnat nousivat. Tämä siis tarkoittaa, että Suomessa uusiutuvilla menetelmillä tuotettu sähkö saadaan kaupaksi jonnekin kauemmas, Etelä-Ruotsiin tai Saksaan asti. Kuluttaja maksaa hieman enemmän mutta uusiutuvien kannattavuus paranee ja niitä saadaan lisää – lopulta kuluttajakin siis hyötyy.
Auton lataamiseen 1-2 sentin hinta ei enää juuri eroa ilmaisesta, siirtohinta on silloin ainoa mikä merkitsee. Suurimmassa osassa öitä päästään parin sentin alle, eikä välissä enää näytä olevan montaa yötä korkeammilla hinnoilla. Arkikäytössä jos ei tarvitse joka yö ladata, niin aina pääsee käyttämään ilmaista sähköä. Käyttökelpoisella, kookkaalla akulla varustetulla täyssähköautolla ajamisesta on siis energian suhteen tullut ilmaista.
Tulevan talven hinnoista en ole huolissani. Tuulivoiman asennettu kapasiteetti jatkaa hurjaa kasvuaan, jolloin pienelläkin tuulella on aina jonkin verran tuotantoa jossain päin Suomea – tai jossain päin Pohjoismaita. Uusi sähköä kärkkäästi siirtävä pörssisähkön laskentamalli hyödyttää silloin myös Suomea, kun muualla tuulee. Tuulivoimalat ovat myös entistä korkeampia, ja jos lapa huitelee pitkälti yli 200 metrin korkeudella, sieltä löytyy melkein aina jonkin verran tuulta.
Koska jokaiselle löytyy jo tarpeeseen sopiva automalli, niin paljon ajavilla ei ole mitään tekosyytäkään olla siirtymättä sähköön. Vähän ajavilla auton pääomakustannukset ovat vielä esteenä, mutta öljyn käytön vähentämisessä merkityksellistä on suurimman osan ajokilometreistä sähköistäminen, ei jokaisen auton. Käytettyjäkin sähköautoja on kaikkiin tarkoituksiin ja toisin kuin koneeltaan ja vaihteistoltaan porsiva perinneauto, sähköauto on turvallisempi ostos käytettynä. Kunhan vältää pieniä määriä valmistettuja malleja, joiden akuille ei kolmannen osapuolen korjauksia takuuajan jälkeen löydy helposti.
Viime vuonna Suomessa kaikkien fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 10 prosenttia. Ei siis vain liikenteen polttoaineiden, vaan kaikkien käyttötarkoitusten. Tämä väheneminen kiihtyy vain näillä tuulivoiman ja jopa aurinkovoiman määrillä. Fossiilisten rahtaaminen Suomeen siis loppuu ennen pitkää. Pysäyttävä oli huomata, että maailman merillä puolet laivoista kuljettavat poltettavaa ainetta. Tämä tuntuu niin turhalta, kun kaikkialla olisi tuotettavissa energiaa.
Fossiilisten polttoaineiden poistumisen jälkeen jää toinen iso sektori ilmastopäästöjä – ruoka. Sen pitäisi olla helpoimmin hoidettava ongelma. Jokainen voi itse välittömästi vähentää ruoan päästöjä omalta kohdaltaan, ilmaiseksi. Ja kaupan päälle elämä jatkuu terveempänä ja paremmassa kunnossa. Vegaaninen ruoka on vieläpä halvempaa, kun sen tekee pääosin terveelliseksi. 70-80 % pelloista jää tarpeettomiksi, jolloin turvepellot voidaan metsittää, metsiä voidaan enemmän suojella, yhtenäisiä elinympäristöjä palautuu eläimille ja Itämeren ravinnepäästöt loppuvat. Sinilevä häviää järvistä ja merestä.
