Katsastus läpi

Kun veropäätökset tulivat ja verot oli maksettu, niin kävin katsastuksessa. Koska edellisestä katsastuksesta Hollannista ei ollut tietoa, piti tehdä täysi kuntotarkastus. Se olikin tarpeen, koska etupyörien taaempien alatukivarsien pallonivelet olivat löysiä. Katsastus ja korjaus kasvattivat tietysti hankintahintaa yli tonnilla, joten siitä uusi laskelma myöhemmin. Mutta väitän edelleen, että auto on suunnilleen Suomen halvin Tesla.

Akun tilasta sellainen päivitys, että nyt täyden akun kapasiteetti näyttää olevan 75,8 kWh, eli 7 % olisi akun heikkenemä. Tämä tukisi sitä arvausta, että osa kennoista tai moduleista on vaihdettu hiljattain, ja niiden heikkeneminen on alussa nopeaa ja akku kalibroituukin tässä vasta.

Kilven vieressä olevat tyhjät reiät jäävät tulevaisuudessa laitettavan teipin alle, kun auto saa kokonaan teippauksen.

Halusin etukilven kiinnityksen tehdä sellaiseksi, että siinä ei olisi vakiona tulevaa liian leveää kilpipohjaa alla. Lopputulos on mielestäni tyylikäs. Niinkuin autokin, paremman näköinen kuin olisi tilatessa uskonut. Edes keulamuovissa olevat reiät kilven vieressä eivät käy silmään nyt, mutta peittoonhan ne on tarkoitus saada.

Klubin kilpipohjissa kilpi kiinnitetään näillä irrotettavilla muovinpaloilla

Kiinnitin kilven Tesla clubin omille pohjille. Näitä pohjia saa kyselemällä klubin tilaisuuksissa.

Vanhanmalliset Teslan nokkamuovi irroitettuna

Kilpipohjan asennusta varten irroitin auton keulassa olevan muovisen ovaalin. Tällainen ovaali nokkapala on vanhemmissa Model S -malleissa. Se irtoaa melko helposti. Konepelti auki, painetaan muovin yläpuolella olevaa reunusta, ja kun muovi pullistuu ulospäin, vedetään reunoista. Kun muovi lähtee irti, pitää irrottaa pysäköintianturien johdot. Niissä on lukitus, jota pitää painaa, että irtoavat.

Nokkamuovin reikiin sopiva taustakappale ruuveille syntyy dremelillä

En halunnut tehdä auton keulamuoviin ylimääräisiä reikiä, joten kiinnitin kilpipohjan muovissa valmiina oleviin reikiin tekemilläni puisilla vastakappaleilla. Vastakappaleihin työstin syvennykset, joilla ne loksahtavat hyvin reikiin, ja porasin reiän ruuville, ettei puukappale halkea.

Nokkamuovissa oleviin koloihin sopivissa kohdissa ei kilvissä ole reikiä, eli ruuvit läpi vaan oikeista kohdista

Jonkin verran mittaamalla sitten reiät oikeisiin kohtiin kilpipohjaan ja ruuvit kiinni.

Vastakappaleet toiselta puolelta

Tulos ei ole kovin hyvän näköinen toiselta puolelta, mutta piiloonhan se menee. Lyhyemmät ruuvit olisivat hyvät myös, mutta eivät osu pahasti mihinkään keulan sisällä.

Kuningattaren kanssa lentonäytöksessä

Viime vuosina syntymäpäivänäni on järjestetty lentonäytöksiä. Viime kesänä Helsingissä ja nyt Lontoossa. Tosi kiva, arvostan.

Ylilentojen lopetuksena tämä taitolentoryhmä

Ylilennoissa kuljetuskoneita tiukassa muodostelmassa hävittäjien kanssa, helikopteri, ja taitolentoryhmä. Ei sinänsä yhtä iso kuin viime vuonna, mutta sopiva paraatin lisänä.

Kuningattaren kanssa lentonäytöksessä, ja sen lisäksi kuvassa myös Englannin kuningatar
Soittokunta poistuu, paraati ohi

Lontoossa muuten ei olla oltu kovin tavoitteellisia, vaan kiireisen kevään jälkeen otettiin rauhallisesti. Pieni pyhiinvaellus paikalliseen Teslan liikkeeseen, ja kävelyä vähän sinne tänne, jolloin sitä tulee mentyä paikkoihin, joissa ei ole vielä tullut käytyä. Esimerkiksi ei oikein kunnolla ole huomannut Lontoon puistoja.

Hiljaisuutta keskellä kaupunkia

Kokonaishinta veroineen ja akun tila

Ostohinta 36.211,00 36.211,00
Rahti 750,00 36.961,00
Arvonlisävero Hollantiin 7.761,81 44.722,81
Siirtolupa 13,00 44.735,81
Satamamaksu 124,40 44.860,21
Pesunestepumppu ja pyörien pultit 222,33 45.082,54
Autovero 2.027,94 47.110,48

Verotuspäätös saapui, ja olen siihen hyvin tyytyväinen! Auton arvoa arvioitiin mukavasti alakanttiin ja näin vero jäi juuri siihen arvaamaani kahteen tonniin. Toki 2014 oli sähköautoilla hieman korkeampi veroprosentti kuin nykyään, mutta se ei silti tunnu pahalta tämän vähittäismyyntiarvion kanssa.

Lasken nyt auton kokonaishintaan kaikki tuontikustannukset sekä huollot, jotka heti tuonnin jälkeen joutui tekemään, että auto olisi normaalissa kunnossa. Pesunestepumppu ei toiminut, joten vein auton Teslalle huoltoon. Pumpun vaihto edellyttää, että etupyörä irroitetaan, ja siinä yhteydessä Tesla huomasi, että pyörien pultteja oli väännetty väärän kokoisella avaimella, joten ne olivat kuluneet käyttökelvottomiksi. Niinpä kaikki ne vaihdettiin.

Auton kertomat akun tiedot 15.4.2018

Tekemälläni kaapelilla ja Scan My Tesla -Android-ohjelmalla auton akun ohjausjärjestelmä kertoo akun kunnosta. Se uskoo täyden akun kapasiteetin olevan 76,9 kWh, kun tämän mallin akun todellinen kapasiteetti uutena on ollut löytämieni artikkelien mukaan 81,5 kWh. Näin siis akku olisi heikentynyt noin 5,6 %. Tämä on tietääkseni jopa vähemmän kuin näin paljon ajetuissa yleensä. (Päivitys 13.6.2018: nyt täyden akun kapasiteetti näyttää olevan 75,8 kWh, eli 7 % olisi akun heikkenemä. Tämä tukisi allaolevaa arvausta, että osa kennoista tai moduleista on vaihdettu hiljattain, ja niiden heikkeneminen on alussa nopeaa ja akku kalibroituukin tässä vasta.)

Tuossa samassa kuvassa näkyy hyvin erikoisia lukuja. Akun lataamisen ja purkamisen kokonaismäärät ovat hyvin pieniä vain noin 500 kWh. Minun arvaukseni on, että nämä luvut ovat sen jälkeen, kun akku on käynyt Teslalla huollossa. Tämän on ollut pakko tapahtua lähes juuri ennen kuin ostin auton, pari tuhatta kilometriä aikaisemmin.

Olen siis hyvin tyytyväinen siihen minkälaisen auton sain tällä hinnalla, ja edelleen voin väittää tämän olevan Suomen halvin Tesla, tai ainakin ihan lähellä sitä.

Tietoa ulos autosta

Auton eri laitteet keskustelevat keskenään tietoliikenneväylien kautta. Huoltoa varten näihin väyliin on pääsy liittimistä, jollainen Teslastakin löytyy. Lait vaativat katsastukseen vikakoodien lukemista varten OBD-II-liittimen, joka löytyy kuljettajan jalkatilasta vasemmasta reunasta. mutta Teslassa tästä liittimestä ei saa juuri mitään tietoa auton toiminnasta. Sitä varten pääsy tarvitaan auton eri CAN-väyliin.

Tätä varten löytyy liitin keskinäytön alta. Painamalla alaspäin näytön alapuolista lokeroa, se laskeutuu alas. Takaa löytyy johto, jossa on erikoinen liitin. Kun tästä liittimestä tekee välijohdon tavalliseen OBD-II -liittimeen, saa siihen kiinni saatavilla olevia OBD-II/CAN-väyläanalysaattoreita. Teslaa varten kätevin on sellainen Bluetooth-adapteri, jonka avulla kännykkään tehty Scan my Tesla -sovellus näkee CAN-väylän liikenteen. Sovellus on vain Androidille ja maksaa 10 €.

EBaystä on saatavilla välijohtoja tähän tarkoitukseen valmiiksi. Ehdin kuitenkin ennen näiden löytämistä tilata komponentteja johtoihin: liitinrunkoja ja niihin sopivia puristettavia kontakteja. Näistä rakensin johdon, jossa Teslan liittimestä otetaan CAN 3 -väylä OBD-II-liittimeen, ja samaten 12 V käyttöjännite. Olisi ehkä pitänyt saman tien tilata puristintyökalu, mutta onnistui se pihdeilläkin.

Piikkien järjestys liittimissä löytyy parhaiten artikkelista http://www.instructables.com/id/Exploring-the-Tesla-Model-S-CAN-Bus/. CAN 3 -väylä on se mielenkiintoinen väylä Teslassa, se sisältää moottoriin ja akkuihin liittyvän tiedon.

Kun johto oli valmis, sitä piti heti kokeilla. Ajoin varmuuden vuoksi auton ulos tallista sellaiseen paikkaan kadun varrelle, että ongelmien ilmetessä se on helppo nostaa hinausauton kyytiin ja viedä Teslalle huoltoon.

Kytkin johdon ensin Teslaan. Ei mitään reaktiota, eli kaikki hyvin, ei oikosulkuja. Sitten Bluetooth-adapteri paikalleen. Valo syttyi niinkuin pitikin eikä mitään reaktiota autosta. Hyvä.

Adapterin ohjeiden mukaan paritetaan puhelimen Bluetooth siihen. Sitten asennetaan ohjelma ja käynnistetään se. Ohjelman käynnistyessä se kysyy käytettävän Bluetooth-laitteen ja siinä kaikki mitä asetuksia tarvitsee tehdä. Ohjelma alkoi näyttämään kaikkea tietoa Teslasta! Akun kennojen jännitteitä, jokaisen pyörän pyörimisnopeus, kaikki virran kulutuksesta ja moottorista.

Käyttämäni adapteri oli varmuuden vuoksi paras mitä löytyi, Scantool OBDlink MX. LX toimii varmasti myös. Voi olla, että mikä tahansa ELM327- tai STN1110-piireillä toteutettu toimii, esimerkiksi Verkkokauppa.comin myymä, mutta ne saattavat olla liian hitaita suuren tietomäärän vastaanottoon ja jumittua tai toimia epävarmasti.

Ostin osia 50 välijohtoon, joten annan komponentteja jos joku haluaa rakentaa myös johdon.

Ensimmäinen megametri

Nyt on vähän reilu viikko mennyt uudella vanhalla Model S:llä ja ehditty ajaa 977 kilometriä. Tämä on vähän kuin kirjoittaisi uutista vuodelta 2014, koska autohan on samassa kunnossa ja muilla on tietysti ollut 2014 ihan samat kokemukset silloisten omien uusien autojensa kanssa.

Ajamisessa verrattuna Model X:ään ei ole hirveästi eroa. Tesla on Tesla. Yhtä höyhenenkevyttä menoa siirsi autoa sentin tai 100 kilometriä. P-mallien potkussa on oma viehätyksensä, mutta 270 kW on ihan tarpeeksi välittömän väännön kanssa, että kaikki on vaivatonta. Nopeuden vaihto on vaivatonta, kiihdytys ei ole kiihdytystä hirveällä äänellä ja yrityksellä, vaan numerot vain vaihtuvat näytössä. 80 – 120 km/h on vain kuin asetus valikossa ja vaihdetaan klikkaamalla oikeanpuoleista poljinta.

Model X:llä on tottunut keräämään huomiota siipiovilla, mutta edelleen mikä tahansa Tesla on samalla tavalla välitön puheenaihe joka paikassa. Etutavaratila vain auki ja kaikki sen huomaavat. Ei kerää millään muulla autolla samanlaista ja erityisesti hyväntahtoista ja iloista huomiota.

Auton hinta muuten pomppaa noin 135 euroa arvion mukaan, kun käyn korjauttamassa tuulilasin pesurin pumpun. Mutta ei tuo nyt kovin iso takaisku ole.

Eilisessä Tesla-klubin tapaamisessa Hyvinkäällä juttelin taksikuskin kanssa. Hän tarkasteli oman kokemuksena perusteella miltä auton kunto näyttää. Esimerkiksi kuskin penkin kulumisesta, että tuoltahan se näyttää jo 20.000 kilometrin jälkeen taksikäytössä. Muut penkit näyttävät kuin uusilta. Ratti on monessa taksissa loppuun rispaantunut näillä kilometreillä, tässä vain vähän kiillottunut.

Olen hyvin tyytyväinen näistä kommenteista!

Tuonti-Tesla tuli kotiin

Laiva saapui Antwerpenistä Vuosaareen torstai-aamuna kello 6:45. Ison laivan purkaminen kesti koko päivän, kansi kannelta. Pitkin päivää soiteltiin onko autoja löytynyt, ja neljän aikaan olivat sitten tulleet näkyviin. Paperityöt ja autot ulos satama-alueelta ja siinä ne sitten olivat, nähtiin ihka elävänä ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisenä täytyy sanoa vain, että mahtavaa. Lululle olen varovasti sanonut, että tämä ei ole yhtä tehokas kuin meidän Model X on. Ja muutenkin on oltu tietysti odottavalla ja epäilevällä kannalla, että mitähän sieltä tulee. Mutta kun lähdettiin ajamaan, niin kaikki oli ihan tuttua. 2014 Teslan ajettavuudessa ei ollut mitään huomautettavaa. Kuin uusi. Lulu sanoi, että ei huomaa tehossa mitään eroa. Johtuu ehkä ajotavoista, että itse huomaan P-mallien erityisen potkaisun puuttuvan, mutta silti auto lähtee ja joka tilanteessa kiihtyy vikkelästi. Matalampana ja kevyempänän kuin X jopa hauskempi ajettava.

Ilmiselvää, että Suomen halvimmassa Teslassa ei voi olla kaikkia samoja lisälaitteita ja mukavuuksia kuin uudessa ja käytännössä Suomen kalleimmassa Teslassa, jolla tähän asti on ajettu. Autopilotti, mukautuva vakionopeuden säädin, automaattiovet. Mutta kaikki se, mikä Teslassa aina on, on mukana: äänettömyys, käytännössä sama ohjelmisto joka päivittyy yhtä lailla uusiin kuin vanhoihinkin autoihin, Teslamainen teho ja vikkelyys. Akun täsmällistä nykyistä kapasiteettia en ole vielä laskenut, mutta aika lähellä alkuperäistä kapasiteettia ollaan.

Sitten katseltiin asetuksia autossa kuntoon yksi kerrallaan toisen Teslan tuoreen omistajan kanssa. Ovien, lukitusten, hälyjen asetukset. Kielet, yksiköt, ajoasetukset. Paljon asioita kerralla tuoreelle kuskille. Mukana autossa oli kaikki tarpeellinen latausta varten: UMC-latauskaapeli, jossa voimavirtapistoke ja tavallinen suko-pistoke, ja Type2-kaapeli julkisia vaihtovirtalatauspisteitä varten.

Autojen ohjelmisto oli resetoitu ennen toimitusta, joten vanhoista asetuksista oli jäljellä vain radion suosikkikanavat ja matkamittarin lukema. Rengaspaineanturit alkoivat hälyttää ajoon lähtiessä, mutta niiden resetointi auton asetuksista auttoi muutaman kilometrin ajon jälkeen. Kotona tarkistin, ja paineet olivat aivan oikeat, 2,9 bar.

Kotitallissa auto lataukseen. Kuljetuksessa siinä oli ihan sopiva lataus, noin 70 %. Näin akku ei rasitu kuten täynnä, mutta ei ole vaaraa että menisi tyhjäksi auton elektroniikan pikku hiljaa sitä kuluttaessa.

Kiva juttu näissä takseissa on, että näissä on lisävarusteena saatava tuplalaturi. Tämä tarkoittaa, että vaihtovirrasta saa ladattua 22 kilowatin teholla normaalin tuon ajan Teslojen 11 kilowatin sijasta. Lisähinta ostettaessa oli muistaakseni pari tonnia. Tämä tekee julkisten, esimerkiksi kauppakeskusten latauspisteiden käyttämisen paljon mielekkäämmäksi. Tunnissa jollain kauppareissulla saa yli neljänneksen akkua ladattua, ehkä sadan kilometrin matkan. Nykyään kaikissa uusissa Tesloissa on 17 kW laturi, eli näin nopeaa vaihtovirtalatausta ei enää edes saa.

Yksi erikoinen juttu oli, että kun laitoin latauksen päälle, niin se väittää 24 prosentin lataamiseen menevän 30 minuuttia, kun siihen pitäisi mennä vajaa tunti. Tämä nyt ei ole vain mahdollista, eli olisiko auton resetoinnin jälkeen joku kalibrointi akun latauksessa tekemättä. Tai pitkä seisominen tässä myyntiprosessissa aiheuttanut kalibroinnin muuttumisen. Joka tapauksessa myöhemmin latausaika-arviot ovat olleet oikein.

Käytetyssä autossa pitääkin olla kaikenlaista kulumaa. Tuulilasissa on kaksi kiveniskemää, joista keskellä alhaalla oleva on teipattu päälle. Yläreunassa on toinen iskemä. Nämä ovat tällaisia pyöreitä, eivätkä näytä lähteneen etenemään. Käyn pian näyttämässä pitäisikö ja voiko niille tehdä jotain.

Muuta kulumaa on kuskin penkissä ja sen lähellä sisustuksen materiaaleissa. Nämä näkyivät myyntikuvissakin, ihan odotettavaa.

Pieniä kolhuja keskinäytön reunuksessa. Eivät minua ainakaan haittaa tällä hinnalla.

Tuulilasin pesurin moottori taitaa olla myös rikki. Siitä pieni lisäkustannus, mutta muuten sitten ei löydy mitään valittamista. Jos näillä tämän sika säkissä -ostoksen selviää, niin tosi hyvin meni! Toisessa autossa ei taida olla tämänkään verran kulumaa ja pesurikin toimii.

Ollaan ajettu promille lisää kilometrejä eilisen aikana autoon, ja edelleen yhtä innoissaan. Tesla on aina Tesla. Samaan hintaan kuin uuden hyvin varustellun muun sähköauton saa, voi siis vähän vaivaa näkemällä saada ihan oikean Teslan.

Suomen halvin Tesla

Monta kertaa keskusteluissa Teslasta on mietitty, miten ne kestävät ja minkä arvoisia ovat paljon käytetyt Teslat, tai mikä yleensäkin on Teslan jälleenmyyntiarvo. Oma käsitykseni on, että sähköauton voimalinja ei juurikaan kulu, ja kun vielä Teslan voimalinjan takuu on 8 vuotta, siihen on hyvä luottaa. Perinteisesti juuri voimalinjan kuluminen ja huoltokulujen kasvu tai sen teknologian vanhentuminen vaikuttaa auton arvoon.

Nyt on alkanut tulla myyntiin esimerkiksi Amsterdamissa taksikäytössä olleita Tesloja. Suomessakin on myyty ja on myynnissä takseja. Näitä on ajettu satoja tuhansia kilometrejä. Eniten Suomessa ajettu taksi, puoli miljoonaa kilometriä, on taksikäytössä edelleen, eikä siinä ole mitään erityistä huomautettavaa. Perinteisten autokauppiaiden hinnoittelussa näitä ei arvosteta juurikaan, ja se on näkynyt hinnoissa. Autojen ostajista valtaosa ajattelee samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että Teslat ovat voimalinjan kulumisen suhteen polttomoottoriautoja huomattavasti halvempia juuri nyt.

Koska perheemme kakkosautoksi jäänyt bensa-auto olisi tietenkin kiva päivittää sähköautoksi, tartuin tähän tilaisuuteen. Amsterdamin taksi-Tesloja on ollut talven ja kevään aikana ollut myynnissä, ja nyt ovat niistä viimeiset menossa. Koska nämä Teslat on hinnoiteltu hyvin edullisiksi, ne ovat liikkuneet nopeasti, vaikka niitä on ollut myynnissä useita kymmeniä. Etäostaminen on siksi ollut vähän haastavaa, kun myyjä helposti haluaa myydä varmat kaupat paikan päällä oleville ostajille. Kauempana olevasta ostajasta ei tiedä, kuinka vakavasti hän on liikkeellä. Luottamus saatiin kuitenkin syntymään käymättä paikan päällä, ja viimeisistä yksilöistä riitti meillekin auto. Hintaa tälle 255 tuhatta kilometriä nähneelle 2014 elokuussa valmistetulle tuli 44722,81 € sisältäen 750 € rahtia + Hollannin 21% veron. Satasen verran satamassa joutuu vielä maksamaan lastin purkamisesta ja verottajan arvonnan tulos autoverosta lienee pari tonnia.

Nämä autot ovat käyneet Teslan huollossa ennen liikkeeseen tuloaan, joten uskalsin yleensäkin Teslan tuntien tilata auton käymättä paikan päällä. Mutta voisi silti sanoa, että sika säkissä on tulossa..

Tuosta klikkiotsikosta, ’Suomen halvin Tesla’, sen verran, että halvemmalla on myyty yksi Tesla ainakin Suomessa. Autoliike myi varmaankin vaihdossa saamansa auton alle 40 tuhannella eurolla. Se meni heti, varmaankin ensimmäiselle soittajalle minuuteissa, kun tämä tietämättömyyden takia väärin hinnoiteltu ilmoitus alkoi levitä Teslan tuntevien keskuudessa. Mutta en haluaisi tuollaista erehdystä laskea halvimmaksi – enää ei sama auto ole varmasti samalla hinnalla tulossa myyntiin pitkään aikaan.

Muuten näitä Amsterdamin takseja on saattanut tulla Suomeen paria tonnia halvemmalla, koska vielä enemmän ajetut olivat hieman halvempia. Mutta tästä minulla ei ole varmaa tietoa. Ja tämä erä taitaa nyt olla loppu, joten tällä hinnalla ei ehjiä ja kokonaisia Tesloja enää liiku pitkään aikaan.

Laiva on huomenna satamassa. Toivottavasti auton saa ulos sieltä ennen pääsiäispyhiä. Sitä jännäämään!

85 kWh akullinen perusmalli

Kuskin penkissä jonkin verran kulumaa, kuten voisi kilometreistä odottaa.

3 kW on tarpeeksi ja 100 kW ei riitä

Sähköautoa ladataan niin monessa eri tilanteessa ja moneen eri tarpeeseen, että vastaus yksinkertaiseen kysymykseen ’millaisesta pistorasiasta voi ladata?’ on monimutkainen. Joskus tavallinen suko pienellä virralla ja alle 3 kW teholla on tarpeeksi, joskus haluaa vähintään 100 kW superchargerilla ladata.

Pienempään tarpeeseen, tilapäisesti kylässä käydessä tai kun auto seisoo ajon määrään verrattuna pitkään kotitallissa, tai kun jostain saa ilmaista sähköä tai tarvitsee muuten vain vähän lisää latausta, tavallinen suko-pistorasia on aivan riittävä. Niitä on Suomessa kuitenkin satoja tuhansia aivan parkkipaikoilla ja aivan joka paikassa. Aina ennen sellaisen käyttöä tietysti pitää varmistua millä virralla on kustakin rasiasta turvallista ladata.

Johto menee pienelle kerälle ja kaikki sen osat ovat niin pieniä kuin mahdollista

Tällaisia tarpeita varten mukana pitää olla latausjohto, joka osaa kommunikoida auton kanssa oikein. Koska johto tulee pidettyä mukana koko ajan, ja sitä pitää nostella ja laittaa paikalleen, on kiva jos se on pieni ja kevyt. Kevyemmäksi johtoa saa, jos siitä tekee lyhyemmän, mutta silloin ei aina yletä parkkipaikalta pistorasiaan. Teslan mukana tulee hyvin yleiskäyttöinen latausjohto, UMC, joka pistokepäätä vaihtamalla sopii punaiseen voimavirtarasiaan tai sukoon. Kolmivaiheisena johtona se on painavampi kuin mikä olisi tarpeen sukoa varten. Suko-pistokkeen lähellä oleva mötti johdossa on aika painava, eli sitä ei haluaisi jättää roikkumaan vain johdon varaan. Se myös vetää pistokkeen vinoon rasiassa, ja näin pistokkeen kontaktit voivat kulua ja alkaa kuumentua. Tämä voi jossain vaiheessa sulattaa pistorasian. Usein koitan taiteilla johdon kiinni niin, ettei painoa olisi pistokkeen varassa.

Painavan latausjohdon haluaa virittää paikalleen siten, että pistoke ei väänny rasiassa

Ruotsalainen Charge-Amps on suunnitellut suko-latausjohdon nimeltä Ray, jossa näitä ongelmia on ratkaistu. Yksivaiheisena johto on kevyt. Johdossa oleva mötti on kevyt ja pieni. Molemmissa päissä pistokkeesta lähtevä johto on kulmassa, jolloin se ei taivu kulmalle eikä vedä pistoketta vinoon. Pistokkeista saa hyvin kiinni käsin eikä tule vahingossakaan vedettyä johdosta.

Vaikka minulla siis onkin tarpeellinen määrä johtoja ja adaptereita kaikkien pistorasioiden hyödyntämiseen, silti halusin ostaa uuden sellaisen johdon, joka on kätevä tiettyyn usein toistuvaan tilanteeseen, eli kun lataan mökille lähtiessä töistä auton viimeiset prosentit täyteen, ja käytettävissä on kätevimmin suko-rasioita.

Suomessa tätä Ray-johtoa saa Stenbacka Oy:ltä Järvenpäästä: http://sahkolataus.fi

Teslatapaaminen

Lauantaina oli suuri päivä: syksystä asti valmisteltu Tesla Club Finlandin Levin tapaaminen. Samalla kun klubilaiset tapasivat, oli järjestetty paikalle yrityksiä esittelemään asioita, jotka kiinnostivat meitä. Esitykset olivat oikeasti mielenkiintoisia – klubin tuntevat yhteistyökumppanit eivät tulleet myyntimielessä, vaan tiesivät, että pitää puhua tekniikasta ja antaa uutta tietoa tulevista suunnitelmista. Nokian Renkaat kertoi kehittäneensä Teslan kanssa Model 3:een kaikkiin malleihin sopivat talvi- sekä kesärenkaat. Fortum kertoi verkostostaan Euroopanlaajuisesti. Aurora Powertrains päästi koeajamaan sähkömoottorikelkkaansa. Hieno peliliike yritykseltä, eivät yritä myydä toistaiseksi pienellä sarjalla kalliiksi tulevaa kelkkaansa väkisin, vaan tekevät toistaiseksi tehtävällä tuotannolla turistisafareita. Autoklinikan aloituksesta Teslan valtuuttamana huoltona kerrottiin, osa huolloista onnistuu jo muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Teslalla oli koko päivä aivan täynnä koeajoja sekä X:llä että S:llä.[/caption]

Tesla itse ajatti koeajoja kahdella autolla, Model X ja S, ja taisivat olla tyytyväisiä, koska koeajolista oli täynnä myöhään iltaan asti.

Esitellään auton siirtämistä kännykällä.

Etelässä Model X alkaa olla jo tuttu, mutta Lapissa on vielä ollut harvinaisuus. Siksikin katsojia pyöri paljon. Model X -jouluvaloesitystä vedettiin monta kertaa päivän aikana ja yritettiin synkronoida useampaa autoa samaan aikaan.

Sähkökelkalla ajoi moni koeajon, aivan hiljainen, voi jutella kyydissä mukavasti

Sähkökelkka on upea juttu, ei muuta ääntä kuin mitä tela lunta vasten vähän kohisee. Pienessä sarjassa komponenttien hinta on vielä kova, eli kelkan hinnaksi tulee tällä hetkellä moninkertainen tavalliseen kelkkaan verrattuna. Voisi se silti mennä hetikin kaupaksi niille innokkaille, jotka lähtisivät mukaan samalla idealla kuin alkuvaiheen Teslojen ostajat: uutta tekniikkaa tukemaan ja samalla saa käyttöönsä jotain harvinaista ja aikaansa edellä olevaa.

BMW i3-koeajolla

Itse kokeilin BMW:n i3:a. Ehkä en siitä kommentoi sen enempää, koska raskaaseen neliveto-Model X:ään tottuneelle oli vähän kiikkerän tuntuinen näillä jäisillä teillä. Mutta ei epäilystäkään, että ennen mitään perinneautoja tietty tämän ottaisin tähänkin keliin.

Oli siellä revontulia

Tällä reissulla ensimmäinen pilvetön yö, jolloin jaksettiin etsiä hyvää paikkaa revontulien katsomiseen. Ajettiin Levin huipulle (ei rinnettä pitkin, vaikka rinteessäkin saatiin ajella illan aikana), ja pienen odottelun jälkeen vihreää alkoi näkyä. Tällä mennään tällä erää ja ajellaan varmaan tästä valoista joku ilta pois vielä viikon aikana.