Etelä-Saksa, päivät 4 ja 5

Pari päivää oli Saksan alppireitin ympärillä pyörimistä, perjantai ja lauantai. Kuten sanottu, Dachauhun mentiin aikaisin aamusta, ja hyvä niin, iltapäivästä parkkipaikat on täynnä ja ihmistungostakin.

Lähtöpaikan, hotelli Blumenthalin, latauspiste oli voimavirtarasia ja suko. Hyvin toimi, täällä ei kuulemma ole ollut käyttäjiä.
Dachaun parkkipaikalla kustomoitu rekisterikilpi Model X:llä. Tesloja näkyy Saksassa monta päivässä, mutta ei edelleenkään kovin tiheään.
Aika hämärän näköinen tämä liikennemerkki äkkiä katsottuna.
Leermoosissa tällä X:llä oli lisämatkatavaroita koukussa olevassa laatikossa.

Illalla vielä aterian jälkeen ajattelin, että Saksan moottoritiet ovat kohta takana, joten lähdin vielä 7-tielle Saksaan tarkistamaan, että 233 km/h rajoitin on poistettu spoilerin asennuksen myötä. Vähän hankalaksi meni, koska illan hämärtyessäkin liikennettä 7-tiellä Itävallasta Saksaan päin oli jonkin verran ja tie mutkainen. Tarkoitus ei ole vaarantaa itseään tai ketään muuta. No takaisinpäin jostain neliapilaliittymästä, ja toiseen suuntaan olikin jo vähemmän liikennettä. Jonkin verran yli 240 km/h kokeilin, että kulki, mutta sen päälle alkaa olla aika hidasta kiihtyminen, niin siihen jätin.

Suunnittelu: Hotelli varattiin edellisenä iltana läheltä seuraavan päivän Neuschwansteinin linnaa. Lähin mukava sattui olemaan Itävallan puolella Reuttessa. Koska siellä ei todennäköisesti ole latausta, mennään läheisen Leermoosin superin kautta. Sinne on alle 200 km.

Valmistelu: Ladattiin 90 % hotellissa, koska koko päivän reitti ennen superia on alle 200 km. Ajatuksena on minulla, että pitäisi yleensä siirtää auto latauksen jälkeen illalla, jotta se on vapaana seuraavaa varten. Mutta laiskuus iski illan aikana, kun näytti epätodennäköiseltä, että kukaan tulisi tänne ja latausportissa on puhelinnumero. Aamulla auto lämpimäksi ja aamukasteet pois etukäteislämmityksellä.

Lopputulos: Superilla istuin autossa blogia lähettämässä kunnes akku oli noin 85 %, juuri sain blogin viimeisteltyä. Sitten kauppaan siinä lähellä, minne Lulu oli kävellyt, että saa jalat vähän liikettä. Hotellilla oli 75 % jäljellä. Noin 96 kilometrin nopeustestailu moottoritiellä veikin sitten akun yöksi 34 prosenttiin. Kun en halunnut viedä autoa vähän matkan päähän lataukseen yöksi, niin aamuksi tehtiin suunnitelma mennä takaisin Leermoosiin päin, ja samalla käydä yhdellä riippusiltanähtävyydellä.

Neuschwansteinin linnassa pitää myös olla ajoissa lipputiskillä, jotta on edes mahdollisuus saada lippu samalle päivälle. Lippuja on käytännössä mahdotonta ostaa etukäteen, ja vierailuajat myydään aamulla jonon järjestyksessä. Me olimme heti lipunmyynnin avautuessa 7:30 jonossa, ja siinä kohtaa oltiin jo pitkän jonon perällä. Saimme ajan kello 9:55. Ensimmäiset ajat, joita jonolle jaettiin, taisivat olla kello 9:15. Sitä varten olisi pitänyt olla todella ajoissa jonossa.

Toinen linna samalla paikalla.
Pikku puolen tunnin kävely ylös linnalle, jyrkkää mäkeä.
Monesta suunnasta hieno linna. Lulu ylemmällä pihalla.

Linnassa ei sisällä saanut kuvata ollenkaan. Toisin kuin moni muu linna, missä ollaan vierailtu, tämä kun on hullun Baijerin kuninkaan kerralla rakennuttama, se on yhtenäinen taideteos. Muissa linnoissa on kerrostuneina eri aikakausien rakennuksia ja eri ajoilta haalittua esineistöä. Täällä jokainen huone oli suunniteltu ja alkuperäisen suunnitelman mukaisessa sisustuksessa. Siis ne osat, jotka ehtivät valmistua, ennen kuin kuningas vangittiin ja hämärissä olosuhteissa kuoli.

Näkymät laaksoon ovat huikeat
Joka linnassa ei käyty, joka päivälle pitää vähän annostella minkä verran ehtii nähdä ja on vielä kivaa.
Joku siltakin siellä oli vielä, mutta kaikkialle ei viitsi mennä
Alta kulkevalla tiellä kun näkee tämän riippusillan, niin siitä sitten sen idean saa että sinne pitäisi mennä. Ei oltu etukäteen huomattu.
Jotain raunioita pitkin poikin näillä vuorilla on.
Riippusillalle voi kävellä tai nousta vaunuhissillä.
Tämä linna oli niin hankalassa paikassa, että paikallinen kuningaskaan ei tässä päälinnassaan asunut.
Eri pihasta löytykin 4 laturia lisää Leermoosissa

Suunnittelu: Koska eilen ajoin akkua aika tyhjäksi, niin riippusiltamatka suunniteltiin superin lähelle. Muuten olisi pitänyt kiertää tylsemmän Saksan puolen moottoritien kautta yhden superin ohi, ja halusimme ajaa enemmän alppireittiä. Itävallan läpi ajaminen Liechtensteiniin on pikku matka, eli superilla sen verran latausta, että käydään kaupassa. Liehtensteinin hotellissa oli ilmoitettu, että siellä on lataus, ja vaikka ei olisikaan, vieressä on superi.

Valmistelu: Ei ladattu yön aikana.

Lopputulos: Linnassa vierailu ja riippusillalla käynti olivat pientä lähipyöritystä, joten akkua ennen Leermoosiin palaamista kului vain 35 prosentista 20 prosenttiin muistaakseni. Siellä muuten löydettiin toiset neljä laturia eri pihasta samassa hotellissa, alkuperäiseen paikkaan ei ilmeisesti mahtunut tarpeeksi ja latausta oli laajennettu. Siellä kaupassa käynnin aikana otettiin ehkä johonkin 85 prosenttiin latausta ja ajettiin navigaattorin näyttämää lyhyintä reittiä Liechtensteiniin. Todella kaunis ja hauska reitti, vaikka nopeinta moottoritietä mentiinkin, useiden pitkien tunnelien kautta. Perillä latauspaikka oli hotellin autohallissa, ilmainen ja helppo, johtokin latauslaitteessa ettei omaa tarvitse kaivaa. Johto vain kiinni.

Vastaa