Uusi päivä, uusi Linna (Hollanti, Apeldoorn)

Kuinka ollakaan hotellimme sijaitsi kuninkaallisen linnan vieressä. Saimme huoneen, jossa oli yöpynyt ihka oikea kunikaallinen. Tämän vuoksi huoneeseen oli myös raahattu antiikkia linnasta lainaan. Vaikka tuholaisia ollaankin, mitään ei saatu rikottua!

Olusilla käytiin linnan hienossa juhlasalissa, josta kuva. Kyllä tässä kohtaa taas todeta usein toistetun lauseen ”Jaakko on hyvä mies” paikkansapitävyys. Takana ehkä muuta linna liikaa näin kotitarpeiksi.

Matka Apeldoorniin kulki yhden laturin kautta, Urmondin. Hotellilla Apeldoornissa ei ollut latausta. Hieman omituisesti respa ohjasi latausta ottamaan viereisen asuintalon lähelle, väittäen että se on ilmainen. Kadulla oli jonkun paikallisen laturiverkon laturi, joka tarvitsee jonkun kortin. Ja asuintalossa oli parkissa BMW i3 ja Tesla Model X ja laturit seinässä, mutta eihän hotelli voi niitä ohjata käyttämään. Hieman ehkä alkuaikojen väärinkäsityksiä. Jotain teslakuskia tuo asukas on saattanut joskus auttaa, mutta se on eri asia. Jätettiin siis auto noin 20 % lataukseen ja aamusta mennään aamiaiselle läheiselle superille.

Urmondin laturilla oli konfrenssikeskus, jossa oli hotelli ja useampia ravintoloita. Me otimme vain juotavaa kuntosalin ravintolassa.

Luxembourg, kaikki linnat nähty matkalla

Linnoja, lehmiä ja lampaita…

Luxembourg oli todella positiivinen yllätys ehdottomasti käymisen arvoinen. Yövyimme (yllätys, yllätys) vanhassa linnassa keskellä maaseutua.

Etukäteen emme edes olleet sattuneet katsomaan mitään latausmahdollisuutta, mutta täällä olikin Teslan destination charger – kolme laturia, joista kaksi Tesloille ja yksi kaikille autoille.

Ay toimintaa, eli kuinka onnistuu samppiksen osto samppiksesta

Kisojen päätyttyä alkoi matka kohti kotia. Tuntui, että ajoimme läpi jokaisen ranskalaisen idyllisen maalaiskylän. Kauniita olivat.

Nyt yövyimme Ay nimisessä pienenessä kylässä keskellä viininviljelyksiä. Hotellimme oli toimiva viinitila, jossa omistajat maistattivat oman tilan tuotteita.

Päädyimnme monen mutkan kautta maistelemaan Michel Gonet viinitilan tuotteita. Olipa hauska kokemus, me maalaiset emme selvästikään ymmärtäneet, miten oikea maistelu tehdään… täti piipitti epätoivoisesti ”ei noin nopeasti, ei tässä järjestyksessä, ei ilman oikeaa ruokintaa” siis tehtiin kaikki ihan väärin. Lopuksi vielä tiukka luento siitä, miten, kenelle, koska ja kuinka sitten meidän ostamat pulleroiset pitää tarjota.

Puutarhoja ja linnoja

Ranskan osuuden viimeinen linna oli Villandry. Linnoja on jo muutama nähty, mutta tämän linnan puutarha kyllä oli ihan omaa luokkaansa.

Huomenna keula kohti Samppista. Varattu yö viinitilahotellista.

Linnoja ja linnakaupunkeja

Eilen oli kisojen välipäivä, joten lähdettiin taas linnoille. Ensimmäisenä Chambord, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Rööstä Loiren laaksossa.

Linnassa tuli tunne, että oli prinsessasadun kulisseissa.

Bloisin linna skipattiin, ja kierreltiin vain vähän vanhassa kaupungiosassa.

Viimeinen linna oli Chenonceau, joka oli osin rakennettu veden päälle. Upeat puutarhat ja koko linna oli täynnä mahtavia kukka-asetelmia.

Supercharger sijaitsi sopivasti Lulu parkin vieressä…tähän asti auton ruokintaan käytetty 0 euroa.

Me llamo Julio

Jee, Jaakko pääsi kilpailemaan World Shootiin. Meillä on uusi Julio perheessä. Onneksi espanjaa sentää opiskeltu muutama kurssi, että Juliota ymmärtää 🙂

Ei-kisaaja tehnyt normituristiasioita kuten aurinkoa otettu ja keskustan nähtävyyksiä katseltu.

Linnoja ja katedraaleja

Eilisen kaksi linnaa päivässä on ehdoton maksimi. Nyt sekin tiedetään. Upeita olivat, kalustettuja, asuttuja
ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskotia.

Bourgesin keskustasta tänään bongattiin vielä yksi linna ja katedraali ja nyt kohti vastarintamuseota.

Friedrichsruhe ja matka sinne

Vähän jälkijunassa toinen Saksan linna ja latausjuttuja. Tien päällä oleminen alkoi tuntua, siinä mielessä, että kun yhdessä paikassa ei olla kovin kauaa, niin sitä koittaa niin äkkiä katsoa mitä on ympärillä ja tehdä kaikenlaista mitä missäkin paikassa voi tehdä, että ihan levoksi sitä ei voi kutsua. Kävelylenkki, sali, uinti, päivällinen, siinä se iltapäivä ja ilta meni ja sitten taas aamulla ylös ja matkaan.

Saksan hotellit valittiin linnateemalla. Tällä kertaa huone ei ollut itse tässä metsästyslinnassa, vaan erillisessä hotellin päärakennuksessa.
Metsästyslinnan ympäristö oli viimeisen päälle hoidettu – nyt kun raekuuro oli muutaman lehden ja oksan pudotellut nurmikolle, meille pahoiteltiin, että paikka on aivan sekaisin!
Tilava upea huone.
Lammasta kolmessa eri muodossa.
Metsästysaiheisen ravintolan sisustusta

Toisella Saksan pätkällä tuli kaksi superia lisää, ja taaskin Friedrichruhen hotellissa ilmaista voimavirtaa löytyi.

Malsfeldin laturit
Malsfeldin huoltoasema
Malsfeldin aamiainen
Tavallinen aamiainen
Ja kaikki maaseututiet Saksassa ovat 100 km/h yleisrajoituksella – ja niitä myös ajetaan vähintään sitä vauhtia.
Mutkista ja kunnosta riippumatta, aivan taajaman vieressä vielä 100 km/h.
Gramschatzer Waldin laturi
Superin viereinen huoltari
Tavallista huoltamopalvelua burgereineen
Superin vieressä tällainenkin
Latausta varten auto ajettiin paraatipaikalle metsästyslinnan pääoven eteen.
Voimavirta vedettiin metsästyslinnan kellarissa olevan ilmeisesti keittiön ikkunasta ulos

Sähkö ei tietystikään ole vielä maksanut mitään.