Nyt tultiin pitkä matka takaisinpäin itään Himejin linnalle. Googlen antamat junat toimivat juuri niin kuin pitikin. Illalla kun olimme nukahtaneet jo yhdeksän aikoihin, niin heräsimme vieläpä ennen kellojen soittoa ennen neljää. Paikallisjunat lonksuttelivat vuoristossa pikku hiljaa, ja junassa oli vielä pienet unet ottavia töihin Kumamotoon meneviä paikallisia. Jotenkin kello 7.19 sieltä lähtevä luotijuna ei ehkä kuulunut meidän lippuumme, emmekä saanet paikkalippua ostettua, mutta emme nyt ole tästä ihan varmoja. Japan rail pass -lipulla pääsi kuitenkin porteista sisään ja istuimme paikkaliputtomassa vaunussa (vaunut 1-3 yleensä). En murehdi asiaa sen enempää. 9.52 oltiin jo Himejissä. Jätettiin reput asemalle ja linnalle oli vain kävelymatka.
Junissa toimii ilmainen wifi, joka tosin pätkäisee yleensä hetkeksi asemalle tullessa tai sieltä lähtiessä. Mutta jotain pystyy silti tekemään siinäkin. Uskoisin sen toimivan paremmin kuin mobiilidata, tosin sekin nyt näyttää toimivan.
Päivä oli ollut hyvin hyvin pitkä, emmekä halunneet kävellä yhtään enempää vain pettyäksemme siihen, että johonkin vegaaniravintolaan ei mahdu tai että muun ravintolan vaihtoehdot ovat surkeita. Jossain vaiheessa joka tapauksessa oli tarkoitus kokeilla, pystyisikö ravintola, jossa olettaisi olevan erinomaisen palvelun, muokkaamaan ruokiaan vegaanisiksi. Marriott oli hyvin palvelualtis, jonkin aikaa kävi suihkintaa edes takaisin keittiöön, ja lopputulos oli, että pasta oli jo vegaaninen ja margarita-pizza pystytään tekemään vegaanisena vain juusto pois jättämällä. Näitä siis alle ja sitten marketin pakatut salaatit ja säilykkeitä päälle.
