Death Valley

Las Vegasissa Resort Worldin parkkihallissa oli kymmeniä latureita, joten oli kätevä ladata yön aikana 100 prosenttiin ja aamulla lähteä luottavaisesti Death Valleyhin. Etukäteen katsoin, että hotellissa The Ranch at Death Valley oli neljä laturia, mutta niistä sanottiin, että saattavat olla varattuna, joten idea oli, että päästään kuolemanlaaksosta vielä poiskin samalla akullisella. Lone Pinen superi olisi siihen suuntaan mihin ollaan menossa, mutta takaisinpäin Beatty Nevadassa on vielä lähempänä jos hätä tulee.

Synttärit täällä

Tänään minulla on synttärit, ja mielestäni tällainen päivä on mahtava tapa juhlia niitä. Death Valleystä valittiin nähtävyyksiksi parhaiksi sanotut jotka ovat myös eri tyyppisiä. Ensin Las Vegasista tullessa Zabriskie Point oli pikainen näköalapaikka. Sitä ennen jätettiin menemättä Dante’s Viewiin, koska korkealla olevia näköalapaikkoja on nähty jo ja siihen olisi mennyt tunti lisää ajamista.

Las Vegasin hotellin latauspisteitä. Eivät olleet täynnä varmaan koko iltana, sen verran paljon niitä oli. Siirsin silti auton kun se oli aamuyöstä täynnä, kun Autel:in maksujärjestelmä alkoi periä idle feetä. Sovellus hälytti tästä.
Lähtötilanne Las Vegasista. En nollannut trippejä lähtiessä, eli 277 mailia trip B:ssä ei ole meidän.

Sitten mentiin vuorten toiselle puolelle, ja aloitettiin kaukaisimmasta pisteestä eli Badwaterin suolatasangosta. Pieni suolakävely ja palattiin takaisinpäin ajamaan yksisuuntainen Artists Drive ja sen varrella pysähtymään monivärisiä vuoria katsomaan Artists Palettessa. Drive oli aika hauska kallioiden välissä mutkitteleva kuitenkin asfaltoitu reitti.

Löydä Tesla kuvasta. Artists drive.

Pääkohde oli 7 kilometrin kierros Golden Canyonin polulla, ja siitä 1,6 kilometrin käynti Red Cathedralilla. Reitti kulki veden uurtamissa tulvavesiuomissa ja mäkien huipuilla, ja oli kyllä suoritus sekin, litrakaupalla juotavaa kului. Mutta monenlaista maisemaa. Red Cathedral nyt ei niin ihmeellinen ollut, vähän kovera vuorenrinne vaan. Yhteensä tähän n. 9 kilometriin meni 2,5 tuntia.

Artists Palette
Death Valleyn hotellilla lopulta. 2207 kilometriä siis takana.

Lopulta hotellille tullessa klo 15 maissa oli 49 % akkua jäljellä. Sillä pääsisi pakoon tästä laaksosta, mutta kas kaikki 4 laturia ovat vapaana joten johto kiinni ja huominen on taas helppo ajaa pitkälle heti aamusta. Akku oli 90 prosentissa kello 22, ja kävin siirtämässä auton pois. Ja kaikki paikat olisivatkin olleet varattuna siinä kohtaa, jollen olisi siirtänyt! Jätin illalla lapun tuulilasille, että kymmeneltä käyn siirtämässä auton pois, että jos illan aikana olisi ollut täyttä, niin joku voisi sitten tulla siihen aikaan sitten takaisin lataamaan.

Vadelmajäätelö!
Ranchin buffetin kylmiä ruokia ja tomaattikeitto
Lämpimiä ruokia

The Ranch on kyllä hieno paikka. Paljon palveluita, kauppa, jäätelöbaari (jossa 2 eri vegaanista vaihtoehtoa), kaksi ravintolaa. Buffetissa kaikki vegetaariseksi merkityt olivat vegaanisia, eli oli tosiaan paljon syötävää – pastasalaatteja, riisiä, vihanneksia, papukastiketta, monia salaatteja.

Mahtavia maisemia katsastamassa

Ohjelmassa keskiviikkona Pagen tukikohdastamme Horseshoe bend ja Lees Ferry.

Eilen paikkakunnan näköalaravintolassa Lake Powellin satamassa oli kaali alkuruoaksi..
..ja pääruoaksi gratinoitu kukkakaali. Ei ravitsemuksellisesti ateria. Tälllaista saadaan odottaa todennäköisesti koko matka, kun ainoat veganisoitavat annokset ovat tällaisia. Hotellissa sitten hummusta jne. täydentämään.
Colorado-joki, Grand Canyonin alkupaikoilla
Jossain kohtaa ylöspäin mennessä alkoi usko loppua, että ihanko oikeasti on kuljettu alle 3,5 km kun ei vielä olla perillä?
Matka saattoi olla haastava..
..mutta ylöspääsy on tietysti iloinen asia.
Maisema palkitsee rankan nousun, kuten reitin kuvauksessakin luvattiin.
Alaspäin saa katsoa jalkoihinsa ja jo väsyneillä lihaksilla tehdä jokaisen askeleen jyrkemmässä kohdassa aika varovasti.
Jokaisen hienomman kiven alle tietty.
Automatkalla auto maiseman kanssa yhdessä pitää tietty olla ainakin jossain kuvassa.
Ostettiin juomia Death Valleyhyn asti. Tämä vesipaketti suunnilleen yhden laatuvesimerkkipullon hinnalla.
Illalla Gone West -ravintolan ainoat vegaaniset annokset, kun juusto on poistettu. Kohtuullinen suoritus, ravitsemuksellisesti jonkin verran puutteellinen.

Joshua Tree National Park ja 29 Palms

Joshua Tree National Park on eteläisin kaikista Kalifornian yhdeksästä kansallispuistosta ja siellä yhdistyvät kaksi eri aavikko-aluetta erilaisine ekosysteemeineen Mojave Desert ja Colorado Desert. Nähtävää riitti ja lämpöäkin oli tarpeeksi, eli 34 astetta.

Yövyimme 29 Palms -kaupungissa, joka näyttää olevan jonkinalainen ufolupaikka. Matalaa, kuivaa ja kukaan ei kävellyt (paitsi minä).

Muutamia tuokiokuvia

29 Palms

Road Trip 2023 USA

Lähtöön valmistautuminen.

Tavaraa ihan liikaa, kaikkeen valmistauduttu. Tänä vuonna normaalin excel-harjoituksen lisäksi värikoodatut muovipussit, joita ei pureta koko matkan aikana.
Punainen – Lulun tavarat, sininen Jaakon tavarat ja vihreä yhteiset asiat.

Huomatkaa myös koneeseen istuvat korvat


Nyt jos lähtisin uudestaan….

Tuli nähtyä upeita paikkoja ja kivaa oli kosolti. Ainoa, jota olisi saanut olla enemmän, oli aikaa. Yksi yö per hotelli keskimäärin vaan oli ihan liian lyhyt aika.

Muutama kuva hotelleista

Hotellin parvekkeelta oli upeat maisemat
Hotelli oli vanha posti

Kaupunkeja sopivassa määrin

Maisemia…

Bellagio näkyvissä
Saturnian luonnonlähteissä istui tiheässä italialaisia juuri kuin kuvissa oli näkynyt.

Logistiikka

Muutamia juttuja mietittiin ennen matkaa: elokuu, koko Eurooppa lomalla, (hui ihmisiä kasoittain ja ruuhkia), jos ei varata hotellia kuin edellisenä päivänä, tai jopa samana päivänä, niin kuinka käy (ollaanko taivasalla), melkein joka yö uusi hotelli (alkaako pakkaaminen nyppimään?

Ja tässä vastauksia

Aikainen mato löytää linnun, eli kun meikäläiset heräävät joka tapauksessa aina kukonlaulun aikaan, niin me sitten ollaan aina ne ensimmäiset turistit joka paikassa. Jonot tulee vasta, kun massat heräävät.

Edellinen pätee myös liikenteeseen. Pahimmat ruuhkat yleensä meillä johtui tietöistä, ei lomalaisista.

Hotellit saatiin varattua todella helposti ja upeissa paikoissa on tullut yövyttyä. Useat hotellit myös antoivat huoneista alennusta tai korottivat huonetasoa, kun viime tipassa saivat vielä asiakkaita.

Hotellimme ravintolanäkymä Toacanassa

Logistiikka pakkauksen osalta osoittautui toimivaksi. Kertaakaan ei purettu laukkuja. Alla kuva ”the system” joka oikeasti toimii hyvin.

Kuvia Portofinosta ja lähistöltä

Minikaupunki täynnä supersiistejä, puhtaita ja rypyttömiä jenkkituristeja. Oi, jos joskus olisi edes yhden noista kolmesta.

Tänne pääsee myös pienillä veneillä…


Huomenna Fox Town, harjoittelua kaupan edessä (kyllä, tehokas outlettaus vaatii harjoittelua)

Meillä oli hotelli noin neljän kilometrin päässä Portofinosta, tietenkin Destination Chargeri pihalla (hassu juttu, jos valitsee Booking.comista hakiehdon ”sähköauton latausmahdollisuus” tulokset ovat aina mahtavia hotelleja hienoissa paikoissa (ei valittamista).

Mikään muu ei ole vinossa paitsi Pisan torni


Paavo-peruspessimisti niin odotti, että vaikeaa tulee olemaan… skip the line edellisenä iltana varattu. Toimi täydellisesi, skipattiin jono ja jopa opittiin hauskoja asioita

Turistico
Upea kaikuesitys Jaakon pään kohdalla (vartijat laulaa luikauttavat aina määräajoin), oli uskomaton

Pisasti Luccaan. Vanha kaupunki, kävelyä, kävelyä, kävelyä, kävelyä…