Aiemmin kerroin, että tilaukseen olisi tulossa Unplugged Performancen keraamiset jarrulevyt. Nyt kiitos hyvän vinkin onkin tilauksessa Racing Braken sarja, jossa on sekä etu- että takajarruihin levyt ja sopivat osat. Tässä asennuksessa takana käytetään Model S:n jarrusatuloita, jotka on tilattu taas Teslalta. Toivottavasti tulevat ja saadaan asennettua ennen sähköautojen ratapäivää Alastarolla sunnuntaina 27.9.2020.
Olisiko muuten kenelläkään tietoa ajokouluttajista, jotka voisivat opettaa rata-ajoa sähköautoilijoille? Jotain tällaista olisi kiva saada ohjelmaan silloin ratapäivälle.
Suomalaisethan tarvitsevat lähes joka autoon päivittäiseen käyttöön koukun. Me ehkä käytämme koukkua harvemmin, joten piti ihan ottaa kuvia.
X on kyllä iso auto, sitä ei huomaa ilman vertailukohtaa. Mittasuhteet näyttävät pikkuautolta, mutta kaiken mittakaava onkin isompi.
Jotkut pitävät X:n koukun kiinnittämistä vaivana, ja pitävät koukun paikallaan koko ajan. Tuossa on pienet kikat, jotka pitää ohjekirjasta lukea. Mielestäni ei iso homma ja mielelläni pidän koukun irti ja suojamuovin paikallaan estämässä kaiken kuran menemästä puskurin sisään.
Matkan varrella kiinnityksen tarkistus.
Matkan varrella uudenmaan pikkuteillä tuli joku vastaan jo kaukaa torvea soittaen – en usko hänen pahastuneen mistään, vaan olisiko ollut joku tuttu – en ehtinyt yrittää tunnistaa – tai muuten vain oli innoissaan X:n näkemisestä. Monenlaisia reaktioita näkee.
Perillä, kaikki mukana.
Eilen lähdettiin viikonlopuksi Oulun Teslaclub-kokoontumiseen. Lulunkin mielestä meni hyvin, vaihdoimme kuskia aina laturilla, niin se rytmitti ajoa ja lepoa. Normaali nelostiereitti muuten, mutta koukkasimme Tampereen kautta, eli ensimmäinen pysähdys ja vaihto pidettiinkin Akaalla.
Matkalla Ouluun Pyhäjärvellä
Monella Teslan superipaikalla on jokunen laturi rikki ollut jo pidempään. Toivottavasti korjausta niillekin saadaan, koska paikat alkavat olla kovassa käytössä. Mekin Äänekoskella jonotimme kymmenisen minuuttia. Onneksi Teslan tolppia on monta aina samassa paikassa.
Nyt menemme muiden kuskien kanssa päivälliselle Oulun Toripoliisiin!
Pientä päivitystä. Lopulta painoni vakiintui noin 10 kg alemmaksi kuin ennen ruokavalion vaihtoa. Sattuu olemaan juuri se paino vielä, minkä ainakin jossain on sanottu antavan optimaalisen painoindeksin. Kiva. En osannut odottaa tätä.
Poutun ”Muu” ja Moving Mountains ovat parhaita kasvismakkaroita grilliin.
Miten kokeilla tai vaihtaa vegaaniseen ruokavalioon? Mitä pitäisi tietää, ettei tee jotain vahinkoa terveydelleen? Tämän lyhyen kokemuksen perusteella mielestäni helpointa on vain ajatella, että vaihtaa nyt ruokavalion, ilman jotain aikarajaa, kuten ”kuukausihaastetta”. Ja lupaa vaihtaa takaisin tai johonkin muuhun, jos ei tunnu hyvältä. Ja ei mitään hurjaa tiedonhankintaa ja suunnitelmaa ennen muutosta. Saman tien vaan aloittaa. Parissa päivässä ei ehdi tuhota terveyttään, mutta ehtii googeloida kaiken tarpeellisen.
Joitain huomioita ja omia vinkkejä: – Vitamiiniksi VEG1, sisältää sopivasti kaiken vegaanin (ja itse asiassa kaikkien) tarvitseman. Esimerkiksi Ruohonjuuresta. Ehkä lisäksi lisää D:tä. – Omega-3 saksanpähkinöistä tai chia-siemenistä on kiva. – Energiaa saan pastasta ja leivästä hyvin. Leivälle humusta, Juureva-levitettä, Porlammin vuustoja (se normaali ja cheddar ovat hyviä), tomaattia, herkkusientä. Pähkinävalkohome on myös hyvä. – Kunnon ruokaa jos ei jaksa tehdä, vegaanipikaruokaa, valmiita annoksia ja kasvispiirakoita ja lihannäköistäkin mikrotettavaa löytyy kyllä. – Mutta normaalisti paljon monipuolisia vihanneksia, salaattia, parsakaalia, papuja, herneitä, humusta, öljyjä, oliiveja, hedelmiä ja marjoja, herkkusieniä, kaura- ja tofujuttuja mitä vaan, kyllä se siitä. – Juustoista luopumisessa täytyy varautua pikku hiljaa vähentämään tai varautua siihen, että se on vaikeaa, koska niiden sisältämillä opiaateilla (kasomorfiini) voi olla riippuvuutta aiheuttavaa vaikutusta. – Vaikka sokeriset herkut ja juomat olisivat vegaanisia, niin niihinkään ei kannata retkahtaa liikaa. – Pari viikkoa voi olla maha joskus sekaisin. Ruoansulatuksella kestää tottua näin isoon muutokseen. – Kestää myös oppia vihannekset, jotka eivät itselle ehkä hyvin sovi.
Ei tarvitse näyttää terveelliseltä kaiken vegaaniruoan.
Moni muutos ruokavalion vaihdoksessa tapahtuisi vaihtaa mihin vaan – muutoksessa kiinnittää huomiota syömiseensä eri tavalla. Itselle tässä oli kyse muutoksesta parhaan tiedon mukaan terveellisimpään ruokavalioon, jolla samalla torjutaan tehokkaimmin ilmastonmuutosta. Miksei saman tien valitse parasta?
Kilpailusäännöt vaativat nestettä läpäisemättömän alustan autoille.
Halusin tänä kesänä useammankin kerran käydä kilparadalla Model 3:lla harjoittelemassa ja toisaalta esittelemässä sähköautoa, ja löysin Radalle.com:in ratapäivän lauantaina 13.6.2020. Ensin en ollut varma ajanko vain vapailla vuoroilla vai osallistuisinko TimeAttack-kilpailuun. Siinä ajetaan nopeinta kierrosaikaa omaan tahtiin. Club-luokkaan voi osallistua peruskuntoisella autolla ilman turvakaaria, joten se sopisi minulle. Muiden tällaisissa kisoissa käyneiden kannustuksesta uskalsimme toisen teslakuskin kanssa osallistua itse kisaan.
Hyvä varikkopaikka tömäkän sähkön äärellä.
Aiemmin pohdin Model 3:n rataominaisuuksien parantamista renkailla ja vanteilla. Tämän kokemuksen myötä näyttää siltä, että suurin parannus olisivat jarrut, jotka olisivat sekä tehokkaammat että kestäisivät ylikuumenematta pidempään. Tätä tukee aina niin luotettava pikainen haku verkosta löytyvistä tarinoista, joissa hyvillä jarruilla varustettu rata-auto on kilpailukykyinen tehokkaampien autojen rinnalla. Koska Model 3 on polttomoottoriautoihin verrattuna paljon painavampi, jarruihin hukattava energiamäärä on hurja, ja kilpailukykyinen asetelma vaatii niiltä paljon.
Tasavirtalaturi on iso kaappi.
Siksi olenkin nyt tilannut asennettavaksi Unplugged Performancen kehittämät suoraan Model 3:een sopivat keraamiset jarrulevyt etupyöriin ja paremmat jarrupalat ja kuumuutta kestävät jarruletkut. Ottaen huomioon Model 3 Performancen suorastaan edullinen hinta verrattuna Porschen Taycan-sähköautojen perusversioihinkin, sillä hinnanerolla saa paranneltua Model 3:a todella paljon. Vaikka nämä jarrujen parannukset ovatkin kalliit, ne ovat vain pieni osa tuota hintaeroa.
Tasavirtalaturi on iso kaappi.
Jarrulevyt ja muut osat ovat nyt tilauksessa ja asennetaan Lempäälässä Luxurycollectionissa, joka myös hoitaa osien tilauksen. Odotan innolla tätä parannusta ja toivoisin, että jossain vaiheessa ehkä osaavalla kuljettajalla päästäisiin kokeilemaan, mihin Model 3 pystyy. Parasta olisi, jos pääsisimme vertailemaan Porsche Taycania samalla kerralla.
Kun unohtaa kameran kiinnikkeet kotiin, teippi toimii kohtalaisesti kun kamerassa on hyvä videokuvan vakautus.
Muuten tämä tapahtuma Alastarolla oli hyvinkin mielenkiintoinen, ja kuuma aurinkoinen päivä mitä paras ratapäivä. Sain kuin sainkin kameran kiinnitettyä autoon sisälle, vaikka olin unohtanut kiinnikkeitä kotiin. Video parhaasta kierroksestakin onnistui.
Varsiainen kilpailukierros, TimeAttack superlap, joka oli myös paras kierrokseni.Renkaita tämä ajo sulattaa.
Rengaspaineisiin kiinnitin paljon huomiota nyt. Aamupäivän aika-ajoihin laskin paineita jo aika paljon, mutta parhaisiin iltapäivän kierroksiin laskin niitä vielä lisää. Yritin arvioida auringon lämmityksen toisen puolen renkaisiin (noin 0,15 baria) ja sainkin tasaiset paineet aikaiseksi. Tähtäsin 2,8 barin kylmäpaineisiin, kun normaalipaine Model 3:lle on 2,9 ja monet käyttävät hieman isompia paineita kulutuksen pienentämiseksi. Ehkä vieläkin matalammat paineet olisivat olleet hyviä. Kuuma päivä pitää ottaa huomioon, ja lämpötilan illalla laskiessa taas olivatkin kotimatkalla kulutukset aika korkeita, kun paineet laskivat rajusti.
Varikkosuora on täynnä kaikenlaista rakenneltua rata-autoa.
Mitä syrjäkorvalla kuuntelin muiden perinteisten autojen kuljettajien ja muun porukan juttuja, niin kyllä sähköauto puhutti ja positiivisessa mielessä. Tarkkana oli tutkittu auton hyvää suoriutumista mutkista ulos. Pidän tärkeänä tätä näkyvyyttä autoharrastajien keskuudessa!
Autoja jäähdytellään tuulettimilla pysähdyksen ajan.
Teslat luokitellaan TimeAttack-kilpailun Club-luokassa aina ’isolohkoisiin’ eli yli 3-litraisiin. Kilpailukyky tällä ajotaidolla ja keventämättömällä Teslalla on kyllä aika heikko oikeisiin yli 3-litraisiin verrattuna. Mutta luokittelulle on hyvät perusteet moottorin tehossa ja siinä, että onnistuin voittamaan kaikki alle 3-litraiset – heistä parhaan yhdellä tuhannesosasekunnilla! Tulokset kilpailusta ovat täällä: https://radalle.com/uutiset/857/time-attack-2020-tulokset .
Loppukilpailukierros oli myös paras ratakierros. Teslan oma ajanotto antoi aika hyvin saman ajan kuin virallinen ajanotto.
Kisakierroksilla ensimmäisellä kierroksella jarrut eivät varoitelleet lämpötiloista, mutta toisella tai kolmannella jo saattoi tulla varoitus.
Oppimiskokemus pyörähdyksestä ja ulosajosta..Ulosajossa ruohot löysivät tiensä moneen paikkaan..Ensin en ymmärtänyt mihin ajanottolähetin pitää asentaa. Tästäkin se toimi, vaikka onkin aika ylhäällä.Turvavyö oven välissä toimii asennuksena kun teipit suojaavat auton maalipintaa.Käytännöllisin asennus ajanottolähettimelle on etusäleikköön kuten tässä Model S:ssä.Laturi juuri ja juuri taipuu ovista sisään ja Model 3:n takapenkille.
Laturin kuljettaminen radalle on aika homma. Tähän pitäisi löytää ehkä joku helpompi ratkaisu. Ehkä peräkärry huoltoauton perään. Pääasia on, että olisi nostoapua käytettävissä, jos toistaiseksi mennään takapenkkikuljetuksella.
Rata-ajossa kului 72 kWh, eli ilman tasavirtalaturia sitä määrää olisi ladattu 7 tuntia. Ehkä juuri tehtävissä, mutta silloin ei voi ajaa niin paljoa päivän aikana.
Syyskuun lopulla on taas sähköautojen ratapäivä Alastarolla, ja toivottavasti jarrujen parannus on siihen mennessä saatu tehtyä. Myös muihin tilaisuuksiin ehkä tämän kesän aikana vielä ehtii osallistua.
Model S ”Suomen halvin Tesla” joutui akun takuukorjaukseen vuodenvaihteessa. Auto on siis se 2018 keväällä Hollannista tuotu entinen taksi. Silloin kilometrejä oli 256000 mittarissa ja ScanMyTesla näytti Nominal Full Pack -arvoksi 76,9 kWh. Kapasiteettia oli todennäköisesti hävinnyt uuteen akkuun verrattuna noin 6 %. Kilometrejä on sen jälkeen kertynyt lisää melkein 80000. Kunnostuksessa omaa akkua tuskin saa takaisin, joten uskoisin tämän nyt ajossa olevan akun olevan jonkun toisen akku, joka on kunnostettu. Tarrassa akun etuosassa lukee se tämän kertova teksti ”REMAN”.
Kunnostetun akun tyyppi näkyy akun etuosassa oikeassa sivussa olevasta tarrasta.
Uuden vanhan akun Nominal Full Pack näyttää nyt 72,9 kWh. Jos oletetaan, että 85-malleissa oli alun perin 81,5 kWh akku, niin kapasitettia on tässä vaiheessa menetetty tässä akussa noin 10 %. Miten siis kävi akkuarpajaisissa? Missähän kunnossa kennot noin keskimäärin olivat vanhassa akussa ja missä kunnossa tässä uudessa vanhassa akussa? Vaikea sanoa hävisikö vai ei vaihdossa. Siis tietysti sen lisäksi, että akku nyt yleensäkin toimii taas. 10 % heikkeneminen yli 300 tuhannen ajoilla on aivan normaalia.
Akun tiedot ScanMyTeslalla ja CAN-väyläkaapelilla otettuna.
Auto on keskinäytön korjauksen jälkeen saanut uudet jarrulevyt ja kierroksen kesärenkaita sekä uuden 12 voltin akun. Jarrulevyjen ja -palojen vaihto tuntui ajankohtaiselta, kun jarrutuksen teho oli selvästi heikentynyt. Jarrulevyt olivatkin lopussa. Niiden vaihto Teslan huollossa oli reilu pari tonnia. Halvemmalla varmaan olisi päässyt muissa liikkeissä, mutta tämä oli nyt tässä kohtaa helpointa tehdä näin. 12 voltin akku hälyytteli ja vaati vaihtoa, varmaankin koska se oli ehkä keskinäytön korjauksessa käynyt matalassa varaustasossa. Ehkä pelkkä resetointi iso akku irrottamalla olisi poistanyt hälytyksen? No vaihdettiin varmuuden vuoksi kuitenkin. Sille hintaa töineen pari sataa. Ilmaisia takaisinkutsuja olivat ohjauksen pulttien ja ohjauspyörän turvatyynyn vaihdot. Rengaspaineanturit hälyttelivät koko syksyn kuten kaikilla muillakin, kunnes ohjelmistopäivityksessä saatiin taas renkaanvaihdossa painettava nappi. Siinä ovat auton korjaukset nyt olleet sitten maahantuonnin.
Millaista käyttöikää tämä ennustaisi autolle? Menisikö miljoona kilometriä? Eiköhän. Varmaan siihen pääsemiseen akkua pitää kunnostaa lisää matkan varrella. Tähän mennessähän ei ole isoja Teslasta riippumattomia markkinoita akkujen kunnostukselle, kun kaikki akut ovat vielä 8 vuoden takuun piirissä. Siinä vaiheessa, kun takuuttomia autoja tulee, tulee myös palveluita akkujen hoidolle.
Auto on suureksi osaksi alumiinia, joten korin ruostuminen ei tunnu isolta uhalta. Kaikenlaista kuluvaa osaa autossa matkan varrella pitää vaihtaa. Mutta muuten auto tuntuu ikuiselta. Tavallaan sähköautoa on vaikea ajaa loppuun, kun perinneautossa alkaa moottorin ikääntyessä olla halvempaa paalata auto, mutta sähköautoa kannattaa korjata, koska sillä on aina isompi arvo, koska se tuottaa säästöä perinneautoon verrattuna joka kilometrillä.
Aikaa on kestänyt hyvin myös Model S:n muotoilu. Se erottuu edelleen liikenteestä, kuten tietysti muutkin Teslat. Jotkut kaipaavat muotoiluun muutosta, mutta minä en. Käytännölliset isot tavaratilat huippupienellä ilmanvastuksella ja ajaton tyylikäs muotoilu – jos jotain muuta haluaa, voi hankkia vaihtelua muista merkeistä. Muttei saa samalla rahalla samaa määrää autoa. Teslalla näin kovassa kasvun vaiheessa ei ole varaa revetä suunnittelemaan useita versioita samaan markkinasegmenttiin. Tärkeämpää on valloittaa uusia segmenttejä täysillä. Model Y ja Cybertruck pitää saada ulos, Model 3, S ja X ovat täydellisiä omilla alueillaan.
USA:ssa on myynnissä Model 3 Performanceen Track Package, johon kuuluvat ratarenkaat, kevyemmät vanteet, paremmat jarrupalat ja jarrunesteen vaihto: https://shop.tesla.com/product/model-3-track-package . Tätä ei Euroopan kaupassa vielä näy. Renkaina on 245/35ZR20 XL Michelin Pilot Sport Cup 2. 20″ × 9″ vanteiden painosta ei näy tietoa. Tesla jatkaa samalla linjalla, että vain 20 tuuman vanteita käytetään Performancessa. Mutta mikä olisi paras radalle, onko se 20 tuumaa vai pitäisikö kokeilla 18″ tai 19″ esimerkiksi?
Varttimaililla olisi varmaan pienempi vanne ja enemmän kumia parempi. Mutta kun Model 3 ei kuitenkaan suoralla ole nopein Tesla, niin miksi sitä optimoida. Rata-ajo olisi ainoa kiinnostava asia, sitähän varten on Track Modekin.
Hiilikuituvanteet saisi hintaerolla Porscheen monta kertaa, vaikka hurjan hintaiset ovatkin.
Unplugged Performancen $15k hiilikuituvanteet näyttävät olevan 19 ja 20 tuuman kokoina heidän sivuillaan: https://unpluggedperformance.com/product/unplugged-performance-up-03-carbon-wheel-package-for-tesla-vehicles/. Näihin Cup 2 päälle ja jonkin verran jarrujen parannusta, siinäpä olisi viimeisen päälle yhdistelmä. Mikä koko vanteelle, onko pienempi kuitenkin radalla parempi? Paljonko kumia vanteen päälle? Oikea leveys? Vaihtoehtoja on aivan hirvittävä määrä ja mielipiteitä varmaan yhtä paljon. Kukin kuljettaja tuntuu valitsevan oman kokemuksen perusteella itselleen sopivan yhdistelmän. Mutta kun omaa kokemusta ei ole, niin ei pysty. Onko neuvoja?
Teknavi testasi Porsche Taycan 4S:n vähän aikaa sitten tulleessa jaksossa Alastaron moottoriradalla. Jakson anti jäi vähän köykäiseksi, koska kuvauksiin oli sattunut sadepäivä ja ajettiin talvirenkailla. Itse rata-ajosta normaalin sähköauton paikaltaan kiihtyvyyden ihastelun lisäksi ei asiaa jaksossa ollut, eikä olisi voinutkaan olla. Näin on siis kana kynimättä miten niin monen ennakkoon kehumat Porschen ajo-ominaisuudet radalla toimivat, varsinkin Tesloihin verrattuna. Model 3 Performance on noin 400 kg kevyempi, suunnilleen samoissa maksimiteholtaan ja ilmoitettu 0-100 km/h aika 0.6 s nopeampi. Näillä pelkillä luvuilla alle 70 k€ Model 3 olisi hyvä vastine rahoille verrattuna Porsche Taycan 4S:n 114 k€ hintaan. Auttavatko arvatut ajo-ominaisuudet ja kaksiportainen vaihteisto radalla? Onko Teslan pidempi sähköisen voimalinjan osaaminen kuitenkin isompi etu?
Hintaerolla Porscheen tekee jo paljon rengas- ja vanneostoksia Model 3:een, ja silti käytössä on matka- ja arkiajossa käyttökelpoinen vähän sähköä kuluttava eli paljon pidemmälle vähän pienemmällä akulla kulkeva auto. Mutta hienot kilpailijat ja kutkuttava olisi vertailla! Jotta olisi kesällä jotain vertailtavaa, pitäisi Model 3 saada renkaiden ja jarrujen suhteen parhaaseen mahdolliseen ratakuntoon. Sitten voisi etsiä Porschen omistajia mukaan, ja jos vielä osaava kuski löytyisi testaamiseen niin olisi kivaa. Jos vain radalle pääsee.
Viime viikonlopun mökkimatka sujui juuri niinkuin suunniteltu, kerralla perille näkemättä paikallisia asukkaita missään. 308 kilometrin matkalla käytimme akkua 98 prosentista 12 prosenttiin, ajaen aika lähellä nopeusrajoitusta koko ajan. Pienessä vastatuulessa ja viileässä ilmassa ihan normaalia, kun osa matkaa on moottoritietä. Paluumatkalla melkein samat prosentit, 99 – 12.
Sähköt saa venerantaan erikseen tuodusta liittymästä.
Uusi sähköperämoottori toimii tosi hyvin, ja on lupauksien mukaisesti hiljainen, samaan tapaan kuin ne pienet uistelumoottorit. Vanhaa akkua kokeilin myös, ja se on viallinen. Jos moottorin tehon hetkeksi nostaa täysille, se antaa hetken 0,9 kW, mutta parissa sekunnissa alkaa näyttämään varaukseksi 0 % ja lopettaa toiminnan. Kuitenkin pienellä teholla, ehkä alle 0,3 kW, akku antaa virtaa pitkään. Ajelimme sillä muutaman kilometrin. Eli tosiaan yksi tai useampi kenno, ehkä koko 8 kennon rinnan kytketty rivi, olisi vaihdettava. Sillä saisi hyvän toisen akun omaan käyttöön varalle. Kotona ei ole riittävää keinokuormaa akun tutkimiseen. Pienellä lapsena rakentamallani vastuksista kootulla kuormalla uskalsin ottaa 1,7 ampeeria hetken aikaa ennen kuin hieman alkoi palanut tuoksua, mutta sillä ei vielä jännitteissä ollut mitään mitattavaa eroa. Ehkä lopetan tutkimisen tähän ja käytämme tätä akkua pienellä teholla vara-akkuna.
Tämä myös tarkoittaa, että vanha moottori saattaa olla ehjä, mutta se on vielä testaamatta. Ehkäpä sen voisi myydä jollekin rakentelijalle, se on ollut kuitenkin todella mukava yhteysveneen moottori, ja sillä on risteilty vähän lähisaaristossa, Suurta lintusaarta myöten. Ehkä akun kanssa myyntiin jollekin, joka haluaisi senkin kunnostaa.
Yli 5 kuukautta oli viime kerrasta mökillä käynnistä, tähän väliin mahtui keittiöremonttia ja Uudenmaan eristys. Viime viikonloppuna halusimme tehdä reissun helpoksi, ei mitään kunnostustoimia ja isoja tavaroiden raahamisia sinne, vaan vain nauttimista, mutta silti – tai juuri sen takia – tuli viisi linnunpönttöä kunnostettua ja laitettua takaisin puihin. Olemme delegoineet hyttysten torjunnan pikkulinnuille, toivomme 15 linnunpöntön houkuttelevan niitä tarpeeksi koko kesäksi paikalle. Oli kiva käydä yhtenä viikonloppuna ennen vähän pidempää vappuviikonloppua hiukan tarkistamassa paikkoja ja koeponnistamassa vähästä aikaa tätä reissua. Ja esimerkiksi pakastimen kun on laittanut päälle, voi (tietysti kasvispohjaista) jäätelöä tuoda mukana. Kaksinkertaisessa styrox-laatikossa sen pitäisi säilyä jäisenä kotoa asti.
Tänään mennään taas samalla suunnitelmalla yhdellä ajolla, vain kuskia puolivälissä bussipysäkillä vaihtaen. Ruoat on ostettu ja mukavan näköistä ilmaa on tulossa. Vähän sääliksi käy mökkipaikkakuntien kauppoja, joissa tämän varovaisuuden takia on varmasti hiljaisempaa, mutta mennään nyt näin ainakin toistaiseksi.
Olemme käyttäneet mökillä 2013 kesästä lähtien Torqeedon sähköperämoottoria, Travel 1003 S, mutta sen akku on nyt 7 kesän kovan käytön jälkeen jo heikentynyt ja itse perämoottori on sekä jollain tavalla rikki että saattaa olla myös yleensäkin aika loppuunkulunut. Minua alkoi joka tapauksessa kiinnostamaan uudempi moottorimalli, joka olisi todella paljon hiljaisempi ja isommalla akulla. Joten hankin Travel 1103 CS -mallin.
Pakkauksessa moottori, akku ja ohjausyksikkö ovat erikseen.
Uusi akku olisi ollut melkein tonnin hintainen jo pelkästään ja sama moottorimalli vain muutaman satasen halvempi, joten uusi moottori hintaan 2360 € oli mielestäni järkevä hankinta. Vanhaan moottoriin verrattuna akun koko on melkein kaksinkertainen. Moottoriratkaisu suoravetoinen, joten sen luvataan olevan todella hiljainen, 33 dB. Vanha malli onkin ollut aika äänekäs. Joku kulmavaihde tekee suurimman osan äänestä.
Hyvin samankaltainen vanhan moottorin kanssa. Uudessa on alumiininen kölievä, vanhassa muovinen. Vanhasta se onkin jo jäänyt johonkin järvenpohjaan.Uutena uudessa moottorissa on virran ulosotto USB:n kautta esimerkiksi kännykän lataukseen.Akkupaketissa on ohjauselektroniikkaa ja gps-vastaanotin.8 rinnakkaisen ja 2 sarjan ryhmät saa helposti mitattua tästä päältä. Tasapainotusjohtojen kautta voisi mitata piiloon jäävistä navoista jännitteen, mutta ei jaksa, on niin tasaista nämä kahden peräkkäisen jännitteet.
Avasin vanhan akun ja mittasin kennoryhmien jännitteitä. Ilman kuormaa ja erilaisia purkuharjoituksia ei kennojen tilaa pysty päättelemään, mutta ei nyt näin lähes täytenä mitattuna ollut jännitteissä eroja
Käytetty kennotyyppi
Jos kennoissa olisi vikaa, niin jonkinmoisella työllä ja hyvin varovaisesti kennoja käsitellen voisi nämä kennot vaihtaa uusiin, melko halvalla verrattuna koko akun hintaan. Varovaisuutta tarvitaan, etteivät ne mene oikosulkuun tai rikkoudu, jolloin ne syttyisivät palamaan.
Uudenmaan matkustusrajoitusten loputtua päätimme mennä mökille tänä viikonloppuna. Tavallisesti tekisimme ostokset mökkimatkalle matkan varrelta, samalla ladaten pelivaraa akkuun asiointilatauksessa Imatran Prismassa tai muussa matkan varrella olevassa kaupassa. Nyt emme halua olla tekemisissä kotipaikkakunnan ulkopuolella kenenkään kanssa viruksia levittämässä, joten teimme ostokset Helsingissä ja ajamme suoraan perille. Jos emme aja erityisen nykivästi ja kuluttavasti alun moottoritieosuudella, pitäisi Model 3 Performancen akku riittää venerantaan asti tämä 300 kilometrin matka isolla pelivaralla. Kesärenkaat on jo vaihdettu ja paineet säädetty aika tarkkaan näille muutaman plusasteen lämpötiloille 2,9 – 3 barin kylmäpaineiden paikkeille.
Näihin aikoihin olemme menossa kolmannella kuukaudella kasvisruokaa. Tässä mietin neljää aihetta. Ensinnäkin minulle pelkkä iso kasa monipuolisia vihanneksia on ihan täysi ruoka, mutta silti on ollut hauskaa etsiä ja kokeilla kaikkea mitä vegaanituotteita kaupoista löytyy. Toiseksi, miltä minusta tuntuu ja miten kasvisruoka on minuun vaikuttanut. Kolmanneksi, on mielenkiintoista kuunnella muiden kommentteja ruokavaliosta, se on vähän yllättänyt. Neljänneksi, tämän ruokavalion vaikutukset kroonisiin perussairauksiin ja sitä kautta koronaviruksen kuolleisuuteen herättävät ajatuksia.
Toinen viikko on menossa määrättynä etätöihin kotiin, joten erinomainen lounasravintola Dylan ja sen ihan uskomattoman monipuolinen salaattiosuus on jäänyt käyttämättä. Toivottavasti ravintola pystyy skaalaamaan toimintaansa niin, että pysyy pystyssä tämän yli. Lounas pitää siis kehitellä kotona, eikä sen kokkaamiseen halua käyttää pitkiä aikoja, jos aikoo saada töissä jotain aikaiseksi eikä halua venyttää työpäivää. Läheisessä kaupassa on valmiita annoksia, esimerkiksi tofunuudelit. Kokeilin myös valmishampurilaista jollain näistä lihannäköisistä korvikkeista. Menihän se, helppo kuin mikä tahansa pikaruoka parin minuutin mikrotuksella. Koko oma käsitys siitä, mitä missäkin tilanteessa haluan syödä, on vielä täysin avoinna, kun vuosikymmenten tavat on heitetty roskiin. Jospa seuraavaksi vain keittäisi vähän pakastevihanneksia ja tuoretta sekaan nopeaksi salaatiksi? Tarveaineet pitäisi muistaa varata jääkaappiin, ettei joka lounasta tarvitse hakea kaupasta. Rutiinit on vielä löytymättä.
Aino-valikoimaan on tullut vegaaninen jäätelö.
Maitotuotteista jäätelöt ovat olleet meille tärkeitä. Niitä on testattu montaa lajia. Osa ei maistu meille molemmille, osa ei kummallekaan, mutta osa on tosi hyviä. Viimeisimpänä Aino-sarjan vegaaninen kaurasuklaajäätelö. Yhtä hyvää kuin muutaman muun merkin pahvipurkeissa olevat suklaajäätelöt. Tätä jonkin aikaa metsästettiin, ja nyt vihdoin S-marketista löytyi. Vegaanisissa jäätelöissä kyllä maistaa hieman erilaisen maun, jonka voi kuvitella olevan jollakin lailla viljaan viittaava. Minua ei ainakaan haittaa.
Itsessäni tapahtuneita muutoksia on jopa vaikea muistaa näinkin lyhyen ajan jälkeen. Miltä tuntui ennen eri asioiden suhteen? En oikein usko muistikuviin, on niin helppo sanoa, että tuntuu paremmalta, virkeämmältä, ei ole niin usein huono olo jonkun ruoan jälkeen, mutta kun tällaisia asioita ei laske, oikeasti, niin en anna niille niin paljoa arvoa. Pidän enemmän mitattavista asioista. Yksi selkeä mittari on paino, joka on pudonnut noin 7 kiloa, melkein 10 % ja suunnilleen kilon viikossa, vaikka olen syönyt niin paljon kuin jaksan. Luulin painon laskun jo loppuneen, mutta joka viikko se on jatkunut. Se on varmaan melkein kaikki jotain sisäelinrasvaa, sitä joka on vaarallisinta. Alan olla samassa painossa kuin pari-kolmekymmentä vuotta sitten.
Miltä tuntuu kun yrittää ajatella haluaisiko syödä lihaa vaikka? Mitä ajattelee kaupassa lihahyllyllä? Jotenkin olen onnistunut siinä, että olen varmaan motivoinut itseni ja vakuuttanut itseni, että tämä on se miten syön, kun lihatuotteet kaupassa ovat yhtä tunteita herättäviä kuin vaikka pesuaineet – kummatkin ovat yhdentekeviä, vain jotain mitä ei halua tai tule mieleen syödä.
Joillekin tuntuu olevan kova paikka tämä kasvissyönti. Enkä tarkoita tavallista kliseistä vitsailua, se ei kerro vihamielisyydestä ja keskustelu yleensä jatkuu uteliaasti ja kivasti. Jyrkempiä kommentteja ovat suostuttelu syömään lihaa, pelottelua jonkun aineen riittävästä saannista, tutkimusten vähättely. Moni uskomus lihasta ja sen tarpeesta elää sitkeässä, mutta sekään ei ole tässä takana. Takana vihamielisissä kommenteissa voisi olla jonkinlainen syyllisyys, ikään kuin meidän vegaaniruokavaliomme olisi syytös, paheksuntaa muita ihmisiä kohtaan ja sitä vastaan pitäisi puolustautua. Hei ei todellakaan ole! Itse söimme kaikkia eläimiä ja eläinperäisiä ruokia kaikissa muodoissa vuosikymmenet. Ihan samanlaisia epäterveellisen ja ilmastonmuutosta edistävän ruokavalion uhreja olemme kaikki.
Koronaviruspandemia on tuonut mieleen voimakkaasti ruokavalion yhteyden perussairauksiin, joiden nyt on huomattu aiheuttavan rajusti noussutta kuolleisuutta virukseen. Kasvisruokavaliolla on saamani käsityksen mukaan yhteys pienempään todennäköisyyteen saada sydän- ja verisuonisairauksia, verenpainetta, diabetesta ja syöpää. Ja juuri nämä sairaudet ovat mukana isossa osassa viruskuolemia. Jotenkin aavemaista, että juuri nyt olemme vaihtaneet ruokavaliotamme. Millaisia sitten, kun luotettavaa tilastotietoa on saatavilla, ovat erilaiset korrelaatiot eri alueiden ruokavalioiden ja kuolleisuuksien välillä? Mikä on ollut menehtyneiden ruokavalio? Ovatko vegaanit aliedustettuina? Tuskin koskaan sellaista tutkimusta tehdään. Muiden muuttujien eliminointi on mahdotonta. Mietinpä vain.
Vielä yksi asia tulee mieleen. Se vaikuttaa jollain tavalla ajatteluun, ettei tarvitse itselleen perustella eläinten vankina pitämisen, tappamisen ja syömisen oikeutusta, että näin meidän kulttuurissa on aina tehty, eläinten kuuluukin olla ihmisten syötävänä ja sitä rataa. Jollain tavalla vapauttava, tasa-arvoisempi suhtautuminen eläimiin. Oikein mukavaa ja tekee hyvää ihmiselle tällainen ajattelu.
Tammikuun alkupuolella söimme kaappeja tyhjäksi eläinperäisistä tuotteista , mutta muualta vielä löytyi kolme tonnikalatölkkiä, hunajapurkki ja muutama pussi tacodippikastikejauhetta, jossa on laktoosia. Ja purkki kalaöljykapseleita. Vähiin käy, mutta nyt en enää halua ja uskalla niitä syödä, eikä anna luonto periksi heittää ruokaa hukkaan. Ehkä joku ne ottaa syödäkseen. Tai sitten ne ehtivät vanhentua joskus siellä kaapin pohjalla.
Tällaisella klubitapaamisella on monta tarkoitusta, ja tällä kertaa ajattelin keskittyä siihen, että ehdin oikeasti harjoitella jääradalla itse kaikenlaista. Aiemmin on enemmän tullut juteltua ihmisten kanssa ja koeajettua eri porukoilla autoja. Totta kai sitäkin päivän mittaa tällä kertaa tehtiin, mutta pääasia minulle oli oma harjoittelu.
Takavalot eivät tässä lumessa pysy näkyvissä millään. Ja vanteet täyttyvät myös.
Tietenkin kaikki sanovat, että jääradalle pitäisi mennä sinne sopivalla varustuksella, eli pitkäpiikkisillä renkailla. Ja uskon, että se on upeaa, kun piikit tasaisesti ja ennakoitavasti purevat jäähän ja antavat kuljettajalle täyden hallinnan pidosta ja luistosta. Ehkä joskus sitäkin voi kokeilla. Mutta nyt tutkin oman auton käyttäytymistä omilla normaaleilla Nokian R3-kitkoilla.
Tilaa siihen oli hyvin. Kolme lyhyempää rataa oli aurattu järven jäälle ja niiden ympärille yksi pidempi rata. Nuo kolme lyhyempää tuppasivat nopeasti kiillottumaan kitkoille todella liukkaiksi, mutta pidempi säilyi paljon ajettavampana koko päivän. Lisäksi rannasta radoille vievä pitkä suora oli aika leveä, ja siinä oli pitkän aikaa tyhjää, joten käytin sitä omiin käsittelyharjoituksiini. Jonkin aikaa tein sitä, että suoraa ajaessa heittelen autoa puolelta toiselle ja yritän löytää rajan, että ei pysy hallinnassa. Sitten kun se löytyy, yritän saada takaisin hallintaa. Yleensä ei ihan onnistu, pyöritään ja pysähdytään loivan vallin reunalle. Siitä varmaan vanteet täyttyivät lumesta päivän aikana. Alkoi meinaan paluumatkan alussa täristelemään aika lailla – olisi pitänyt huomata illalla puhdistaa ne.
Track mode on Performance-mallin erikoisuus kolmosissa. Tietysti kokeilin sitäkin, ja osaavalla kuskilla se on varmaan ehdottomasti koko ajan käytössä. Mutta minulla se on vain varma tapa pyöräyttää auto ympäri heti ensimmäisessä liukkaassa kohdassa. Ilman track modeakin auto kuitenkin antaa mennä mutkassa pienessä sivuluisussa mielestäni oikein mukavasti. Track modella sain olla todella varovainen ja ilman sitä pääsin mutkat hienosti paljon suuremmalla nopeudella. Tekniikan maailman talviautotestissä, joka ilmestyi juuri, arvosteltiin kolmosta juuri siitä, että sen ajonvakautus ei estä täysin sutimista ja päästää autoa hieman vapaammin iloisesti kahva edellä. Mitä monet taas arvostavat!
Teslabjörn pyörittelee jäällä ja tekee videoitaan
Muilla jääratakerroilla viime vuosina (Kemi, kaksi Kittilää, Hyvinkää) ovat päivät olleet aurinkoisia. Nyt oli koko päivä aika hämärää, aika kova homma osan aikaa edes erottaa mihin suuntaan rata kääntyy. Varsinkin loppuiltapäivästä. Mutta oikeastaan taisikin olla aika hyvä päivä videoiden tekoon Teslabjörnillä, kun kontrasti auton sisätilojen ja lumen välillä ei ollut niin kova. Ainakin videoita syntyi useampi, ja hän oli koko ajan autolla joko radalla, pyörimässä eri tavoilla, ajamassa rataa tai pysähtyneenä johonkin selostamassa kameralle. Aivan kokopäiväistä hommaa.
En paljoa kuvaillut radalla muita autoja. Vähän sentään vastaohjausta tässä mutkassa havaittavissa.Otan aina radalla kaiken irtonaisen autosta pois, latausjohdot ja kamerat ja muun kaluston. Kevennys mielestäni vaikuttaa ihan oikeasti. Jääradalle oli tuotu mökki, jossa ihmiset viettivät aikaa. Minä mieluummin vietin aikaa radalla, kun kerran sinne oli päästy.Ruotsalaista Model X:ää kiskottiin iltapäivästä syvältä hangesta.
Vaikka paljon pyörähtelin radalla ihan matkustajana, minua ei tarvinnut hangesta hinata ulos. Montaa muuta autokuntaa piti, viimeisenä vielä iltapäivällä todella pitkälle hankeen ajanutta Model X:ää. Näin pitkälle ei pääse ellei ole tuolla suoralla ottanut todella paljon vauhtia. En sitten ottanut selvää tarkemmin mitä oli yritetty. Suorilla kiihdyttäessä jäällä pitää muistaa, että jarrutusmatka on sama kuin kiihdytysmatka, koska molemmat ovat riippuvaisia vain renkaan pidosta.
Illalla taas Jokkmokin torille lataukseen. Tässä vaiheessa olisi kannattanut puhdistaa vanteet ja pyöränkotelot!Nokian renkaat lahjoitti arvontaan renkaat ja muita palkintoja
Viimeaikaiseen uuteen harrastukseen, kasvissyöntiin, liittyen sellainen huomio, että täällä olin ensimmäistä kertaa hotelliaamiaisella eläinperäisten ruokien pois jättämisen jälkeen. Samaten ensimmäistä kertaa olin järjestetyllä päivällisellä ravintolassa. Vaikka tässä hotellissa erilaisia varsinaisia vegaanivaihtoehtoja ei ollut, sekä aamiaisella että lounailla ja päivällisillä minua palveli aivan täysin noutopöydän salaatti. Ehkä paremmin kuin mikään ei-vegaaniravintolan yritelmä kasvisruoasta. Olen huomannut, että minulle riittää ihan pelkkä monipuolinen kasa vihanneksia aivan kaikilla aterioilla. Sama juttu paluumatkan lounaspaikassa – tavallisen huoltoaseman noutopöydän kasvikset ovatkin loppujen lopuksi hyvin monipuolisia. Siemenet, pähkinät ja öljyt, joita tavallisesti muussia ja lihapullia lautasille lapioidessa ei huomaa, täydentävätkin salaatin täydellisesti. Olen tyytyväinen tämänkin nykyisen elämän tulikokeen suorittamisesta.
Vakoilemassa Polestar ykköstä ja kakkostaPolestarissa sattui olemaan virta päällä, joten näkyi medianäytön sisältöäAutoon oli jäänyt ’vaihde’ päälle, vaikka se oli jotenkin pois päältä..
Tällaisissa paikoissa, missä on jääratoja, on myös paljon autonvalmistajien talvitestauspaikkoija. Täälläpäin Volvolla on testejä näköjään, koska uudet Polestar 1 ja 2 löytyivät ihan hotellin parkkipaikoilta. Toisessa oli vieläpä virrat unohtuneet päälle, niin ikkunoiden läpi pääsi näkemään käyttöliittymää vähän. Onhan näistä autoista kaikenlaisia vakoilukuvia jo näkynyt, mutta jännää itse päästä vakoilemaan.
Alkuun paluumatka oli osin auraamatonta ja kulutus oli todella reipas kolmoseksi.
Paluumatka tehtiit kerralla ajamalla toisen teslaklubilaisen kanssa se 1000 kilometriä Helsinkiin noin puoliksi. Tehtiin homma taas aika lailla parhaalla etenemisnopeudella. Hitaiden latauksien aikaan Oulussa syötiin ja lopulta Helsinkiin tultiin melkein ensimmäisenä autokuntana. Mutta ei ihan, koska Vierumäen superilla jäätiin suustamme kiinni rovaniemeläisen tuoreen teslakuskin kanssa. Ehkä se kuitenkin ihmisten tapaaminen on tärkeämpää kuin voittaa pieni epävirallinen kisailu.
Taas kerran tuollaisen 2182 kilometrin viikonlopun jälkeen voi sanoa, että en viitsisi tehdä millään muulla kuin sähköautolla, enkä viitsisi sähköautoistakaan millään muulla kuin Teslalla. Muilla ei eteneminen pitkällä matkalla ole samalla tavalla mahdollista, ei Suomessa eikä muualla maailmassa. Yhdistelmä pientä kulutusta, autopilottia, laajaa ja nopeaa superlaturiverkostoa ja vielä kohtalaista vaihtovirtalatauksen nopeuttakin on vaikea voitta muilla merkeillä vielä vuosiin. Siitä puheen ollen.. tästä linkistä tilauksiin 🙂 http://ts.la/jaakko8123
Edessä on Teslaclubin jäärata-ajotapahtuma Ruotsissa Jokkmokissa eli Jokimukassa. Lähdin torstaina iltapäivällä reissuun, yövyin autossa matkan varrella ja perjantaina iltapäivällä perillä.
Vierumäelle ajaessa sekä autopilotti että vakionopeudensäädin lakkasivat toimimasta, koska tutka oli jääisen sohjon peitossa. Se lähti helposti pyyhkimällä ja tästä lähin vakkari toimikin.
Periaatteessa olisin voinut kokeilla Vierumäen laturin jättämistä väliin, mutta kulutus torstaisessa räntäsateessa ja moottoritiellä olisi sen verran kova, että turhaan himmailisin. Sitäpaitsi wc:hen piti päästä jo kovasti siinä kohtaa.
Tuhat kilometriä on edessä. Aikaa yöunet sisältäen on noin vuorokausi.Moottoritie ja loska kuluttivat todella paljon. Latasin Vierumäellä tarpeettoman pitkään, koska olin väsynyt ja hetken kallistin kuskin penkkiä torkuille. Tuskin ummistin silmiäni, mutta silti koko loppumatkan olin aivan virkeä!Äänekoskelle tultaessa ei puskurissa enää ollut tutkan estävää jäätä, vain ajovalot tarvitsivat puhdistusta. Tästä eteenpäin nekin pysyivät puhtaana, sen verran oli jo pakkasta.Söin Äänekoskella. Vegeateria oli ehkä paras ateria ABC:lla koskaan syömistäni.Pyhäjärven ABC:lle saavuin ennen kuin se meni kiinni, niin pääsin vielä WC:hen ja sillä aikaa latasin yötä varten akun 80 prosenttiin.Automaattiasetukset kuluttaisivat enemmän sähköä, ja näillä on sama tai parempi mukavuus: puhallus hiljaisimmalla, vain ylös edestä lämpöä ja takatilan puhallus päälle, muuten kaikki pois. Lämpötila maun mukaan, peiton alla nukkuessa tämä oli minulle mukava.
Pyhäjärvi tuli aika luonnollisesti nukkumapaikaksi, koska sinne saavuin vähän yhdentoista jälkeen. Tein leiriytymisen ihan parhaiden tapojen mukaan: siirsin auton pois laturilta siksi ajaksi kun nukuin. Koko yön tyhjällä laturilla tämä ei olisi ollut tarpeen, mutta halusin nyt kokeilla paljonko akkua menee yön aikana. 15 % meni. Ilmastoinnin asetukset minulla olivat paremmat, koska TeslaBjörn nukkui myös matkalla yön autossa, ja hänellä kulu 25 %.
Yhden hengen patjan viereen mahtuu matkatavaroita samaan aikaan.Nukkumaan mennessä laitoin auton ohjelmiston päivittymään. Kaikenlaista kolinaa ja naksuntaa kuuluu päivityksen aikana.Uusi camping mode näyttää tunnelmallista kuvaa keskinäytössäVähän lisäpainoa siellä täällä, tämän verran Ouluun mennessä oli kertynyt helmaan.Sähköautojen talvikierroksen lähtöpalaveri Oulussa. Heräsin Pyhäjärveltä juuri sopivasti, että ehdin näkemään Oulussa yöpyneet ohi mennessäni.Palasin Keminmaan toimimattomalta laturilta Kemiin, jossa ainoa pikalaturi on Etra Megacenterin asiakkaille. Kävin samalla ostamassa vähän työkaluja. Toivottavasti laturi tuo asiakkaita sinne!Kemiin asti päästessä ei jäätä kertynyt enää kuin vähän puskurin alaosaan.Töre on aika uusi superi. Millään superilla ei tällä reissulla ollut muita autoja kun olin lataamassa.Töressä hyvä 133 kW teho. En ehtinyt kuin wc:ssä käydä ja ajon aikana tulleet muiden matkalaisten viestit lukea.Perillä Jokkmokissa oli täsmälleen alkuperäisen Töressä tehdyn ennusteen mukainen 5%. Kun akku jäähtyi matkatavaroita siirtäessä, se näytti lataukseen laitettaessa enää 1 %.Jokkmokin torin alueelle oli meitä varten laitettu valmiiksi voimavirtalähtöjä 24 autolle. Niitä oli torin eri kulmissa. Syöttöinä torilla normaalisti käytettävät 63 ampeerin pisteet.Oma auto latautuu Teslan 3-vaiheisella vanhalla UMC:llä ja Jaguarille lainasin 32 ampeerin latauskaapelia, koska se saa siitä yhdellä vaiheella 32 ampeeria.Teslabjörn on tänäkin vuonna mukana tapahtumassa ja tekee videoita täältä
Nyt sitten odottelen radalle pääsyä lauantaina. Jäärata-ajelussa ei akkua kulu niin paljoa, etteikö koko päivää pärjäisi edellisenä yönä täyteen ladatulla akulla. Ehkä hotellille lounaalle tullessa voi vähän täydentää, kuitenkin autoilla tänne tullaan käymään.
