Bremeniin outletin kautta

Linnat nähtyämme siirryimme elämän oleellisimpiin asioihin, eli soppailuun. Päivän pääkohde oli McArthurGlen outlet matkan varrella. Ihan ok paikka, keskittyi lähinnä urheiluun ja miesten vaatteisiin. Tämä olikin hyvä, koska pääostoksena oli Jaakolle neljät uudet Levikset (josko se nyt vihdoinkin raaskisi heittää ne reikäsimmät pellolle) ja lenkkarit.

Illallispaikassa pretseleitä ja mansikkaolutta (olueen oli tungettu tuoreita mansikoita…yök!)

Apeldoornin superchargerille mentiin aamiaiselle, koska Apeldoornin hotellilla ei latausta ollut.
Samassa hotellissa oli myös kovassa käytössä näköjään vaihtovirtaa tarjolla.

Superilla olevan hotellin aamiainen oli tosi iso, paljon erilaista lämmintä ja kylmää ruokaa.
Laturin viereinen konferenssikeskus, jossa hotelli ja ravintola.
Matkan varrella oleva outlet-kylä
Kerrankin laturi oli huoltoasemalla, joten pystyi pesemään tuulilasin 4000 kilometrin hyönteisistä.
Pikaruokaa, huoltarikauppa ja iso aasialainen ravintola tällä laturilla. Tämä oli Lohnen laturi vähän ennen Bremeniä
Taas oltiin linnan näköisessä hotellissa. Tämä on matkan halvimpia, mutta silti 5 tähden hotelli.

Hotellin autotallissa oli voimavirtaa ja jatkojohtoja olisi ollut tarpeeksi vetää virrat autolle, mutta kun akku oli puolillaan ja aamiaispysähdys olisi sopivasti taas Hampurin lähellä superilla, niin ei viitsinyt johtoja levitellä. Heillä on autotalliremontti menossa, ja kätevämmät laturit tulossa varmaan.

Joku tapahtuma tämän hotellin puistossa on ollut tai tulossa, kun virtaa olisi aina 3 x 63 ampeeriin asti. Ei jaksettu kokeilla.
Edel Weiss -ravintola oli juuri niin hyvä kuin Tripadvisor sanoo – paras paikkakunnalla.

Uusi päivä, uusi Linna (Hollanti, Apeldoorn)

Kuinka ollakaan hotellimme sijaitsi kuninkaallisen linnan vieressä. Saimme huoneen, jossa oli yöpynyt ihka oikea kunikaallinen. Tämän vuoksi huoneeseen oli myös raahattu antiikkia linnasta lainaan. Vaikka tuholaisia ollaankin, mitään ei saatu rikottua!

Olusilla käytiin linnan hienossa juhlasalissa, josta kuva. Kyllä tässä kohtaa taas todeta usein toistetun lauseen ”Jaakko on hyvä mies” paikkansapitävyys. Takana ehkä muuta linna liikaa näin kotitarpeiksi.

Matka Apeldoorniin kulki yhden laturin kautta, Urmondin. Hotellilla Apeldoornissa ei ollut latausta. Hieman omituisesti respa ohjasi latausta ottamaan viereisen asuintalon lähelle, väittäen että se on ilmainen. Kadulla oli jonkun paikallisen laturiverkon laturi, joka tarvitsee jonkun kortin. Ja asuintalossa oli parkissa BMW i3 ja Tesla Model X ja laturit seinässä, mutta eihän hotelli voi niitä ohjata käyttämään. Hieman ehkä alkuaikojen väärinkäsityksiä. Jotain teslakuskia tuo asukas on saattanut joskus auttaa, mutta se on eri asia. Jätettiin siis auto noin 20 % lataukseen ja aamusta mennään aamiaiselle läheiselle superille.

Urmondin laturilla oli konfrenssikeskus, jossa oli hotelli ja useampia ravintoloita. Me otimme vain juotavaa kuntosalin ravintolassa.

Luxembourg, kaikki linnat nähty matkalla

Linnoja, lehmiä ja lampaita…

Luxembourg oli todella positiivinen yllätys ehdottomasti käymisen arvoinen. Yövyimme (yllätys, yllätys) vanhassa linnassa keskellä maaseutua.

Etukäteen emme edes olleet sattuneet katsomaan mitään latausmahdollisuutta, mutta täällä olikin Teslan destination charger – kolme laturia, joista kaksi Tesloille ja yksi kaikille autoille.

Ay toimintaa, eli kuinka onnistuu samppiksen osto samppiksesta

Kisojen päätyttyä alkoi matka kohti kotia. Tuntui, että ajoimme läpi jokaisen ranskalaisen idyllisen maalaiskylän. Kauniita olivat.

Nyt yövyimme Ay nimisessä pienenessä kylässä keskellä viininviljelyksiä. Hotellimme oli toimiva viinitila, jossa omistajat maistattivat oman tilan tuotteita.

Päädyimnme monen mutkan kautta maistelemaan Michel Gonet viinitilan tuotteita. Olipa hauska kokemus, me maalaiset emme selvästikään ymmärtäneet, miten oikea maistelu tehdään… täti piipitti epätoivoisesti ”ei noin nopeasti, ei tässä järjestyksessä, ei ilman oikeaa ruokintaa” siis tehtiin kaikki ihan väärin. Lopuksi vielä tiukka luento siitä, miten, kenelle, koska ja kuinka sitten meidän ostamat pulleroiset pitää tarjota.

Puutarhoja ja linnoja

Ranskan osuuden viimeinen linna oli Villandry. Linnoja on jo muutama nähty, mutta tämän linnan puutarha kyllä oli ihan omaa luokkaansa.

Huomenna keula kohti Samppista. Varattu yö viinitilahotellista.

Linnoja ja linnakaupunkeja

Eilen oli kisojen välipäivä, joten lähdettiin taas linnoille. Ensimmäisenä Chambord, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Rööstä Loiren laaksossa.

Linnassa tuli tunne, että oli prinsessasadun kulisseissa.

Bloisin linna skipattiin, ja kierreltiin vain vähän vanhassa kaupungiosassa.

Viimeinen linna oli Chenonceau, joka oli osin rakennettu veden päälle. Upeat puutarhat ja koko linna oli täynnä mahtavia kukka-asetelmia.

Supercharger sijaitsi sopivasti Lulu parkin vieressä…tähän asti auton ruokintaan käytetty 0 euroa.

Röössä (eli Chateaurouxissa) kisailemassa

Juliolla nyt kolmas kisapäivä alkamassa. Eilen lämpötila oli melkein neljäkymmentä, joten pieni pilvikerros tänään on hyvä juttu.

Meidän Julio on selvästi Jaakkoa sotkuisempi… joku muu on sotkenut huoneen.

Me llamo Julio

Jee, Jaakko pääsi kilpailemaan World Shootiin. Meillä on uusi Julio perheessä. Onneksi espanjaa sentää opiskeltu muutama kurssi, että Juliota ymmärtää 🙂

Ei-kisaaja tehnyt normituristiasioita kuten aurinkoa otettu ja keskustan nähtävyyksiä katseltu.

Linnoja ja katedraaleja

Eilisen kaksi linnaa päivässä on ehdoton maksimi. Nyt sekin tiedetään. Upeita olivat, kalustettuja, asuttuja
ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskotia.

Bourgesin keskustasta tänään bongattiin vielä yksi linna ja katedraali ja nyt kohti vastarintamuseota.