Kiotoon

Niitä portteja ja me.

Koska sääennuste näytti sateiselta, niin ajateltiin, että tää Fuji-vuori on nähty ja perjantaina siirrytään Kiotoon. Herättiin rauhaassa ja aamukahvin ja pakkaamisen jälkeen vähän kymmenen jälkeen otettiin taksi lähimmälle järkevälle luotijuna-asemalle. Junaa koko matka käyttäen olisi peruutettu takaisinpäin Tokiota kohti, ja aikaa olisi mennyt ja muutenkin haluttiin tehdä helpommaksi matka ilman montaa vaihtoa.

Kawaguchikosta otettiin taksi Shin-Fuji:n asemalle, kiertäen melkein puolikas ympäri vuorta. Taksikuski valitsi hyvän vuoristotiereitin, ja sen varrella pilvisenä päivänä kuitenkin hetkeksi pilvet väistyi taas meille.
Meidän ensimmäinen luotijunamatkamme Kiotoon.

Hyvä ajoitus, oltiin ehkä puoli tuntia ennen junan lähtöä asemalla. Paikkalipun ostamiseen automaatista 10 minuuttia, kun sen ekaa kertaa tekee. Sitten ostetaan juotavaa kaupasta ja mennään laiturille – ja juna onkin jo saapumassa.

Inari-uori ja sen temppeli oli täynnä pukeutuneita ehkä geisha-harjoittelijoita, mutta myös miehiä perinteisissä asuissa. Tuoreita pariskuntia?

Julkisilla liikkuminen järkevästi on kyllä kovasti aivoja rasittavaa. Ja optimoida liikkuminen niin, että tulee nähtävyydet käytyä. Jätettiin rinkat Kioton päärautatieasemalle, ja jatkettiin Inari-vuorelle portteja katsomaan.

Niitä portteja
Niitä portteja toisesta suunnasta. Niitä oli pitkin vuorta polkujen päällä joka suuntaan. Ei kävelty kaikkia.
Jotain vegaanista löytyi kojuista – paahdettua bataattia sokerilla.
Sateessa etsittiin vanhaa Kiotoa, ja joitain turistikierroksia täynnä olevia katuja löytyi.

Yritettiin etsiä valokuvauksellista vanhaa Kiotoa, mutta ei mentykään tarpeeksi kauaksi. Ehkä vielä sinnepäin mennään uudestaan, en tiedä jaksaako.

Yritimme mennä syömään erinomaisesti meille sopivaan ravintolaan Ain Soph.journey, mutta se on satunnaisina iltoina kiinni. Hotellissa on kuitenkin yksi työntekijöistä vegaani, joten hän on tehnyt kartan ja vielä siihen lisänä oli suositus ramen-paikasta Bassanova Kyoto. Vaikkei se ollutkaan vegaaninen, tilaussysteemissä oli vegaanimenu ja ramenit tosi hyviä.

Hotelliin me aina etsimme jonkin verran lisää salaatia syötäväksi. Ei ole ihan helppoa löytää järkevää ruokakauppaa. Pienet Family Mart -kaupat eivät sisällä paljoa valikoimaa, mutta muutama valmispakattu salaattipussi löytyy.

Täällä olemme jopa 2 yötä, saadaan kokonainen matkustukseton päivä nähtävyyksille vielä huomenna.

Fuji näkyy ikkunasta

Tänään siirtyminen Fujille. Matkalla aurinko paistoi ja huippu näkyivhienosti

Jono näköalatasanteelle oli pitkä, joten käveltiin

Kukkia puistossa

Näkymä hotellin ilkunasta.

Lento Tokioon

Se risteys. Siellä on oikeasti koko ajan ihan hirveästi ihmisiä.

Ensimmäinen päivä Japanissa oli lyhyempi, kun puolenpäivän jälkeen laskeuduttiin. Juuri sopivasti junalla hotellin check-in aikaan perillä Shinjukussa, joka valittiin ensimmäisen hotellin paikaksi hyvien yhteyksien ja muuten eloisan kaupunkielämän takia. Huomenna toki jatketaan eteenpäin. Mutta tänään kävelyä pitkän lennon ja lyhyen yön jälkeen, että tulee väsymys tarpeeksi aikaisin.

Finnairin loungen salaatit ihan hyvä valikoima, ja pyytämällä falafelit tuli tähän päälle.
Matka juuri alkamassa. Vierekkäiset loosit.
Päivällisessä oli esimerkiksi tofua, valkoisia papuja, kuskusta ja mitä lie kaikenlaista.
Pohjois-Kiinan aavikoita. Onko tällä alueella joku sotilaallinen merkitys?
Aamiainen – nyt ei ihan kaikkea jaksanut, olin syönyt hädissäni ennen vaikeaksi tiedettyä Japania kaiken mitä löytyy laungesta ja koneesta.
Naritan kenttä nyt on ihan maaseudulla.
Lentoasemalta junalle, junalta vartin kävely hotellille. Kaikki rinkoissa, helppo kulkea julkisissa mutta jätetään vaellukset täysillä matkatavaroilla vähemmälle.
Pikkukaduilla katsellaan vähän millaista on vähän syrjemmällä tavallinen kaupunki.
Puurakentamiseen kannattaa kiinnittää Japanissa huomiota
Rukouskortteja
Oliko tämä nyt isoin puuportti vai isoin tämäntyylinen.
Portin puu on 1500-vuotias, Taiwanista.
Jostain syystä tästä risteyksestä meni aina välillä esimerkiksi letka urheiluautoja, letka turisteja mikroautoilla jne.
Kerta toisensa jälkeen risteys täynnä.
Moniväristä kaupunkia auringonlaskun värjäämänä.
Herkutteluun keskittyvältä vegaaniravintolalta onneksi onnistuu salaattikin.
Shibujan (ja Tokion) parhaita kokonaan vegaanisia ravintoloita. Toki vähän pikaruokamainen ja herkutteluun keskittyvä.