Sähköautoilevilla omakotiasujilla on tämä kysymys monella tulossa vastaan, koska 25 ampeerin pääsulakkeet ovat yleisin ja reilusti halvin vaihtoehto liittymismaksun ja kuukausimaksujen suhteen. On tietysti paljon taloja jo valmiiksi isommilla nalleilla, mutta suurin osa niin omakotitaloista kuin kesämökeistä on 3×25 A liittymiä.
1990-luvun tonttikaappi ja pääsulakkeet. Yötariffiohjaus on toistaiseksi kaikki automaatio talossa.
Kuukausimaksu 35 ampeerin sulakkeilla voi olla siirtoyhtiöstä riippuen kaksinkertainen ja 50 ampeerin sulakkeilla jo kolminkertainen. Pieni lisäys suhteessa ja noin suuri kustannusten nousu? Ei huvittaisi. Mutta vaivaa pienien sulakkeiden kanssa pelaamisesta on: meillä kesämökki-kakkosasunto on vähän vanhemmilla suoran sähkön lattialämmityksillä ja myöhemmin lisätyllä ilmalämpöpumpulla, eli kovimmilla pakkasilla ampeerit joka vaiheessa joutuu laskemaan tarkasti, jos haluaa saada autoa ladattua. Jos pahimmilla pakkasilla laittaa lisälämmittimiä eri huoneisiin, on oltava tarkkana jo ilman autoa, ettei yhteen vaiheeseen tule useampaa. Saunaa päälle laittaessa lisäpatterit ja kellarin lämmittimet pitää laittaa pois, jos kaikki lattialämmitykset ovat päällä.
Lämmitysremontilla energian kulutusta voisi järkeistää, maalämmöllä tehdyllä lattialämmityksellä sähkön kulutus olisi pienintä, mutta remontti olisi aika valtava muutaman kovan pakkaspäivän takia. Vaihtamalla ilmalämpöpumppu toimimaan useampaan huoneeseen voisi suoraa sähkölämmityksen osuutta vähentää. Mutta lämpöpumputkaan eivät toimi kovimmilla pakkasilla hyvällä hyötysuhteella ja suoraa sähköä tarvitaan lisäksi.
Takka vähentää paljon sähkön käyttöä. Asensin LumoX EkoAir -ilmanohjaimen tähän. En osaa sanoa varmaksi toteutuuko luvattu puun säästö ja parempi palaminen, vaikea vertailla, mutta ihan mahdollista se tuntuu olevan.
Jos mitään energiaremontteja ei tee, niin sulakkeiden nosto toisi helppoutta elämään. Kaikkea lämmitystä voisi kovalla pakkasella pistää mielen mukaan päälle ja ladata samalla autoa. Erityisesti voi nauttia halvemmasta yösiirrosta ja yleensä öisin halvemmasta spot-hinnoitellusta sähköstä laittamalla kaikki mahdollinen päälle 22-07 välillä, autojen lataukset, lämminvesivaraaja, lattialämmitykset. Tai kesällä pari sukulaista tulee käymään sähköautoilla ja pitäisi 2-3 autoa ladata samaan aikaan pitkään. Mutta toisaalta taas, miksi nostaa sulakkeita koko vuotta varten, jos montaa yötä ei isoimpia tehoja tarvittaisi, ja niinä päivinä on vaan parasta laittaa pitkin päivää lämmöt päälle, vaikka sähkö ja siirto maksaisivat enemmän. Ne päivät nyt vaan eivät maksa montaa euroa ja ovat pienempi kustannus vuodessa kuin koko ajan raksuttava korkeampi siirron kuukausihinta ja liittymän noston kustannus.
Automatiikka, kodin energian älykäs ohjaus poistaa käsin asioiden pähkäilyn ja vaivan miettiä mitä laittaa pois ja päälle milloinkin. Hyvin yksinkertainen lämmityksen ja auton latauksen tai saunan ja auton latauksen automaattinen vaihtokytkin on pienimmillään jo hyvä alku. Tulevaisuudessa koti tietää jokaisen kuluttavan merkittävän laitteen ja osaa mitata lopun kulutuksen niin, että se automaattisesti säätää kaiken riittämään. Energiavarastot ja oma energiantuotanto eli akut, vesivaraajat ja aurinkopaneelit ovat yleisiä ja jokaisesta tuleva ja lähtevä energiavirta osataan mitata, ohjata ja ennustaa.
Siispä miksi nostaa sulakkeita, kun tulevaisuudessa osa sähköstä tehdään ja varastoidaan itse ja pärjätään pienemmillä sulakkeilla nykyistä paremmin? Jos asennamme tälle mökille paneelit ja akun, kesällä auringolla latailee autoa mukavasti ja talvella tasaa kulutusta akun avulla. Järjestelmän älykkyyttä voi lisätä pikku hiljaa.
Samat kysymykset, jotka vanhojen talojen ja mökkien omistajilla ovat, tulevat vastaan nyt uudisrakennuksia tekevillä. Erona ehkä on se, että maalämmön, ilmalämpöpumput, älykkäät systeemit tai ainakin valmiuden niille ja aurinkopaneelit voi suunnitella saman tien valmiiksi ja sinänsä voisi pärjätä pienemmillä sulakkeilla, vaikka varautuisikin useampaan sähköautoon itsellä ja vierailla.
Ilmastopäästöjen minimoimisen kannalta olisi hyvä, että mahdollisimman paljon voisi säätää kulutusta niille tunneille, jolloin spot-sähkön eli tuntihintaisen sähkön hinta on alimmillaan. Silloin sähköjärjestelmässä on paljon uusiutuvaa tuotantoa ja jopa tarvitaan säädettävää kulutusta tasapainottamaan verkkoa. Kun osallistuu säätämiseen, kuorman siirtoon kalliilta tunneilta halvoille, vähentää muun säätövoiman tarvetta ja mahdollistaa enemmän uusiutuvaa vaihtelevaa tuotantoa. Tämä näkökanta puoltaisi isompaa sähköliittymää: isommilla sulakkeilla voisi helpommin laittaa kaiken mahdollisen varaavan lämmityksen ja useamman auton lataamisen isolla virralla kerralla päälle sille tunnille, jolla sähkö on halvinta.
Minulla ei ole vielä päätöstä siitä mitä teen tämän mökin liittymän suhteen. Nyt kun olen oppinut – osin kantapään kautta pimeässä ulos sähkökaapilla sulaketta vaihtaessa – talon sähköt, mitä missäkin vaiheessa on ja sulaketopologian eri rakennusten välillä, niin olen kyllä kotiautomaation harrastajana kiinnostunut tutkimaan miten saisi mukavan ja helpon järjestelmän rakennettua 25 ampeerin liittymällä. Pikku hiljaa voisi alkaa suunnittelemaan aurinkopaneeleita ja akkujärjestelmää. Ilmalämpöpumpun vaihto sellaiseen, joka toimii kovemmassakin pakkasessa ja jossa kahdella sisäyksiköllä saisi tasaisen lämmön eri huoneisiin, toisi säästöä ja mukavuutta. Lämmityksen ja auton latauksen ohjausta voisi kehittää ja ohjattavat pistorasiat ovat jo käytössä väliaikaisille lisälämmittimille.
Päärakennus on vain 20 ampeerin sulakkeiden takana toistaiseksi, joten koko pääsulakkeet saa käyttöön lataamalla tontin pääkeskuksesta. Ja samalla ei tarvitse tänä jäisenä aikana taiteilla pihan mäen kanssa. Varsinkin takaveto-S tarvitsee vauhtia tai soraa.
Ehkä ensimmäinen asia tässä on jatkuvan vaihekohtaisen mittauksen asentaminen. Minulla on z-wave-järjestelmään liitettävä mittauslaite ollut jo pitkään valmiiksi ostettuna, mutta sähköasentaja tilaamatta se paikalleen laittamaan pääkeskukseen. En vielä ole päättänyt miten tätä lähden rakentamaan loppujen lopuksi, mutta kivaa siitä tulee. No ehkä tämä onkin nyt tässä tehty se päätös: en nosta sähköliittymän tehoa, vaan jatkan pienemmillä sulakkeilla harrastuksen vuoksi. Päätetty ainakin siihen asti kun taas muutan mieltäni.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän tavoite 700.000 sähköautosta Suomen liikenteessä vuonna 2030 on mielestäni täysin realistinen, vaikka se on osin otettu epäuskoisena vastaan. Se on jopa hyvä ennuste. Tämänhetkinen sähköautojen suosion kasvu viittaisi juuri tuollaiseen määrään myytyjä uusia sähköautoja siihen mennessä. Tällä hetkellä myynnin kiihtyminen on eksponentiaalista: uusien sähköautojen myynti tuplaantuu vuodessa ja samalla sähköautokanta tuplaantuu vuodessa. Loppuvuodesta 2020 oltiin tasoitettuna noin 500 sähköauton kuukausivauhdissa ja 1700 ladattavan auton kuukausivauhdissa. Vuosi oli koronavuotena erikoinen, mikä romahdutti perinneautojen myyntiä erityisesti. Silti yhteensä ensirekisteröintejä oli 96.406 koko vuonna 2020.
Jos sähköautojen myynti edelleen kaksinkertaistuu joka vuosi, niin tulevaisuus voisi näyttää kuukausimyynteinä vuoden lopussa tältä: 2020 – 500 kpl/kk 2021 – 1000 kpl/kk 2022 – 2000 kpl/kk 2023 – 4000 kpl/kk 2024 – 8000 kpl/kk
Näin jo koko vuosi 2025 myytäisiin lähes pelkästään sähköautoja. Jos myyntimäärät vuodessa pysyvät varovaisessa 100.000 autossa, ja vuosina 2025-2030 myytäisiin lähes pelkästään sähköautoja, kuuden vuoden aikana niitä kertyy 600.000. 2024 mennessä on vähintään 100.000 myyty, joten siinähän se 700.000 on kirkkaasti saavutettu 2030 mennessä.
Uusimmilla autoilla ajetaan eniten, joten tuossa vaiheessa henkilöautoliikenteen ajon aikaiset päästöt ovat niin pieniä kuin ne kulloisellakin sähköntuotantotavalla voivat olla. Ja päästökaupan takia ne ovat tavallaan laskennallisesti 0 – liikenteen käyttämän sähkön päästöt on ostettu pois muulta teollisuudelta.
Tähän on ehkä hyvä liittää muutkin ennustukset, joista tunnutaan edelleen kiistelevän: vety ei ole tieliikenteessä koskaan merkittävässä käytössä. Ei myöskään raskaassa liikenteessä. Akut ajoivat sen ohi jo. Kaasut ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet pysyvät marginaalissa vanhojen autojen käytössä. Biokaasun tuotanto vähenee eläinteollisuuden hävitessä.
Sähköllä lämmittämällä tämäkin lumi olisi jossain ajassa sulanut, mutta kyllä sen verran haluan säästää energiaa, että heitän isommat päältä pois.
Toinen väärä käsitys on, että Lapissa, maaseudulla tai talvikelejä varten perinneautot jäävät käyttöön. Päin vastoin: juuri huonoilla keleillä, pitkillä ajomatkoilla ja todella kovissa pakkasissa sähköautot loistavat. Liikkeelle lähtee heti, luistonesto ylivoimainen, lämpenee nopeasti ja pitkä matka on halpaa ja mukavaa ajaa sähköllä. Toki sähköautokin pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Varmin valinta on tietysti tällä hetkellä Tesla, mutta pikalatausverkoston parantuessa ja muiden autojen kehittyessä muillakin pärjää. Ennustan siis maaseudulle yhtä hurjaa kasvua sähköautoille.
Ennustan myös lataushybridien myynnin pysähtyvän. Juuri tällä hetkellä auton ostajilla on tarpeetonta varovaisuutta luopua polttomoottorista. Käytännössä hybridin ostajat joko ajavat ilman lataamista tai sitten lataavat joka käänteessä, jotta saisivat ajettua pelkällä sähköllä. Kummassakaan tapauksessa hybridi ei ole hyvä ostos – joko akku on sähköllä ajoa varten liian pieni tai sitten täysin tarpeeton.
Sähköä kotipihassa voimavirrasta tontin keskuksesta. Kahden auton ja sähkölämmityksen kanssa tarvitaan 3×25 ampeerin liittymällä jonkin verran taiteilua, mutta sen verran kuin ajetaan saadaan joka tapauksessa ladattua – ja mukavammin kuin huoltoasemalla käymällä. Yksi monista asioista, mikä ajaa muutosta sähköautoihin.
Moni uskoo, että liikenteen verotus säilyy samalla tasolla, eli sama määrä pitäisi saada kasaan sähköautoilijoilta kuin polttoaineesta saadaan. Ei välttämättä. Sähköauton isommasta hinnasta maksetaan enemmän arvonlisäveroa, eli kerätään veroja etupainoitteisesti. Sähkön hinnasta on iso osa veroa jo nyt. Verotus on myös kokonaisuus, jossa kulloinkin etsitään oikeaa ohjaavaa tasapainoa. Ennustan, että jotain muuta ilmastopäästöjä ohjaavaa verotettavaa löytyy liikenteen sijalle.
Ennustan myös käytettyjen polttomoottoriautojen hinnan romahtamista kaikissa hintaluokissa. Kalliimmille malleille ei löydy ostajaa, koska parempia sähköautoja saa uutena. Halvempia on kaupan pilvin pimein ja samalla rahalla saakin pian entistä premiumia. Perinneautosta, jonka yleensäkään aikoo myydä ennen loppuun ajamista, kannattaa hankkiutua eroon hyvissä ajoin ennen vuotta 2025.
Tällaiset ennusteet nyt päällimmäisinä tulivat mieleen. Ehkä päivitän tätä artikkelia vielä, jos muita tulee mieleen.
Kaksi asiaa on selvää: polttoaineiden hinta nousee, ja pienituloisia ei voi ajaa umpikujaan sen takia. Jälkimmäinen tarkoittaa, että polttoainekustannusten lisäys kompensoidaan jollakin tavalla niille, joilla ei ole mahdollista kuluttaa polttoainetta vähemmän menettämättä toimeentuloaan. Ei ole mahdollista vaihtaa työpaikkaa lähemmäs, kulkea julkisilla tai vaihtaa sähköautoon vielä.
Mutta kompensaatio ei voi olla sellainen mitä on ehdotettu: rahaa jaettaisiin juuri niille, jotka polttoaineita käyttävät. Se toimii kannustimena väärään suuntaan. Kompensaation tulee kohdistua pienituloisiin riippumatta polttoaineiden käytöstä.
Vaikka sähkön tuotannosta savua vielä toistaiseksi tuleekin, on sitä vähemmän ja se on helpommin puhdistettavaa kuin liikenteen polttomoottorien päästöt.
Tärkeää on saada suurin osa ajetuista kilometreistä muutettua sähköisiksi. Se on tapahtumassa: paljon ajavat ostavat sähköauton mukavamman matkanteon ja reilusti alhaisempien kilometrikustannuksien vuoksi. Uusilla autoilla ajetaan eniten ja uusista myydyistä autoista on koko ajan isompi osa sähköautoja. Jokaista hyvin vähän ajettavaa autoa ei tarvitse vaihtaa sähköautoksi heti – lyhyttä työmatkaa tahkoavan päästöt eivät ole verrattavissa pitkiä matkoja ajavien päästöihin. Mutta se pienikin hinnannousu polttoaineessa voi olla merkittävä. Siksi heidän rankaisunsa ei ole tarpeen.
Pienituloisilla valtion tulovero on jo pieni tai sitä ei ole. Verotusta keventämällä ei saada hinnannousua kompensoitua. Lisäksi asia ei tule selväksi kenellekään kompensoitiinko mitään oikeasti – valtion pohjattomaan kassaan vain kerättiin rahaa, ja tuloverotus todennäköisesti kiristyy kuitenkin. Jäikö siis muka verotusta kiristämättä kompensaationa, mietittäisiin varmasti. Ratkaisuna olisi erillinen palautus, tasasumma kaikille veronmaksajille. Palautuksien pitää yhteensä olla kerättyjen veronlisäyksien suuruiset.
Tasasumma palautusta konkretisoi sen, että jos sitä rahaa ei käytä polttoaineeseen, se on lisää muuhun elämiseen.
Tehdäänpä ihan vain suuntaa antava laskelma. Hmm. Jokainen 10 sentin korotus litralle olisi 150 €/vuosi, kun oletetaan ajomatka 15000 km/vuosi, 10 L/100 km kulutus. Tämä arvio kulutuksesta voi olla liian alhainen pätkäajolle ja pakkasille tosin. Jos tämä 10 c/L kerätään kaikesta bensiinistä ja dieselistä, niin potti on 400 M€/vuosi. Jaettuna 2,5 miljoonalla työllisellä, palautettavaa tulisi 160 €/nenä. Meneepä aika tasan!
Näihin aikoihin olemme menossa kolmannella kuukaudella kasvisruokaa. Tässä mietin neljää aihetta. Ensinnäkin minulle pelkkä iso kasa monipuolisia vihanneksia on ihan täysi ruoka, mutta silti on ollut hauskaa etsiä ja kokeilla kaikkea mitä vegaanituotteita kaupoista löytyy. Toiseksi, miltä minusta tuntuu ja miten kasvisruoka on minuun vaikuttanut. Kolmanneksi, on mielenkiintoista kuunnella muiden kommentteja ruokavaliosta, se on vähän yllättänyt. Neljänneksi, tämän ruokavalion vaikutukset kroonisiin perussairauksiin ja sitä kautta koronaviruksen kuolleisuuteen herättävät ajatuksia.
Toinen viikko on menossa määrättynä etätöihin kotiin, joten erinomainen lounasravintola Dylan ja sen ihan uskomattoman monipuolinen salaattiosuus on jäänyt käyttämättä. Toivottavasti ravintola pystyy skaalaamaan toimintaansa niin, että pysyy pystyssä tämän yli. Lounas pitää siis kehitellä kotona, eikä sen kokkaamiseen halua käyttää pitkiä aikoja, jos aikoo saada töissä jotain aikaiseksi eikä halua venyttää työpäivää. Läheisessä kaupassa on valmiita annoksia, esimerkiksi tofunuudelit. Kokeilin myös valmishampurilaista jollain näistä lihannäköisistä korvikkeista. Menihän se, helppo kuin mikä tahansa pikaruoka parin minuutin mikrotuksella. Koko oma käsitys siitä, mitä missäkin tilanteessa haluan syödä, on vielä täysin avoinna, kun vuosikymmenten tavat on heitetty roskiin. Jospa seuraavaksi vain keittäisi vähän pakastevihanneksia ja tuoretta sekaan nopeaksi salaatiksi? Tarveaineet pitäisi muistaa varata jääkaappiin, ettei joka lounasta tarvitse hakea kaupasta. Rutiinit on vielä löytymättä.
Aino-valikoimaan on tullut vegaaninen jäätelö.
Maitotuotteista jäätelöt ovat olleet meille tärkeitä. Niitä on testattu montaa lajia. Osa ei maistu meille molemmille, osa ei kummallekaan, mutta osa on tosi hyviä. Viimeisimpänä Aino-sarjan vegaaninen kaurasuklaajäätelö. Yhtä hyvää kuin muutaman muun merkin pahvipurkeissa olevat suklaajäätelöt. Tätä jonkin aikaa metsästettiin, ja nyt vihdoin S-marketista löytyi. Vegaanisissa jäätelöissä kyllä maistaa hieman erilaisen maun, jonka voi kuvitella olevan jollakin lailla viljaan viittaava. Minua ei ainakaan haittaa.
Itsessäni tapahtuneita muutoksia on jopa vaikea muistaa näinkin lyhyen ajan jälkeen. Miltä tuntui ennen eri asioiden suhteen? En oikein usko muistikuviin, on niin helppo sanoa, että tuntuu paremmalta, virkeämmältä, ei ole niin usein huono olo jonkun ruoan jälkeen, mutta kun tällaisia asioita ei laske, oikeasti, niin en anna niille niin paljoa arvoa. Pidän enemmän mitattavista asioista. Yksi selkeä mittari on paino, joka on pudonnut noin 7 kiloa, melkein 10 % ja suunnilleen kilon viikossa, vaikka olen syönyt niin paljon kuin jaksan. Luulin painon laskun jo loppuneen, mutta joka viikko se on jatkunut. Se on varmaan melkein kaikki jotain sisäelinrasvaa, sitä joka on vaarallisinta. Alan olla samassa painossa kuin pari-kolmekymmentä vuotta sitten.
Miltä tuntuu kun yrittää ajatella haluaisiko syödä lihaa vaikka? Mitä ajattelee kaupassa lihahyllyllä? Jotenkin olen onnistunut siinä, että olen varmaan motivoinut itseni ja vakuuttanut itseni, että tämä on se miten syön, kun lihatuotteet kaupassa ovat yhtä tunteita herättäviä kuin vaikka pesuaineet – kummatkin ovat yhdentekeviä, vain jotain mitä ei halua tai tule mieleen syödä.
Joillekin tuntuu olevan kova paikka tämä kasvissyönti. Enkä tarkoita tavallista kliseistä vitsailua, se ei kerro vihamielisyydestä ja keskustelu yleensä jatkuu uteliaasti ja kivasti. Jyrkempiä kommentteja ovat suostuttelu syömään lihaa, pelottelua jonkun aineen riittävästä saannista, tutkimusten vähättely. Moni uskomus lihasta ja sen tarpeesta elää sitkeässä, mutta sekään ei ole tässä takana. Takana vihamielisissä kommenteissa voisi olla jonkinlainen syyllisyys, ikään kuin meidän vegaaniruokavaliomme olisi syytös, paheksuntaa muita ihmisiä kohtaan ja sitä vastaan pitäisi puolustautua. Hei ei todellakaan ole! Itse söimme kaikkia eläimiä ja eläinperäisiä ruokia kaikissa muodoissa vuosikymmenet. Ihan samanlaisia epäterveellisen ja ilmastonmuutosta edistävän ruokavalion uhreja olemme kaikki.
Koronaviruspandemia on tuonut mieleen voimakkaasti ruokavalion yhteyden perussairauksiin, joiden nyt on huomattu aiheuttavan rajusti noussutta kuolleisuutta virukseen. Kasvisruokavaliolla on saamani käsityksen mukaan yhteys pienempään todennäköisyyteen saada sydän- ja verisuonisairauksia, verenpainetta, diabetesta ja syöpää. Ja juuri nämä sairaudet ovat mukana isossa osassa viruskuolemia. Jotenkin aavemaista, että juuri nyt olemme vaihtaneet ruokavaliotamme. Millaisia sitten, kun luotettavaa tilastotietoa on saatavilla, ovat erilaiset korrelaatiot eri alueiden ruokavalioiden ja kuolleisuuksien välillä? Mikä on ollut menehtyneiden ruokavalio? Ovatko vegaanit aliedustettuina? Tuskin koskaan sellaista tutkimusta tehdään. Muiden muuttujien eliminointi on mahdotonta. Mietinpä vain.
Vielä yksi asia tulee mieleen. Se vaikuttaa jollain tavalla ajatteluun, ettei tarvitse itselleen perustella eläinten vankina pitämisen, tappamisen ja syömisen oikeutusta, että näin meidän kulttuurissa on aina tehty, eläinten kuuluukin olla ihmisten syötävänä ja sitä rataa. Jollain tavalla vapauttava, tasa-arvoisempi suhtautuminen eläimiin. Oikein mukavaa ja tekee hyvää ihmiselle tällainen ajattelu.
Tammikuun alkupuolella söimme kaappeja tyhjäksi eläinperäisistä tuotteista , mutta muualta vielä löytyi kolme tonnikalatölkkiä, hunajapurkki ja muutama pussi tacodippikastikejauhetta, jossa on laktoosia. Ja purkki kalaöljykapseleita. Vähiin käy, mutta nyt en enää halua ja uskalla niitä syödä, eikä anna luonto periksi heittää ruokaa hukkaan. Ehkä joku ne ottaa syödäkseen. Tai sitten ne ehtivät vanhentua joskus siellä kaapin pohjalla.
Monen ystävän esimerkki ja parin dokumentin katsominen sai tutkimaan kasvissyöntiä. Samalla saisi terveellisemmän ruokavalion ja poistaisi ison osan ilmastopäästöistä, kaksi isoa etua. Pakko kokeilla, ja kokeiltu onkin, ja toistaiseksi tuntuu hyvältä. Kokeilemme lihan, kalan, maidon ja munien, siis kaikkien eläintuotteiden pois jättämistä.
Nykyään on helppoa löytää kaikki elintärkeä tieto kasvisruokavaliosta. Mitä vitamiineja ja muita lisiä tarvitaan ja vinkkejä tarpeeksi monipuolisesta ruoasta. Kasvisruoat ovat tulleet myös näyttävästi esille ruokakauppoihin, kiitos tähän asti pioneerityötä tehneiden kasvissyöjien. Osa tuotteista, jotka jäljittelevät liha- tai maitotuotteita, ovat keskinkertaisia tai jopa pahoja omaan makuun, mutta suurin osa on hyviä. Ihan vihannekset sellaisinaan tai perinteiset kasvisruoat ovat tähän asti omia suosikkejani, niissä ovat alkuperäiset ja totutut maut kohdallaan. Lihaa on tullut syötyä lapsuudesta asti niin paljon, että sitä ei kaipaa, joten mitään korvikkeita ei oikeastaan tunne tarvitsevansa. Lihastahan tehdäänkin syötävän makuista melkein aina kasveilla maustamalla.
On aika järkyttävää huomata, kuinka suuri osa maapallon resursseista on käytössä heikolla hyötysuhteella ruoan tuottamiseen. Karjan ja karjatalouden aiheuttamat ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin kaikesta liikenteestä, kaikki rahti ja lentoliikenne mukaan lukien. Se on myös merkittävä osa kaikista ilmastoon vaikuttavista päästöistä, 14,5 – 18 % lähteestä riippuen.
Toisin kuin sähköauton ostaminen, ruokavalion muuttaminen on mahdollista melkein jokaiselle Suomessa. Vain harvoille terveydellisistä syistä se ei onnistu. Liikenteen ja teollisuuden päästöihin tavallisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa omilla valinnoillaan niin selvästi kuin lihansyönnin lopettamalla. Ei tarvita mitään uusia teknologioita, ei tarvitse hitaasti skaalata minkään tuotantoa. Pinta-alaa viljelyyn vapautuu karjan rehun tuotannosta runsaasti enemmän kuin mikään ihmisruoan viljely tarvitsee. Iso osa ihmiskunta voisi vaihtaa kasvisruokaan heti, kun nyt elossa oleva karja on syöty, ja siihen ei kauaa mene.
Vegemessut olivat lauantaina aamupäivällä jo ihan täynnä. Puolenpäivän jälkeen oli hiljaisempi hetki, ja sitten taas kolmen jälkeen paljon ihmisiä.
Viime viikonloppuna Kaapelitehtaalla oli Vegemessut, ja kävimme siellä lauantaina sekä tutkimassa näyttely että kuuntelemassa luentoja. Helsingin yliopiston professorin, elintarviketieteiden tohtori Mikael Fogelholmin esitys oli todella hyvä kokonaiskuva ruokavalioista, niiden terveysvaikutuksista ja miten ne vaikuttavat ja toimivat maailmassa. Täysi kasvisruokavalio ei ole kaikkialla maailmassa mahdollinen, mutta Suomessa onneksi on. Luento sai myös ajattelemaan yksilötason ja kansanterveyden tason tarkastelun eroa: yksilönä minä pyrin kaikkein terveellisimpään ruokavalioon, koska vasta sitten huomaan selvän muutoksen ja estän ehkä esimerkiksi diabeteksen, syövän tai sydänkohtauksen, mutta kansanterveydessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa mikä tahansa lihan vähentäminen tai edes siirtyminen vähemmän haitalliseen lihaan on hyvästä ja se voidaan havaita tilastoissa ja terveydenhuollon kustannuksissa.
Helsingin yliopistolta Mikael Fogelholmin luento oli pääkohde messuilla: kokonaisvaltainen esitys kasvisruokavalion vaikutuksista.
Kala on vielä kysymysmerkki: kansanterveyden tasolla tilastossa kalan syöminen on hyödyllistä, mutta itselläni yksilön tasolla onko oikein valittu kasvisruokavalio kuitenkin parempi? Jos saa hyvin valituista kasviksista ja ravintolisistä kalan sisältämät hyödylliset aineet, voisi kalan lisäämän syöpäriskin ja kalanviljelyn ympäristövaikutukset välttää. Tämä vaatii lisää tutkimista.
Paljon on kaupoissa nähnyt vegetuotteita, mutta täällä oli sellaisiakin, jotka olivat tulleet juuri markkinoille tai vasta muutaman kuukauden päästä tulossa kauppoihin.
Messut olisivat olleet todella mielenkiintoiset uusien ruoka-aineiden takia, vaikka ei sinänsä kasvisruoasta olisikaan kiinnostunut. Todella kova into kaikilla elintarvikeyrityksillä ja uusilla yrittäjillä kehittää ja tuoda markkinoille uusia tuotteita.
Lihahan aina maustetaan kasveilla, eli aivan lihan makuista tuotetta on paljon, jos sitä haluaa.Näitä makkaroitakaan en erottanut lihamakkaroista.
Isoissa kaupungeissa kaupat ovat täynnä vege-merkittyjä tuotteita, ja ravintoloissa on hyvin vaihtoehtoja, joten täällä ollaan kyllä onnellisessa asemassa ruokavalion muutoksen kanssa. Oman työpaikan lähellä lounasravintolat ovat todella hyviä, noutopöydissä on varmaan tusina eri ruokalajia, josta koostaa ateria. Miten muualla Suomessa? Ensi viikonloppuna ajan Jokkmokkiin pohjoiseen Ruotsiin, mitenkähän helppoa siellä on pitää kiinni tästä.
Maistoin melkein joka kojusta jotain. Puoli ateriaa jo siinä.Kolmen kaverin jäätelöitä, ja monia muita kasvisjäätelöitä, ei erota maitojäätelöistä.Bun2bun:in vegehampurilainen Kampin keskuksessa on arvostettu eikä syyttä. Kokeiltu peruspurilainen ja tulinen versio.
Kokeilua on nyt kestänyt muutama viikko, ja pidämme mielen avoimena, luovuttaminen on aina vaihtoehto. Koko ajan kyllä tuntuu siltä, että mitä enemmän oppii mitä kaikkia vaihtoehtoja on, sitä epätodennäköisemmältä tuntuu ottaa eläintuotteita enää ruokavalioon. Alun perin olimme ajatelleet, että viikonloppuisin söisimme sekaruokaa, mutta sitten kun lauantai tulee vastaan, niin ei haluakaan katkaista hyvää putkea.
Tässä osoitan, että sähköauton ostaminen perinneauton sijasta on ilmastonmuutosta hidastava ja päästöjä vähentävä teko kaikissa autonostotilanteissa, joita voin kuvitella. Koko ajan tulee lisää artikkeleita ja esityksiä, jotka yrittävät löytää jonkun pikkunäppärän tai kaukaa haetun syyn, miksi näin ei olisi. Ne on tehty joskus tietämättömyydestä, joskus pelosta, että omat aikaisemmat ratkaisut osoitetaan vääriksi, joskus poliittisen tai taloudellisen edun ajamana.
Uusi auto loppuun ajetun tilalle
Helppo tilanne. Vanhalla autolla korjauskustannukset ovat nousseet ja käyttökelpoisuus loppunut luotettavuuden vähentyessä. Kulutus iäkkäässä autossa on iso. Joku auto hankitaan samaan tarpeeseen missä vanhakin oli käytössä. En usko, että on ketään, jonka mielestä sähköauto tässä kohtaa ei olisi ilmaston suhteen parempi hankinta kuin perinneauto. Jos vanhakin oli ajettu loppuun, uudella ajetaan riittävästi, että millä tahansa laskentatavalla ja sähkön tuotantotavalla ja akkujen tuotantopaikalla elinkaaripäästöt ovat sähköautolla pienemmät. Lisäksi lähipäästöt poistuvat.
Käytetty auto loppuun ajetun tilalle
Tässä tilanteessa erona äskeisen se, että ostetaankin käytetty auto. Tämä on vieläkin parempi tilanne. Valitsemalla käytetty sähköauto, niiden markkinahinta nousee, eli sähköautojen arvonalennus vähenee. Tämä tekee muille niiden ostamisen uutena kannattavammaksi. Samalla perinneautojen käytettyjen markkinat heikkenevät, arvonalenema kasvaa ja uudet perinneautot ovat vähemmän haluttavia ja kannattavia ostoksia. Jo nyt ’dieselit jäävät pihaan’ sanovat autokauppiaat.
Auton vaihto uudempaan
Mitä muuttuu, jos vanha auto ei olekaan lopussa, mutta haluat uudemman. Vaivattomuus ja huolettomuus takuun ollessa voimassa on joillekin syy vaihtaa autoa nopealla tahdilla. Ostettava auto voi olla uusi tai vain vähemmän käytetty kuin edellinen. Erona loppuun ajettuun vanhaan autoon on, että nyt vanha auto myydään. Se menee käytettyjen markkinoille ja siellä laskee perinneautojen jäännösarvoa ja perinneautojen haluttavuutta kuten edellä on kuvattu. Lopputulos markkinoilla on, että jossain vaiheessa noin yksi perinneauto jää uutena ostamatta joltakin jossain päin maailmaa. Näin tilanne ilmastopäästöjen suhteen palautuu edellisiin tilanteisiin, loppuun ajetun auton korvaamiseen uudella. Lopputulos on molemmissa, että yksi uusi sähköauto korvasi yhden uuden perinneauton.
Auton vaihto parempaan
Joskus vaatimukset kasvavat, tai arvot muuttuvat niin, että arvostaa autoa enemmän kuin vaihtoehtoisia kulutusmahdollisuuksia käytettävänä oleville rahoilleen. Jos vaihtoehtona sähköautolle on saman tasoinen perinneauto, tilanne on samanlainen kuin edellä, auton vaihdossa uudempaan. Samat perustelut. Mutta entäpä kun auton vaihto parempaan johtuu siitä, että monelle omaan käyttöön sopivia sähköautoja ei ole olemassa vielä muita kuin parempia ja kalliimpia kuin on ennen tarvinnut? Eli sähköauto onkin syy vaihtaa parempaan ja kalliimpaan. Aiheuttaako tässä sähköön siirtyminen lisää päästöjä?
Ei aiheuta. Sähköautojen kalleus on väliaikainen ilmiö, joka johtuu siitä, että tuotekehittely ja massatuotannon rakentaminen vaatii paljon pääomaa. Sitä on helpointa rahoittaa kalliimmilla autoilla. Eikä kyse ole pelkästään rahoituksesta. Autoja oppii uusi valmistaja kuten Tesla tekemään vain autoja valmistamalla. Vanha valmistaja oppii tekemään sähköautoja vain valmistamalla sähköautoja. Nämäkin alkupään sähköautot pitää saada kaupaksi. Siksi jokaisen entistä autoa kalliimman sähköauton ostaminen edistää sähköautoihin siirtymistä, nopeuttaa sitä. Sillä on ilmastolle merkitystä yleistyvätkö sähköautot aikaisemmin vai myöhemmin.
Sähköautoihin on pakko siirtyä ennemmin tai myöhemmin, koska liikenteen päästöt eivät muuten lopu. Lähipäästöt mukaan lukien, vaikka ne eivät olekaan samanlainen kohtalon kysymys planeetalle, koska ne tappavat pienemmän osan ihmisistä kuin ilmastonmuutos. Tuotekehityskustannus ja sen aikaiset isommat ilmastopäästöt kuin lopullisessa tehokkaassa sähköauton valmistusprosessissa tapahtuvat ennemmin tai myöhemmin, ja jos ne tapahtuvat ennemmin, päästöt kokonaisuudessaan vähenevät ennemmin.
Sähköautoon vaihtaminen on mielestäni tietysti aina parempaan autoon vaihtaminen, ja niin suurin osa muistakin sähköön vaihtaneista ajattelee. Mukavuus, ajettavuus paranee, ajaminen on hauskempaa. Siitä on seurauksena kilometrien kasvaminen. Jonnekin lähteminen ei olekaan polttoainekuluista kiinni, kun sähkö on siihen verrattuna ilmaista. Auton arvonalenemaa ei samalla tavalla ajattele. Eikö tämä sitten lisää päästöjä, kun ajaminen sitä vielä toistaiseksi välttämättä sähköntuotannon päästöjen kautta tekee? Eipä välttämättä ollenkaan. Mitä ne lisääntyneet kilometrit ovat? Usein ne korvaavatkin muiden perinneautolla ajamia kilometrejä. Lähdetään aina kaveripiirissä matkalle sen autolla, jolla on sähköauto, koska se on halvempaa ja mukavampaa. Kuka mieluiten lähtee hoitamaan jonkun asian? Sähköautoilija, koska se on hänelle kivempaa. Näin saastuttavat kilometrit vähenevät.
Auton vaihto pienempään
No tämäpä onkin edellisiin nähden helppo perustella. Jos huomaa, että omat ajot eivät ole kovin pitkiä, voi aivan millä tahansa laskentaperusteella vaihtaa perinneautonsa nykyiseen pikkuakkuiseen sähköautoon, Nissan Leafin ja Hyundai Ioniqin luokassa. Tarjontaa on sekä käytettynä että uutena. Jotkut ovat niin uusia malleja, että niitä joutuu odottamaan, mutta tilanne paranee. Akut ovat pienempiä, joten sen valmistuksen päästöistä ei kenellekään ole nokan koputtamista. Muutenkin edelliset perustelut pätevät.
Ensimmäisen auton osto
Edellä väitteeni perustuivat paljolti siihen, että korvataan perinneauto. Samat perustelut kelpaavat sellaisenaan ensimmäisen auton ostoon, koska siinäkin korvataan perinneauton osto. Mutta nykyään voi joku haluta nimenomaan ostaa auton lähinnä sen takia, että on saatavilla sähköautoja. Tai ainakin ostamisen kynnys on mataloitunut, koska sähköautojen tunnetaan olevan ilmastoteko, tai koska sähköauto on mukavampi ja kaikin puolin parempi kuin mikään aikaisempi auto. Käykö niin, että silloin lisätäänkin päästöjä?
Ei käy. Samalla tavalla kuin edellä, ajamasi kilometrit korvaavat monesti jonkun muun saastuttavia kilometrejä. Entä mitä muuta olisit tehnyt käyttöösi jäävillä rahoilla? Matkustanut, ostanut tuotteita, joilla on jokin hiilijalanjälki? Edistäisitkö vai hidastaisitko ilmastonmuutosta sillä kulutuksella? Laitatko rahat metsän istuttamiseen Saharaan? Jos näin, niin tietysti tosi hyvä.
Harrasteajoneuvon osto tai keräily
Entä jos auton ostaminen olisi ihan vaan turhaa, minkä tahansa tarpeellisuuskriteerin mukaan? Vain harrastus? Jos sähköauto-ostos korvaa perinneauton oston, on perustelu helppoa kuten edellä. Mutta jos nimenomaan haluaa ostaa yhden auton lisää kaiken tarpeellisen lisäksi, koska se on sähköauto, entä sitten? Vaikkapa talliin kuin Jay Lenolla. Näitä ostajia löytyy Suomestakin, hurjille perinteisille urheiluautoille on syntynyt markkinat tännekin viime vuosina keräilytarkoituksessa. Ei ihme, jos sähköautojakin ostetaan samalla tavalla, ja vielä enemmän tulevaisuudessa.
Upea alkuperäinen Teslan Roadster on selvästi vain keräilyauto nykyään
Tämä koskettaa minua hieman, sillä vielä muutama vuosi sitten ei meillä voinut olla ajatustakaan, että olisimme tarvinneet kahta autoa. Ja vaikka sittemmin on ollut tilanteita, joissa kahta on tarvittu, niin pitkiä aikoja on, että ei tarvita. Miten sitten voi perustella, että nyt on ihan pakko saada Model X:n lisäksi Model 3 tai vuosi sitten Model S, ja että se ei lisää päästöjä tai jopa on ilmastoteko?
Harvinaisesta tilanteesta verrattuna edellisiin tässä on kyse, että kannattaako edes miettiä. Täydellisyyden vuoksi käsitellään tämäkin nyt kuitenkin. Edellä on paljon perusteluja mitkä sopivat tähänkin. On sähköautojen yleistymisen edistäminen niitä ostamalla, koska se auttaa investoimaan sähköautojen valmistukseen. Näissä on 20-30% katetta. On korvaavan kulutuksen päästöt, mitä olisin ostanut sähköauton sijaan. Niiden lisäksi tähän tuon sen, mikä yllätti minutkin tässä viimeisen vuoden aikana: esimerkin voima. Jos minä uskallan vaikkapa tuoda käytetyn Model S:n Hollannista kuten vuosi sitten, ja kerron hyvistä ja huonoista kokemuksistani avoimesti, niin sen uskaltaa tehdä moni muukin. Yksi kaveri teki saman tien. Myöhemmin tapasin sattumalta superlaturilla käytetyn Model S:n omistajan, joka kertoi minun kokemusteni vaikuttaneen sen tuontiin Hollannista. Aiempina vuosina autotalliin automme viereen ilmestyi jossain vaiheessa toinen Tesla, suoraan esimerkin innoittamana. Seitsemän suosituksen käyttäjää on ilmeisesti tuntenut saaneensa innostusta Model 3:n ostoon, koska minun koodiani on käyttänyt. Jos minun harvoin päivittyvä blogini on tähän riittänyt, monen muun esimerkillä on vielä enemmän vaikutusta. Sähköautot tuntuvat lisääntyvän hurjasti siellä, minne ensimmäinen sellainen tulee.
Kun kerron kaikista hyvistä ja huonoista sattumuksista avoimesti, luottamus sähköautoihin kasvaa
Mielestäni tässäkin tilanteessa on todistettu, että sähköauton ostaminen on ilmastoteko.
Muut vaihtoehtoiset käyttövoimat?
En käsittele tässä lataushybrideitä lainkaan, koska ne ovat vain lähivuosien ohimenevä ilmiö. Samaten en käsittele biokaasua, biopolttoaineita, kaasua, vetyä, vauhtipyörää tai paineilmaa. Ne ovat teknisesti, taloudellisesti tai päästöiltään heikoilla verrattuna sähköautoon ja akkuihin, eikä niillä ole realistisia mahdollisuuksia yleistyä. Polttoainemuunnosten määrä on merkityksetön ja kattavaa jakeluinfraa ei enää kannata rakentaa. Lähipäästöjä ne eivät poista.
Muut sähköautojen ilmastovaikutukset
Kaikkiin edellisiin kohtiin sopisivat perusteluiksi muut sähköautojen ilmastovaikutukset. Sähköautojen lataaminen mahdollisimman halvalla sähköllä tasapainottaa sähköverkkoa ja vähentää saastuttavan säätövoiman tarvetta uusiutuvien vaihtelevien energianlähteiden apuna. Tuntihintaista sähköä ostava lataa kovatuulisena yönä autonsa halpojen tuntien aikaan ja jättää lataamatta hintapiikin aikaan. Jossain vähän polttoainetta jää silloin polttamatta. Sähköautojen kehitys edistää nimenomaan akkujen ja samalla energian akkuvarastojen kehitystä, mikä tekee säätövoiman tilalla käyttetävistä akuista kannattavampia.
Perinneauton päästöt eivät rajoitu siihen, miten paljon pakoputkesta hiilidioksidia ja myrkkyjä tulee. Koko öljynjalostusketju, lähtien sodista, joilla öljyn omistajuus päätetään, käyttää paljon energiaa ja tuottaa päästöjä. Koko tuon ketjun purkaminen on iso ilmastoteko. Tämän takia tuon ketjun omistajilla (kuten Mika Anttosella, ST1:n omistajalla) on kiire selittää, että pitää tehdä mitä tahansa muuta kuin juuri tuo. Kyllä, pitää tehdä paljon muutakin, mutta se ei poista sitä, että pitää myös siirtyä sähköautoihin.
Mutta kun en voi ostaa sähköautoa, monesta syystä!
Ei hätää. On niin paljon syitä vieläkin, miksi sähköautoa ei voi jokainen mennä nyt heti ostamaan. Ensinnäkin niitä ei tuoteta tarpeeksi. Kun isot valmistajat ovat vasta heräämässä ja tekemässä ensimmäisiä harjoitelmiaan sähköautoista, niissä eivät ominaisuudet riitä jokaisen ostajan tarpeisiin. Kyllä, voisit muuttaa elämäntyyliäsi, työtäsi teoriassa vaikka miten, mutta siihen uhraukseen ei ole koko yhteiskunnalla varaa – meiltä tuhoutuisivat taloudelliset mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta kokonaan.
Samassa tilanteessahan olin itse 2012. Nissan Leaf oli silloin ainoa järkevä sähköauto, ja se ei olisi riittänyt jokaviikonloppuiseen mökkimatkaan. En ollut valmis muuttamaan elämääni siinä kohtaa mukautuakseni siihen. 2013 tuotiin Suomeen ensimmäiset Teslat. En silloin ollut myöskään valmis käyttämään niin paljoa lainarahaa auton ostoon, enkä tinkimään muusta elämästä niin paljoa, että se olisi ollut mahdollista. Se olisi ollut ilmastoteko myös silloin, ja perusteltua, edellä käsitellyistä syistä, mutta en osannut ajatella asiaa silloin samalla tavalla kuin nykyään. 2013 koeajoin Teslan USA:ssa, ja siitä vasta hiljalleen alkoi ajatus kasvaa sen hankinnasta.
Pääasia on, että kenenkään ei tarvitse itseään puolustaakseen vähätellä ja parjata ketään sähköauton ostajaa. Olkaamme kaikki vilpittömän onnellisia jokaisen sähköauton ostajan puolesta, ja tyytyväisiä, että jotkut jo nyt haluavat niitä ostaa.
Olet saattanut saadakin jo aika paljon palautetta sähköautojen akkuja koskevasta blogista. Haluan myös kommentoida, koska asia on tärkeä ja saanut paljon huomiota. Olen huolissani siitä, että Bloombergin artikkeli on jäänyt elämään näin pitkään ja edelleen vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin sähköautoista.
Lähdeartikkeli on varsin yleisluontoinen, pääasiassa sanoma on, että jos jossain valmistus on saastuttavaa, se on saastuttavaa. Minkään auton todellisia valmistuksen päästöjä ei esitetä. Saksassa ja Puolassakin päästökaupan takia akkujen valmistaminen on päästötöntä, samaten kuin sähköautoja varten lisäsähkön tuontanto. Monessa tutkimuksessa on todettu, että muutenkin päästöt on kuitattu nopeasti. Akkujen elinkaari voi olla myös pidempi kuin autojen, energiavarastona autokäytön jälkeen vuosikymmeniä. Mutta en haluaisi, että keskustelu jää tähän kiinni, koska se on merkityksetöntä sähköisen liikenteen kehitykselle osana koko energiajärjestelmän siirtymää kestävälle pohjalle.
Tärkeää planeetalle on tämän siirtymisen nopeuttaminen, ei nykyisten sähköauton valmistusmenetelmien tarkastelu. Energiajärjestelmän muuntuessa päästöttömäksi koko maailmassa ennemmin tai myöhemmin, on auton kuin auton valmistus päästötöntä. Mutta vain sähköauto takaa päästöttömyyden myös käytön aikana. Sähköauton yleistymisen kiihdyttäminen on myös tarpeen muun energiajärjestelmän muutoksen kiihdyttämisessä, koska kuljetus on yksi iso osa kaikkea valmistamista.
Kaikkien osa-alueiden kiihdyttäminen ruokkii koko muutosta sitä edelleen kiihdyttäen. Mikä tahansa toimenpide, joka edistää sähköautojen yleistymistä, on hyväksi. Jokainen voitettu vuosi voi merkitä säästettyjä ihmishenkiä ja vähäisempää kärsimystä. Epäselvillä väitteillä pidetään yllä turhaan ja suorastaan vastuuttomasti yleisön muutosvastarintaa, ja siksi tämän Bloombergin artikkelin kaltaiset tekstit olivatkin mielestäni viime vuonna surullisinta uutisantia. Viime aikoina vastaavia yhtä pahoja ei ole enää näkynyt.
Suurinta osaa autoista ei voi nopeasti vaihtaa sähköautoiksi, mutta olisi tärkeää, että paljon ajavat vaihtaisivat, sillä silloin suurin osa ajokilometreistä vaihtuisi sähköön.
Terveisin,
Jaakko Hyvätti
Pistetään tähän asiaan liittymätön kuva, koska artikkelissa on kiva olla aina kuva, ja tätä kuitenkin maanantai-aamuna kovassa pakkasessa töihin pyöräillessä pysähdyin ottamaan:
Kuunpimennys 21.1.2019. Tässäkin kauniissa pakkassäässä sähköauto on käytännöllisyydeltään ylivoimainen.
Model 3:n tilaukseenkin saa ilmaisen superlatauksen puoleksi vuodeksi tai 9 kuukaudeksi ilmoittamalla jonkun suosituskoodin, vaikka tilaus olisikin jo tehty. Suosituskoodi ja oma varausnumero (RN-alkuinen) lähetetään sähköpostilla osoitteeseen buildmy3EMEA@tesla.com . Minun suosituskoodini on jaakko8123. Jos tilausta ei ole vielä tehty, se onnistuu linkistä http://ts.la/jaakko8123 .
