Avainsana: Matkailu

Patikointia paljon, kastuttu läpimäräksi putouksilla, hellettä ja ”muutama” muu turisti

Hyvää Pride-viikkoa!

Matkalla Napasta kohti Yosemitea. Tämä päivä vaan siirrytään ja mennään hotellin altaalle.

Oakhurst, lähellä jo kohdetta. Vähän lepoa.

Napassa

Kevyttä pyöräilyä 33,5 km

Viinijuna, ei ehkä ihan meille. Napan viinit jäi maistelematta.

Hotellilta syömään ”hienosti”

Loppukevennys, Napanöyhtää

Niitä oli paljon, ja joka puolella

Ensimmäisenä ajaessa Crescent Citystä etelään uusiin osiin luonnonpuistoa mentiin kokeilemaan mahtuuko Model S tämän puun läpi. Näitä läpiajettavia puita on kolme tällä hetkellä, tämä oli ensimmäinen matkan varrella. Ei ehkä tarvii muita kokeilla. Ajoin puoliväliin, ja tilaa olisi ollut muutama sentti molemmilla puolilla ilman peilien taittamista. Hieman epätasaiset reunat, eli pientä mutkittelua olisi pitänyt läpi menoon tehdä. Vuokra-autolla ei nyt viitsinyt mennä läpi asti kuitenkaan. Tällainen nähtävyys on hieman surullinen asia myös, kun ihan hyvään puuhun on tarvinnut reikä tehdä. Ja ympäristöstä tietysti punapuumetsä on hävitetty.

Kumpanakin päivänä kuljettiin metsässä reilu 10 kilometriä. Ensimmäisen päivän polut olivat: Mill Creek – se osa, jossa korkeimmat puut ovat, Grove of Titans ja sen jälkeen takaisin. Sitten Boy Scout Tree Trail loppuun asti edestakaisin. Vielä käytiin Myrtle Beachilla jokirannassa, tunnettu uintipaikka, ja sitten lyhyt polku Simpson-Reed trail.

Toisena päivänä ensin kierrettiin Cahthedral Trees Loop (takaisinpäin Karl Knapp trailia) ja sitten alkuosa James Irvine trailia, sen korkeimmalle kohdalle ja takaisin.

Ollaan oltu sen verran aikaisin liikkeellä, että ollaan vielä joka paikassa saatu parkkipaikka polkujen alkupaikoille. Onnekasta!

Alun perin oli suunnitelma kohteista ja arvio minä päivänä mihinkin päädytään. Tähän mennessä on poistettu yksi hotelliyö Las Vegasista, eli ollaan päivää aikaisessa. Seuraavan illan hotelli on yleensä otettu kun on saavuttu edelliseen hotelliin iltapäivällä. Nyt on huominen Napa Valleyssä ja siitä eteenpäin kolme yötä Oakhurstissa Yosemiten tutkimista varten. Ja kolme yötä samassa paikassa antaisi vähän aikaa johonkin rauhallisempaan, niinkuin uima-altaalla olemiseen ja lukemiseen.

Tänään yöpyminen Eurekassa, illalla luvassa rivitanssia (jiihaa!!)

Mount Shastalta punapuu-kansallispuistoon oli reilu 300 kilometriä. Eilen hotellin pihassa latasin Teslan superilla 90 prosenttiin, ja perillä oli nelisenkymmentä, näin isolla akulla ja pienellä kulutuksella ei hirveästi tarvitse miettiä latauksia. 3,5 tunnin ajon jälkeen siis kymmeneltä aamulla oltiin valmiita patikoimaan.

Matkan pääkohde ei pettänyt: tämä on mielestäni tähän asti maailmasta hienoin, ihmeellisin, erityisin paikka missä olen ollut.

Tämä päivä oli aika pitkälti siirtymäpäivä, jonka aikana mentiin vastaan tuleviin luonnonpuistoihin. Joissa on suurin osa nähtävyyksistä ja patikkareiteistä suljettu, koska joka paikka on vielä kuukauden – pari lumen peitossa.

Lake Tahoelta Tesla reititti Mt. Shastalle Susanvillen laturin kautta, ja siinä matkan varrella on Lassen volcanic national parkin pohjoinen sisäänkäynti, jossa on yksi järvireitti auki. Näkymät matkalla ja näissä luonnonpuistoissa alkavat muistuttaa Suomea, valtatiet ovat metsän keskellä ja ne ovat mäntyä, osin talousmetsää. Kalifornian suurten metsäpalojen jäljiltä oli valtavia alueita ihan palaneita puunrunkoja.

Nyt ollaan hyvissä asemissa matkan varsinaiseen kohteeseen, punapuumetsiin.

Maailman vanhinta puuta etsimässä

Vähän pelottava patikointi, lämpötila 3 astetta, lunta ja rakeita. Oli kyllä mahtavia maisemia

Matka näihin maisemiin alkoi 85 % akulla, ja ensimmäisellä superilla oltiin 40 % pienemmällä. Eli ilman latausta Death Valleyssäkin oltaisiin päästy yli, varsinkin jos olisi yöllä jätetty sentry pois päältä. Sentry ja auton viilennys yöllä vei 5 %. Lähimmällä superilla pysähdyttiin kahvin takia vaikka seuraavalle olisi suoraan voitu mennä.

Päivän lopuksi saavuttiin Mammoth Lakelle Sierra Nevadan juurelle, ja siellä The Westin Monache resortissa ravintolassa oli hyvä valikoima veganisoitavia vegetaarisia annoksia. Beyond-pihvi ilman sämpylää, tabouleh ja erilaisia salaatteja otettiin. Oltiin kyllä päivästä aika loppu, patikointi 3 kilometrin korkeudessa oli loppujen lopuksi aika rankkaa ja tämä 40 asteen lämpötilan lasku vuorokaudessa iso muutos. Eilen siis yli 40˚C, aamulla vielä lähtiessä Death Valleystä 32˚C näytti auto.

Lämpöä noin 40, ihan elossa viellä synttärinä.