Olen esittänyt silloin tällöin väitteen, että sähköautojen kanssa käytetään mielellään ja enemmän kitkarenkaita nastarenkaiden sijasta, ja että se on yksi sähköautoihin siirtymisen etu. Katupöly ja teiden kuluminen vähenisivät. Kitkarenkaita käytetään sen takia, että sähkömoottorilla saadaan paljon tarkempi pidon hallinta jo pelkässä takavetoisessa autossa, nelivedosta puhumattakaan. Muut Teslakuskit, joilla on kokemusta nelivetoisista maastureista nastarenkailla ovat oman kokemuksensa mukaan päässeet takavetoisella Teslalla kitkarenkailla tietyissä jäisissä mäissä paremmin liikkeelle.
Tätä väitettä on paljon epäilty, joten vähän haluaisin tietoa ja kokemusta asiasta. Tesla Club Finland on Levillä jääradalla 2.2.2018 ajelemassa, ja siellä on testattavana monenlaisia kitka- ja nastarenkaita. Halusin ennen sitäkin vähän kokeilla, joten tämä Autoliiton jääratapäivä Hyvinkään lentokentällä tuli sopivaan aikaan. Aika äkkiä tämä idea tuli, joten en oikein ehtinyt enempää mainostamaan, mutta yksi nastarenkainen neliveto-BMW paikalle tuli.
Minulla on Racelogicin PerformanceBox, tarkka GPS-tallennin. Sitä käyttäen mittasin aikaa kiihdytykselle 0-100 km/h ja jarrutuksen pysähdyksiin. Sama laite siirrettiin Teslasta nastarenkaiseen BMW:hen mittauksia varten. Vierekkäin emme halunneet ajaa, vaikka riski olisikin pieni leveällä kiitoradan suoralla. Ei tätä niin tarkkaan tullut mietittyä mitä pitäisi mitata, joten oletusasetuksilla vaan ja menoksi.
Tähän taulukkoon keräsin nuo muistiin jääneet ja kuvista saadut tulokset. Se juuri millaisella jäälaikulla renkaat nyt sattuivat olemaan ja miten kenttä oli jo ehtinyt kiillottua ajamisesta tai karhentua nastoista vaikutti tietysti jokaiseen vetoon. Muuten haluaisin näiden lukujen perusteella kuitenkin sanoa, että väitteelleni on perää. Kitkarenkaat sähköautossa pärjäävät sekä kiihdytyksessä että jarrutuksessa polttomoottoriauton nastarenkaille mittaustarkkuuden rajoissa ja ottaen huomioon niin monet muuttujat, kuten vaihteistot. Kaivelemalla alla olevista tiedostoista tarkempia tietoja voisi ehkä päästä tässä päättelyssä pidemmälle, mutta se jää nyt tekemättä minulta. Toivottavasti jollain muulla olisi vaikka aikaa siihen.
| Ajat sekuntia | 0-60 km/h | 0-100 km/h | 0-100-0 km/h | 100-0 km/h |
|---|---|---|---|---|
| Eka slip start | 9,6 | 17,5 | ||
| Klo 10:01 Ei slip startia | 10,0 | 18,3 | 34,8 | 16,5 |
| 10:10 Toinen slip start | 9,5 | 17,5 | 34,5 | 17,0 |
| 10:56 Kolmas slip start | 9,3 | |||
| 10:59 Paras slip start | 8,9 | 16,6 | 34,7 | 18,1 |
| 10:36 Nastat luistonestolla | 11,4 | 18,7 | 34,1 | 15,4 |
| 11:12 Nastat luistonesto pois | 8,9 |
PerformanceBoxin lokitiedostot ovat tässä, ainakin osasta ajoista:
PBOX_350.DBN
PBOX_351.DBN
PBOX_352.DBN. Näitä pystyy tarkastelemaan Racelogicilta ladattavalla Circuit Tools -ohjelmalla (Windows). En ole itse jaksanut näitä tutkia. Kiihdytys- ja jarrutusmatkat näistä saisi kivasti.
Matkalla Hyvinkäälle kävin kokeilemassa Hyvinkään ABC:n ChaDeMo-latausta. Täyttä akkuahan en näihin jäärata-ajoihin tarvinnut, koska täydestä akusta on hyötyä vain, kun halutaan täysi teho ulos, ja luistonesto jäällä joka tapauksessa rajoittaa tehoa. Tämän päivän aikana jäällä näin mittaristossa suurimmillaan vain noin 130 kW tehon.
