Muutama päivä ollaan uitu ympäri saarta ja saaren ympäröivää omaa riuttaa. On satanut vähän enemmän päivisinkin, niin ollaan odotettu vähän parempaa päivää, että varmasti olisi hyvä retki kun otetaan sellainen. Kilpikonnaretki menee paikkaan, jossa on taattua nähdä niitä.
Lulu matkalla ottamaan kuvia vähän syvemmältä
Kätevästi heti aamusta parikymmentä minuuttia veneellä, 45 minuuttia perillä ja jo puoleksipäiväksi takaisin. Eikä se pettänytkään.
Kilpikonnia näkyi heti veteen mennessä kaksi ja myöhemmin löysin sattumalta sukeltamalla 12 metriin yhden.
Ihan lopuksi, kun oltiin jo lähdössä laivalle takaisin, yllätti meidät viisi rauskua, Reef Manta Raytä. Lulu sattui olemaan juuri sukelluksissa kun ensimmäiset niistä tulivat ihan kohti.
Täällä allekirjoitetaan hotelliin tullessa paperi, jossa luvataan pitää pelastusliivejä päällä koko ajan, kun ollaan vedessä. Se on varmaan tarpeenkin monien turistien kohdalla, mutta toisin kuin Meksikossa, täällä siitä ei pidetä kiinni retkillä, jos näyttää uimataitoiselta.
Tai ei niin pienikään, 2-3 metriä, ainakin pidempi kuin minä. Omalta rannalta lähdettiin eilen uimaan virran mukana saaren rantaa eteenpäin, ja sieltä siis löytyi piilotteleva tawny nurse shark. Pää korallin sisällä nukkumassa. Vaikuttavan kokoinen.
Nurse shark lepäilemässä pää piilossa korallissa
Tänään kuunneltiin luento saarien synnystä ja merenelävistä. Me emme ole mitään erityisiä bongailijoita, jotka painaisivat muistiin tai pitäisivät kirjaa löydöistään, eli luulisi, että menisi ihan hukkaan tällainen luento, enemmänkin vaan nautitaan mitä nähdään, mutta kyllä se tuntui tosi kivalta kuulla mitä ne ovat mitä on nähnyt. Kyllä sitä näinkin laiska huono turisti jotain kuulemaansa näkemiinsä kaloihinkin yhdistää.
Liikkuvat isot parvet ovat aina hienoja
Sateet täällä osaavat olla kohteliaita ja sataa yön aikana, eikä kovin kauaa, jos päivällä. Joka päivä aurinko sateisenakin päivänä paistaa enemmän kuin jaksaa olla auringossa.
Malediiveillä pikkiriikkisellä saarella keskellä ei mitään. Tänne tuleminen oli varsinainen rengasmatka. Ensin Dohaan Qatar Air 5,5 tuntia. Koneessa ruokaa ja juomaa koko ajan ja hyviä uusi elokuvia. Dohassa parin tunnin välilasku ja sitten 4,5 tuntia Maleen eli Maldediivien pääkaupunkiin samalla lentoyhtiöllä. Malessa vaihto pikkiriikkiseen potkurikoneeseen ja lopuksi vielä 20 minuutin venematka.
Lämpötila noin 30, aurinko paistaa ja oma rantakaistale, ei valittamista.
Mutta se miksi tänne asti tulitiin (no ainakin yksi syy) on se, että olen aina halunnut nähdä valtavia rauskuja (bucket listaa tässä toteutetaan). No, ne on nyt sitten nähty… Täällä Dusit Thani hotellilla on oma sukelluskeskuksensa, joka käy ensin katsomassa onko rauskuja näkynyt ja sitten retki vasta toteutetaan. Nyt tuli tieto, että kolme rauskua kelluskelee lähistöllä. Puolen tunnin venenmatkan päässä Baa Atollilla (UNESCON suojelukohde) Hanfaru Bay osoittautuikin varsinaiseksi rauskujen kerääntymisajoksi. Valtavia metrien kokosia rauskuja kelluskeli joka paikassa. Mahtava kokemus, vaikka lopuksi yrjösinkin laivan reunan yli, kun aallot alkoivat olla liian korkeat… elämäni ensimmäinen sekin 🙂
Nyt kun auto on kilvissä, päästään laskemaan kokonaishinta ja koko prosessikin on selvillä. Kuvailen tässä jokaisen vaiheen auton tuonnissa.
Ostohinta
36.211,00
36.211,00
Rahti
750,00
36.961,00
Arvonlisävero Hollantiin
7.761,81
44.722,81
Siirtolupa
13,00
44.735,81
Satamamaksu
124,40
44.860,21
Pesunestepumppu ja pyörien pultit
222,33
45.082,54
Autovero
2.027,94
47.110,48
Tukivarsien korjaus
937,60
48.048,08
Tuontikatsastus
224,00
48.272,08
Rekisteröinti
16,50
48.288,58
Ensin tietysti tehdään kauppaa. Minulla oli helppo luottaa isoon autokauppaan Hollannissa. Sen myytäväksi oli annettu kymmeniä amsterdamilaisen taksiyrityksen autoja viime talven ja kevään aikana. Näin etänä luottamuksen aikaansaaminen liikkeen kanssa oli hieman hankalaa – miksipä kauppias näkisi vaivaa etäostajan kanssa, kun ovellakin on helppoja asiakkaita. Paikan päälle meneminen helpottaa aina asiaa. Uskalsin kuitenkit tehdä kaupat kuvien perusteella ja jonkinnäköisen huoltohistorian saatuani. Rahat myyjän tilille ja toivotaan parasta..
Auton liikuttamiseen Suomeen olisi kaksi vaihtoehtoa. Ajaa itse, mitä varten myyjä tarjosi 250 euron vakuutus+siirtokilpipakettia, tai 750 euron rahti. Ottaen huomioon mitä matkoihin menee rahaa ja aikaa, rahti oli hyvä tarjous. Suomalaisilla siirtokilvillä ei voi ajaa Keski-Euroopasta Suomeen. Tässä tapauksessa auton alkuperäinen rekisteröinti ja vakuutus ei ollut enää voimassa, niillä ei voinut ajaa.
Heti kun auton VIN-numero on selvillä, otetaan vakuutus. OP on varmaankin suurimmassa osassa Suomen Tesloja vakuutuksena, koska alusta asti alkoivat hinnoittelemaan ne järkevästi silloin tuntemattomalle merkille. Kun tuontipäivä on tiedossa, laitetaan vakuutus voimaan siitä päivästä.
Tein käyttöönottoilmoituksen lähellä tuontipäivää, sillä autoveroilmoitus pitää tehdä 5 päivän sisällä, ja halusin, että auto on itsellä ennen kuin teen veroilmoituksen. Käyttöönottoilmoitus tehdään verottajan sivuilla.
Jotta auton voi ajaa satamasta pois, tarvitaan siirtokilvet, eli siirtolupa. Tulostin ja täytin etukäteen lomakkeen B401sr Trafin sivuilta. Sen kanssa kävin katsastuskonttorilla. Kaikki konttorit eivät tee näitä ja tuontikatsastuksia, itse käytin K1 Espoo/Finnoota. Siellä tarkastetaan, että vakuutus on voimassa ja annetaan paperiset kilvet. Näillä voi ajaa 3 kuukautta tai autoveron eräpäivään asti sitten kun veropäätös tulee. Koska minulla katsastuksesta tuli hylky, niin ajelin samoilla tietysti jälkitarkastukseen asti.
Kun auto tulee, niin kilvet ikkunaan ja ei kun ajamaan ja tekemään autoveroilmoitus. Sitten odotellaan päätöstä. Tänä aikana voi myös tehdä maahantuontikatsastuksen. Itse odotin, että maksoin veron, jotta jos katsastus menee läpi, saa kilvet mukaan heti. Mukaan katsastukseen auton myyjältä edellisen rekisteröinnin paperit ja myös CoC-todistus. Koska auton papereissa ei kerrottu edellisestä katsastuksesta, oliko se ollut kuntotarkastus, piti täysi tarkastus tehdä. Kiva on tietysti käydä asemalla, jossa ennenkin on Tesloja katsottu. Kävin sillä samalla K1 Espoo/Finnoolla. Korjattavaa löytyi alatukivarsien pallonivelistä. Periaatteessa niiden korjauksia voisi tehdä mikä tahansa korjaamo, mutta pienellä kyselykierroksella ei pääkaupunkiseudulta löytynyt muuta pajaa hommaan kuin Tesla itse. Osien saamisessakin saattaa kestää, joten menin Teslalle suosiolla. Hinnasta noin puolet on osia ja puolet on töitä.
Veropäätöksen tultua verot maksuun ja katsastuskonttorille kilpiä hakemaan. Etukäteen kannattaa hakea Teslaklubin tapaamisista klubin kilpipohjat, niin mainostaa tätä yhteisöä heti alusta asti.
Koko prosessi tietysti vei omaa aikaa, mutta oli mielenkiintoinen. Ja autoon olen todella tyytyväinen. Mitään muuta lähellekään samanlaista ei saa samaan hintaan uutena eikä käytettynä.
Malmin lentokentällä varttimailin kiihdytyksissä jonosa odottamassa. Siitä enemmän myöhemmin.
Kun veropäätökset tulivat ja verot oli maksettu, niin kävin katsastuksessa. Koska edellisestä katsastuksesta Hollannista ei ollut tietoa, piti tehdä täysi kuntotarkastus. Se olikin tarpeen, koska etupyörien taaempien alatukivarsien pallonivelet olivat löysiä. Katsastus ja korjaus kasvattivat tietysti hankintahintaa yli tonnilla, joten siitä uusi laskelma myöhemmin. Mutta väitän edelleen, että auto on suunnilleen Suomen halvin Tesla.
Akun tilasta sellainen päivitys, että nyt täyden akun kapasiteetti näyttää olevan 75,8 kWh, eli 7 % olisi akun heikkenemä. Tämä tukisi sitä arvausta, että osa kennoista tai moduleista on vaihdettu hiljattain, ja niiden heikkeneminen on alussa nopeaa ja akku kalibroituukin tässä vasta.
Kilven vieressä olevat tyhjät reiät jäävät tulevaisuudessa laitettavan teipin alle, kun auto saa kokonaan teippauksen.
Halusin etukilven kiinnityksen tehdä sellaiseksi, että siinä ei olisi vakiona tulevaa liian leveää kilpipohjaa alla. Lopputulos on mielestäni tyylikäs. Niinkuin autokin, paremman näköinen kuin olisi tilatessa uskonut. Edes keulamuovissa olevat reiät kilven vieressä eivät käy silmään nyt, mutta peittoonhan ne on tarkoitus saada.
Klubin kilpipohjissa kilpi kiinnitetään näillä irrotettavilla muovinpaloilla
Kiinnitin kilven Tesla clubin omille pohjille. Näitä pohjia saa kyselemällä klubin tilaisuuksissa.
Vanhanmalliset Teslan nokkamuovi irroitettuna
Kilpipohjan asennusta varten irroitin auton keulassa olevan muovisen ovaalin. Tällainen ovaali nokkapala on vanhemmissa Model S -malleissa. Se irtoaa melko helposti. Konepelti auki, painetaan muovin yläpuolella olevaa reunusta, ja kun muovi pullistuu ulospäin, vedetään reunoista. Kun muovi lähtee irti, pitää irrottaa pysäköintianturien johdot. Niissä on lukitus, jota pitää painaa, että irtoavat.
Nokkamuovin reikiin sopiva taustakappale ruuveille syntyy dremelillä
En halunnut tehdä auton keulamuoviin ylimääräisiä reikiä, joten kiinnitin kilpipohjan muovissa valmiina oleviin reikiin tekemilläni puisilla vastakappaleilla. Vastakappaleihin työstin syvennykset, joilla ne loksahtavat hyvin reikiin, ja porasin reiän ruuville, ettei puukappale halkea.
Nokkamuovissa oleviin koloihin sopivissa kohdissa ei kilvissä ole reikiä, eli ruuvit läpi vaan oikeista kohdista
Jonkin verran mittaamalla sitten reiät oikeisiin kohtiin kilpipohjaan ja ruuvit kiinni.
Vastakappaleet toiselta puolelta
Tulos ei ole kovin hyvän näköinen toiselta puolelta, mutta piiloonhan se menee. Lyhyemmät ruuvit olisivat hyvät myös, mutta eivät osu pahasti mihinkään keulan sisällä.
Viime vuosina syntymäpäivänäni on järjestetty lentonäytöksiä. Viime kesänä Helsingissä ja nyt Lontoossa. Tosi kiva, arvostan.
Ylilentojen lopetuksena tämä taitolentoryhmä
Ylilennoissa kuljetuskoneita tiukassa muodostelmassa hävittäjien kanssa, helikopteri, ja taitolentoryhmä. Ei sinänsä yhtä iso kuin viime vuonna, mutta sopiva paraatin lisänä.
Kuningattaren kanssa lentonäytöksessä, ja sen lisäksi kuvassa myös Englannin kuningatarSoittokunta poistuu, paraati ohi
Lontoossa muuten ei olla oltu kovin tavoitteellisia, vaan kiireisen kevään jälkeen otettiin rauhallisesti. Pieni pyhiinvaellus paikalliseen Teslan liikkeeseen, ja kävelyä vähän sinne tänne, jolloin sitä tulee mentyä paikkoihin, joissa ei ole vielä tullut käytyä. Esimerkiksi ei oikein kunnolla ole huomannut Lontoon puistoja.
