Tekijä: Lulu Hyvätti

Kisojen päätyttyä alkoi matka kohti kotia. Tuntui, että ajoimme läpi jokaisen ranskalaisen idyllisen maalaiskylän. Kauniita olivat.

Nyt yövyimme Ay nimisessä pienenessä kylässä keskellä viininviljelyksiä. Hotellimme oli toimiva viinitila, jossa omistajat maistattivat oman tilan tuotteita.

Päädyimnme monen mutkan kautta maistelemaan Michel Gonet viinitilan tuotteita. Olipa hauska kokemus, me maalaiset emme selvästikään ymmärtäneet, miten oikea maistelu tehdään… täti piipitti epätoivoisesti ”ei noin nopeasti, ei tässä järjestyksessä, ei ilman oikeaa ruokintaa” siis tehtiin kaikki ihan väärin. Lopuksi vielä tiukka luento siitä, miten, kenelle, koska ja kuinka sitten meidän ostamat pulleroiset pitää tarjota.

Eilen oli kisojen välipäivä, joten lähdettiin taas linnoille. Ensimmäisenä Chambord, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Rööstä Loiren laaksossa.

Linnassa tuli tunne, että oli prinsessasadun kulisseissa.

Bloisin linna skipattiin, ja kierreltiin vain vähän vanhassa kaupungiosassa.

Viimeinen linna oli Chenonceau, joka oli osin rakennettu veden päälle. Upeat puutarhat ja koko linna oli täynnä mahtavia kukka-asetelmia.

Supercharger sijaitsi sopivasti Lulu parkin vieressä…tähän asti auton ruokintaan käytetty 0 euroa.

Juliolla nyt kolmas kisapäivä alkamassa. Eilen lämpötila oli melkein neljäkymmentä, joten pieni pilvikerros tänään on hyvä juttu.

Meidän Julio on selvästi Jaakkoa sotkuisempi… joku muu on sotkenut huoneen.

Jee, Jaakko pääsi kilpailemaan World Shootiin. Meillä on uusi Julio perheessä. Onneksi espanjaa sentää opiskeltu muutama kurssi, että Juliota ymmärtää 🙂

Ei-kisaaja tehnyt normituristiasioita kuten aurinkoa otettu ja keskustan nähtävyyksiä katseltu.

Eilisen kaksi linnaa päivässä on ehdoton maksimi. Nyt sekin tiedetään. Upeita olivat, kalustettuja, asuttuja
ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskotia.

Bourgesin keskustasta tänään bongattiin vielä yksi linna ja katedraali ja nyt kohti vastarintamuseota.

Epernay: maistettu kolme samppista (hyvää, pahaa, tosi pahaa). Kellareissa vierailtu, kaupungin nähtävydet nähty. Lämmin ilma, kauniit maisemat ja hyvää ruokaa. Mitä muuta sitä pieni ihminen kaipaa. (Ps. Ei ole oluen voittanutta)

Linna keskellä maaseutua. Spa ei ole ollut koskaan meidän juttu…silti upea hotelli. Uitu on, vaellettu kylpytakeissa hotelilla, salilla käyty ja huoneen hintaan kuuluvasta minibaarista nautittu, mitä muuta voi lomalta toivoa?

Elämä ei ole oikeudenmukaista ja demokratiasta ei meillä ole tietoakaan. Tuli sitten vähän testattua moottoritietä. Huippunopeus oli 200, jee. Kun Jaakko ajaa, alan hinkumaan jo 150:ssä.

Linnahotellimme oli todella hieno, kuva kertoo kaiken. Jaakko muisti, että meidän hotellin lähistöllä on Hameln, eli Pillipiiparin kaupunki. Hieno vanhakapunki ja runsaasti viittauksia satuun.