Ensimmäinen megametri

Nyt on vähän reilu viikko mennyt uudella vanhalla Model S:llä ja ehditty ajaa 977 kilometriä. Tämä on vähän kuin kirjoittaisi uutista vuodelta 2014, koska autohan on samassa kunnossa ja muilla on tietysti ollut 2014 ihan samat kokemukset silloisten omien uusien autojensa kanssa.

Ajamisessa verrattuna Model X:ään ei ole hirveästi eroa. Tesla on Tesla. Yhtä höyhenenkevyttä menoa siirsi autoa sentin tai 100 kilometriä. P-mallien potkussa on oma viehätyksensä, mutta 270 kW on ihan tarpeeksi välittömän väännön kanssa, että kaikki on vaivatonta. Nopeuden vaihto on vaivatonta, kiihdytys ei ole kiihdytystä hirveällä äänellä ja yrityksellä, vaan numerot vain vaihtuvat näytössä. 80 – 120 km/h on vain kuin asetus valikossa ja vaihdetaan klikkaamalla oikeanpuoleista poljinta.

Model X:llä on tottunut keräämään huomiota siipiovilla, mutta edelleen mikä tahansa Tesla on samalla tavalla välitön puheenaihe joka paikassa. Etutavaratila vain auki ja kaikki sen huomaavat. Ei kerää millään muulla autolla samanlaista ja erityisesti hyväntahtoista ja iloista huomiota.

Auton hinta muuten pomppaa noin 135 euroa arvion mukaan, kun käyn korjauttamassa tuulilasin pesurin pumpun. Mutta ei tuo nyt kovin iso takaisku ole.

Eilisessä Tesla-klubin tapaamisessa Hyvinkäällä juttelin taksikuskin kanssa. Hän tarkasteli oman kokemuksena perusteella miltä auton kunto näyttää. Esimerkiksi kuskin penkin kulumisesta, että tuoltahan se näyttää jo 20.000 kilometrin jälkeen taksikäytössä. Muut penkit näyttävät kuin uusilta. Ratti on monessa taksissa loppuun rispaantunut näillä kilometreillä, tässä vain vähän kiillottunut.

Olen hyvin tyytyväinen näistä kommenteista!

Tuonti-Tesla tuli kotiin

Laiva saapui Antwerpenistä Vuosaareen torstai-aamuna kello 6:45. Ison laivan purkaminen kesti koko päivän, kansi kannelta. Pitkin päivää soiteltiin onko autoja löytynyt, ja neljän aikaan olivat sitten tulleet näkyviin. Paperityöt ja autot ulos satama-alueelta ja siinä ne sitten olivat, nähtiin ihka elävänä ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisenä täytyy sanoa vain, että mahtavaa. Lululle olen varovasti sanonut, että tämä ei ole yhtä tehokas kuin meidän Model X on. Ja muutenkin on oltu tietysti odottavalla ja epäilevällä kannalla, että mitähän sieltä tulee. Mutta kun lähdettiin ajamaan, niin kaikki oli ihan tuttua. 2014 Teslan ajettavuudessa ei ollut mitään huomautettavaa. Kuin uusi. Lulu sanoi, että ei huomaa tehossa mitään eroa. Johtuu ehkä ajotavoista, että itse huomaan P-mallien erityisen potkaisun puuttuvan, mutta silti auto lähtee ja joka tilanteessa kiihtyy vikkelästi. Matalampana ja kevyempänän kuin X jopa hauskempi ajettava.

Ilmiselvää, että Suomen halvimmassa Teslassa ei voi olla kaikkia samoja lisälaitteita ja mukavuuksia kuin uudessa ja käytännössä Suomen kalleimmassa Teslassa, jolla tähän asti on ajettu. Autopilotti, mukautuva vakionopeuden säädin, automaattiovet. Mutta kaikki se, mikä Teslassa aina on, on mukana: äänettömyys, käytännössä sama ohjelmisto joka päivittyy yhtä lailla uusiin kuin vanhoihinkin autoihin, Teslamainen teho ja vikkelyys. Akun täsmällistä nykyistä kapasiteettia en ole vielä laskenut, mutta aika lähellä alkuperäistä kapasiteettia ollaan.

Sitten katseltiin asetuksia autossa kuntoon yksi kerrallaan toisen Teslan tuoreen omistajan kanssa. Ovien, lukitusten, hälyjen asetukset. Kielet, yksiköt, ajoasetukset. Paljon asioita kerralla tuoreelle kuskille. Mukana autossa oli kaikki tarpeellinen latausta varten: UMC-latauskaapeli, jossa voimavirtapistoke ja tavallinen suko-pistoke, ja Type2-kaapeli julkisia vaihtovirtalatauspisteitä varten.

Autojen ohjelmisto oli resetoitu ennen toimitusta, joten vanhoista asetuksista oli jäljellä vain radion suosikkikanavat ja matkamittarin lukema. Rengaspaineanturit alkoivat hälyttää ajoon lähtiessä, mutta niiden resetointi auton asetuksista auttoi muutaman kilometrin ajon jälkeen. Kotona tarkistin, ja paineet olivat aivan oikeat, 2,9 bar.

Kotitallissa auto lataukseen. Kuljetuksessa siinä oli ihan sopiva lataus, noin 70 %. Näin akku ei rasitu kuten täynnä, mutta ei ole vaaraa että menisi tyhjäksi auton elektroniikan pikku hiljaa sitä kuluttaessa.

Kiva juttu näissä takseissa on, että näissä on lisävarusteena saatava tuplalaturi. Tämä tarkoittaa, että vaihtovirrasta saa ladattua 22 kilowatin teholla normaalin tuon ajan Teslojen 11 kilowatin sijasta. Lisähinta ostettaessa oli muistaakseni pari tonnia. Tämä tekee julkisten, esimerkiksi kauppakeskusten latauspisteiden käyttämisen paljon mielekkäämmäksi. Tunnissa jollain kauppareissulla saa yli neljänneksen akkua ladattua, ehkä sadan kilometrin matkan. Nykyään kaikissa uusissa Tesloissa on 17 kW laturi, eli näin nopeaa vaihtovirtalatausta ei enää edes saa.

Yksi erikoinen juttu oli, että kun laitoin latauksen päälle, niin se väittää 24 prosentin lataamiseen menevän 30 minuuttia, kun siihen pitäisi mennä vajaa tunti. Tämä nyt ei ole vain mahdollista, eli olisiko auton resetoinnin jälkeen joku kalibrointi akun latauksessa tekemättä. Tai pitkä seisominen tässä myyntiprosessissa aiheuttanut kalibroinnin muuttumisen. Joka tapauksessa myöhemmin latausaika-arviot ovat olleet oikein.

Käytetyssä autossa pitääkin olla kaikenlaista kulumaa. Tuulilasissa on kaksi kiveniskemää, joista keskellä alhaalla oleva on teipattu päälle. Yläreunassa on toinen iskemä. Nämä ovat tällaisia pyöreitä, eivätkä näytä lähteneen etenemään. Käyn pian näyttämässä pitäisikö ja voiko niille tehdä jotain.

Muuta kulumaa on kuskin penkissä ja sen lähellä sisustuksen materiaaleissa. Nämä näkyivät myyntikuvissakin, ihan odotettavaa.

Pieniä kolhuja keskinäytön reunuksessa. Eivät minua ainakaan haittaa tällä hinnalla.

Tuulilasin pesurin moottori taitaa olla myös rikki. Siitä pieni lisäkustannus, mutta muuten sitten ei löydy mitään valittamista. Jos näillä tämän sika säkissä -ostoksen selviää, niin tosi hyvin meni! Toisessa autossa ei taida olla tämänkään verran kulumaa ja pesurikin toimii.

Ollaan ajettu promille lisää kilometrejä eilisen aikana autoon, ja edelleen yhtä innoissaan. Tesla on aina Tesla. Samaan hintaan kuin uuden hyvin varustellun muun sähköauton saa, voi siis vähän vaivaa näkemällä saada ihan oikean Teslan.

Suomen halvin Tesla

Monta kertaa keskusteluissa Teslasta on mietitty, miten ne kestävät ja minkä arvoisia ovat paljon käytetyt Teslat, tai mikä yleensäkin on Teslan jälleenmyyntiarvo. Oma käsitykseni on, että sähköauton voimalinja ei juurikaan kulu, ja kun vielä Teslan voimalinjan takuu on 8 vuotta, siihen on hyvä luottaa. Perinteisesti juuri voimalinjan kuluminen ja huoltokulujen kasvu tai sen teknologian vanhentuminen vaikuttaa auton arvoon.

Nyt on alkanut tulla myyntiin esimerkiksi Amsterdamissa taksikäytössä olleita Tesloja. Suomessakin on myyty ja on myynnissä takseja. Näitä on ajettu satoja tuhansia kilometrejä. Eniten Suomessa ajettu taksi, puoli miljoonaa kilometriä, on taksikäytössä edelleen, eikä siinä ole mitään erityistä huomautettavaa. Perinteisten autokauppiaiden hinnoittelussa näitä ei arvosteta juurikaan, ja se on näkynyt hinnoissa. Autojen ostajista valtaosa ajattelee samalla tavalla. Tämä tarkoittaa, että Teslat ovat voimalinjan kulumisen suhteen polttomoottoriautoja huomattavasti halvempia juuri nyt.

Koska perheemme kakkosautoksi jäänyt bensa-auto olisi tietenkin kiva päivittää sähköautoksi, tartuin tähän tilaisuuteen. Amsterdamin taksi-Tesloja on ollut talven ja kevään aikana ollut myynnissä, ja nyt ovat niistä viimeiset menossa. Koska nämä Teslat on hinnoiteltu hyvin edullisiksi, ne ovat liikkuneet nopeasti, vaikka niitä on ollut myynnissä useita kymmeniä. Etäostaminen on siksi ollut vähän haastavaa, kun myyjä helposti haluaa myydä varmat kaupat paikan päällä oleville ostajille. Kauempana olevasta ostajasta ei tiedä, kuinka vakavasti hän on liikkeellä. Luottamus saatiin kuitenkin syntymään käymättä paikan päällä, ja viimeisistä yksilöistä riitti meillekin auto. Hintaa tälle 255 tuhatta kilometriä nähneelle 2014 elokuussa valmistetulle tuli 44722,81 € sisältäen 750 € rahtia + Hollannin 21% veron. Satasen verran satamassa joutuu vielä maksamaan lastin purkamisesta ja verottajan arvonnan tulos autoverosta lienee pari tonnia.

Nämä autot ovat käyneet Teslan huollossa ennen liikkeeseen tuloaan, joten uskalsin yleensäkin Teslan tuntien tilata auton käymättä paikan päällä. Mutta voisi silti sanoa, että sika säkissä on tulossa..

Tuosta klikkiotsikosta, ’Suomen halvin Tesla’, sen verran, että halvemmalla on myyty yksi Tesla ainakin Suomessa. Autoliike myi varmaankin vaihdossa saamansa auton alle 40 tuhannella eurolla. Se meni heti, varmaankin ensimmäiselle soittajalle minuuteissa, kun tämä tietämättömyyden takia väärin hinnoiteltu ilmoitus alkoi levitä Teslan tuntevien keskuudessa. Mutta en haluaisi tuollaista erehdystä laskea halvimmaksi – enää ei sama auto ole varmasti samalla hinnalla tulossa myyntiin pitkään aikaan.

Muuten näitä Amsterdamin takseja on saattanut tulla Suomeen paria tonnia halvemmalla, koska vielä enemmän ajetut olivat hieman halvempia. Mutta tästä minulla ei ole varmaa tietoa. Ja tämä erä taitaa nyt olla loppu, joten tällä hinnalla ei ehjiä ja kokonaisia Tesloja enää liiku pitkään aikaan.

Laiva on huomenna satamassa. Toivottavasti auton saa ulos sieltä ennen pääsiäispyhiä. Sitä jännäämään!

85 kWh akullinen perusmalli

Kuskin penkissä jonkin verran kulumaa, kuten voisi kilometreistä odottaa.

3 kW on tarpeeksi ja 100 kW ei riitä

Sähköautoa ladataan niin monessa eri tilanteessa ja moneen eri tarpeeseen, että vastaus yksinkertaiseen kysymykseen ’millaisesta pistorasiasta voi ladata?’ on monimutkainen. Joskus tavallinen suko pienellä virralla ja alle 3 kW teholla on tarpeeksi, joskus haluaa vähintään 100 kW superchargerilla ladata.

Pienempään tarpeeseen, tilapäisesti kylässä käydessä tai kun auto seisoo ajon määrään verrattuna pitkään kotitallissa, tai kun jostain saa ilmaista sähköä tai tarvitsee muuten vain vähän lisää latausta, tavallinen suko-pistorasia on aivan riittävä. Niitä on Suomessa kuitenkin satoja tuhansia aivan parkkipaikoilla ja aivan joka paikassa. Aina ennen sellaisen käyttöä tietysti pitää varmistua millä virralla on kustakin rasiasta turvallista ladata.

Johto menee pienelle kerälle ja kaikki sen osat ovat niin pieniä kuin mahdollista

Tällaisia tarpeita varten mukana pitää olla latausjohto, joka osaa kommunikoida auton kanssa oikein. Koska johto tulee pidettyä mukana koko ajan, ja sitä pitää nostella ja laittaa paikalleen, on kiva jos se on pieni ja kevyt. Kevyemmäksi johtoa saa, jos siitä tekee lyhyemmän, mutta silloin ei aina yletä parkkipaikalta pistorasiaan. Teslan mukana tulee hyvin yleiskäyttöinen latausjohto, UMC, joka pistokepäätä vaihtamalla sopii punaiseen voimavirtarasiaan tai sukoon. Kolmivaiheisena johtona se on painavampi kuin mikä olisi tarpeen sukoa varten. Suko-pistokkeen lähellä oleva mötti johdossa on aika painava, eli sitä ei haluaisi jättää roikkumaan vain johdon varaan. Se myös vetää pistokkeen vinoon rasiassa, ja näin pistokkeen kontaktit voivat kulua ja alkaa kuumentua. Tämä voi jossain vaiheessa sulattaa pistorasian. Usein koitan taiteilla johdon kiinni niin, ettei painoa olisi pistokkeen varassa.

Painavan latausjohdon haluaa virittää paikalleen siten, että pistoke ei väänny rasiassa

Ruotsalainen Charge-Amps on suunnitellut suko-latausjohdon nimeltä Ray, jossa näitä ongelmia on ratkaistu. Yksivaiheisena johto on kevyt. Johdossa oleva mötti on kevyt ja pieni. Molemmissa päissä pistokkeesta lähtevä johto on kulmassa, jolloin se ei taivu kulmalle eikä vedä pistoketta vinoon. Pistokkeista saa hyvin kiinni käsin eikä tule vahingossakaan vedettyä johdosta.

Vaikka minulla siis onkin tarpeellinen määrä johtoja ja adaptereita kaikkien pistorasioiden hyödyntämiseen, silti halusin ostaa uuden sellaisen johdon, joka on kätevä tiettyyn usein toistuvaan tilanteeseen, eli kun lataan mökille lähtiessä töistä auton viimeiset prosentit täyteen, ja käytettävissä on kätevimmin suko-rasioita.

Suomessa tätä Ray-johtoa saa Stenbacka Oy:ltä Järvenpäästä: http://sahkolataus.fi

Teslatapaaminen

Lauantaina oli suuri päivä: syksystä asti valmisteltu Tesla Club Finlandin Levin tapaaminen. Samalla kun klubilaiset tapasivat, oli järjestetty paikalle yrityksiä esittelemään asioita, jotka kiinnostivat meitä. Esitykset olivat oikeasti mielenkiintoisia – klubin tuntevat yhteistyökumppanit eivät tulleet myyntimielessä, vaan tiesivät, että pitää puhua tekniikasta ja antaa uutta tietoa tulevista suunnitelmista. Nokian Renkaat kertoi kehittäneensä Teslan kanssa Model 3:een kaikkiin malleihin sopivat talvi- sekä kesärenkaat. Fortum kertoi verkostostaan Euroopanlaajuisesti. Aurora Powertrains päästi koeajamaan sähkömoottorikelkkaansa. Hieno peliliike yritykseltä, eivät yritä myydä toistaiseksi pienellä sarjalla kalliiksi tulevaa kelkkaansa väkisin, vaan tekevät toistaiseksi tehtävällä tuotannolla turistisafareita. Autoklinikan aloituksesta Teslan valtuuttamana huoltona kerrottiin, osa huolloista onnistuu jo muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Teslalla oli koko päivä aivan täynnä koeajoja sekä X:llä että S:llä.[/caption]

Tesla itse ajatti koeajoja kahdella autolla, Model X ja S, ja taisivat olla tyytyväisiä, koska koeajolista oli täynnä myöhään iltaan asti.

Esitellään auton siirtämistä kännykällä.

Etelässä Model X alkaa olla jo tuttu, mutta Lapissa on vielä ollut harvinaisuus. Siksikin katsojia pyöri paljon. Model X -jouluvaloesitystä vedettiin monta kertaa päivän aikana ja yritettiin synkronoida useampaa autoa samaan aikaan.

Sähkökelkalla ajoi moni koeajon, aivan hiljainen, voi jutella kyydissä mukavasti

Sähkökelkka on upea juttu, ei muuta ääntä kuin mitä tela lunta vasten vähän kohisee. Pienessä sarjassa komponenttien hinta on vielä kova, eli kelkan hinnaksi tulee tällä hetkellä moninkertainen tavalliseen kelkkaan verrattuna. Voisi se silti mennä hetikin kaupaksi niille innokkaille, jotka lähtisivät mukaan samalla idealla kuin alkuvaiheen Teslojen ostajat: uutta tekniikkaa tukemaan ja samalla saa käyttöönsä jotain harvinaista ja aikaansa edellä olevaa.

BMW i3-koeajolla

Itse kokeilin BMW:n i3:a. Ehkä en siitä kommentoi sen enempää, koska raskaaseen neliveto-Model X:ään tottuneelle oli vähän kiikkerän tuntuinen näillä jäisillä teillä. Mutta ei epäilystäkään, että ennen mitään perinneautoja tietty tämän ottaisin tähänkin keliin.

Oli siellä revontulia

Tällä reissulla ensimmäinen pilvetön yö, jolloin jaksettiin etsiä hyvää paikkaa revontulien katsomiseen. Ajettiin Levin huipulle (ei rinnettä pitkin, vaikka rinteessäkin saatiin ajella illan aikana), ja pienen odottelun jälkeen vihreää alkoi näkyä. Tällä mennään tällä erää ja ajellaan varmaan tästä valoista joku ilta pois vielä viikon aikana.

Lumisessa rännissä

Eilen kello 13:54:51 näin kapealla Kittiläläisellä metsätiellä nopeasti mutkan takaa tulevan auton. Kolme sekuntia myöhemmin olin juuri saanut autoni oikeanpuoleiseen penkkaan kiinni, kun vastaantuleva auto viisti kylkeäni pitkin ja terästolppaan tien vieressä. Siitä se kimposi takaisin tielle sivuluisuun ja pysähtyi vähän matkan päähän. Hänellä auto jäi siihen ja työnnettiin traktorilla metsän puolelle pois tieltä. Itsellä ei edes mielipahaa, kun auto kulkee, videotallenteet löytyy tapahtuneesta ja alumiinia ja muovia saa jonkun vakuutus ostaa kaupasta.

Molemmat ovet toimivat kuitenkin ja auto on ihan ajokunnossa. Ei jälkeäkään vanteissa.

Ovet toimivat ja tuntuvat tiiviiltä, voi jossain tietysti jotain rakoa olla, koska ihan niinkuin jotain suhisisi vähän enemmän vasemmalta puolelta ajaessa. Ihan ajokunnossa siis, että tämä lomaviikko mennään Levillä tällä, eikä tuohon edes kauempaa tule kiinnitettyä huomiota. Tällä nyt just on jonkin verran merkitystä, kun täällä Levillä kymmenien teslakuskien voimin, Teslan ja OP:n ja Fortumin kanssa esitellään sähköautoja.

Molemmista autoista tiputellutta muovinpalaa on tapahtumapaikalla. Tässä näkyy väistämiseni jäljet oikean puolen penkassa.

Itse olen sitä mieltä, että nopeuteni oli sopiva ja pystyin pysähtymään nopeasti, mutta vastaantullut ei kovan vauhtinsa takia mutkan jälkeen pystynyt arvioimaan, että kaksi autoa eivät tässä kohtaa tietä pysty menemään toistensa ohitse. Varsinkin, kun Model X on kymmeniä senttejä pikkuautoja leveämpi.

Vastaan tullut auto ajoi metsän puolelle kylkeäni viistäen, törmäsi tolppaan ja jatkoi sivuluisussa poikittain tielle.

En olisi voinut tehdä mitään toisin, kun olen miettinyt, oliko minulla mahdollisuuksia estää onnettomuus. Vaikka olisin ajanut kuinka hiljaa – nyt nopeus ennen kuin näin auton oli 45 km/h – tai vaikka olisin ollut paikallani, vastaantulija ei olisi saanut reaktioajallaan ja vauhdillaan autoaan pysäytettyä. Jos olisin jarruttanut täysillä ja pysäyttänyt auton ehkä useita metreja ennen, en olisi pystynyt väistämään penkkaan, ja kolari olisi ollut osittainen nokkakolari. Silloin todennäköisesti minunkaan autoni ei olisi enää ajokunnossa: etupyörät olisivat vinossa ja mahdollisesti auton tekniikkaa keulan alta olisi vaurioitunut.

Muuten matka on mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Oulussa yövyimme ja saimme akun täyteen Kivisydämen parkkihallissa. Perjantaina kuljimme Pellon Chademo-laturin kautta Leville hyvin kauniissa maisemissa, ja kuun paistaessa edessämme hienosti. Neste Tupasvillan Chademo-laturi oli kuitenkin vikaantunut, vaikka sillä oli torstaina ladattukin muita autoja. Fortumin edustaja, joka täällä levillä on, kertoi, että selvisi, että se tarvitsee laitevalmistajan huoltoa.

Leville!

Eka lyhyt latauspysähdys. Ovet olivat pyryn jälkeen jäiset ja rapisten aukesivat.

Viikonloppuna on Teslatapaaminen Levillä. Ajamme sinne kahdessa osassa, otamme vähän kevyemmin eikä kerralla perille. Eka lataus Vierumäellä ihan lyhyt sämpylä- ja kahvitauko. Onneksi lumisade väheni jo kauan ennen Lahtea. Sen jälkeen on ollut normaali talvikeli.

Ennen Oulua ja yöpymistä ladataan vain nelostien supereilla.

Paras talviauto, myös kaupungin lumihankisilla kaduilla.

Jäärata-ajoa Hyvinkäällä

Rataa osa mutkitteli metsässä.

Olen esittänyt silloin tällöin väitteen, että sähköautojen kanssa käytetään mielellään ja enemmän kitkarenkaita nastarenkaiden sijasta, ja että se on yksi sähköautoihin siirtymisen etu. Katupöly ja teiden kuluminen vähenisivät. Kitkarenkaita käytetään sen takia, että sähkömoottorilla saadaan paljon tarkempi pidon hallinta jo pelkässä takavetoisessa autossa, nelivedosta puhumattakaan. Muut Teslakuskit, joilla on kokemusta nelivetoisista maastureista nastarenkailla ovat oman kokemuksensa mukaan päässeet takavetoisella Teslalla kitkarenkailla tietyissä jäisissä mäissä paremmin liikkeelle.

Tätä väitettä on paljon epäilty, joten vähän haluaisin tietoa ja kokemusta asiasta. Tesla Club Finland on Levillä jääradalla 2.2.2018 ajelemassa, ja siellä on testattavana monenlaisia kitka- ja nastarenkaita. Halusin ennen sitäkin vähän kokeilla, joten tämä Autoliiton jääratapäivä Hyvinkään lentokentällä tuli sopivaan aikaan. Aika äkkiä tämä idea tuli, joten en oikein ehtinyt enempää mainostamaan, mutta yksi nastarenkainen neliveto-BMW paikalle tuli.

Tästä lähtee lentokentän päätyyn ensin menevä rata.
Joku kiitoradan suoralla
Tapahtuman käytössä ollut osa kiitoradan alkua. Tähän laitettiin vielä lisäksi keiloista väistörata ja pujottelurata
Tästä kohtaa rata kääntyi kiitoradalta metsään. Kiitorata tästä eteenpäin ei ollut tapahtuman käytössä.
Tämä osa kiitorataa ei ollut käytössä.
Lumipeitteen, lähes irtolumen, alla on aika tasainen jää.
Autoliiton kalustoa. Lähdin ajettuani tarpeeksi pois saman tien, eli jäi tutustumatta.
Makkaraa olisi ollut myös tarjolla, mutta en jäänyt syömään.
Harrastajilla on sääliä kaipaamattomat vehkeet rata-ajoon.

Minulla on Racelogicin PerformanceBox, tarkka GPS-tallennin. Sitä käyttäen mittasin aikaa kiihdytykselle 0-100 km/h ja jarrutuksen pysähdyksiin. Sama laite siirrettiin Teslasta nastarenkaiseen BMW:hen mittauksia varten. Vierekkäin emme halunneet ajaa, vaikka riski olisikin pieni leveällä kiitoradan suoralla. Ei tätä niin tarkkaan tullut mietittyä mitä pitäisi mitata, joten oletusasetuksilla vaan ja menoksi.

Toiseen kiihdytykseen laitoin täyden luistoneston päälle, eli ”slip start”-napin pois. Aika huononi selvästi.
Toinen yritys ”slip start” päällä antoi suunnilleen samat ajat kiihdytykselle.
Tässä ajossa lopetin liian aikaisin, kun luulin että 100 km/h on jo täynnä. Talvirenkailla auton mittari näyttää 2 km/h liikaa.
”Slip start” oli taas päällä viimeisessä ajossa, joka kiihdytyksen suhteen oli paras. Pysähtyminen meni kuitenkin jo hitaammin.
Normaalilla ajonvakautuksella nastarenkaallinen BMW kiihtyi selvästi hitaammin, mutta jarrutus oli nopeampi. Vaihtaminen käsivaihteilla vie aikaa.
Ajonvakautuksen poistamalla nastarenkaat käsivaihteilla pääsivät samaan aikaan kuin Tesla kitkoilla.

Tähän taulukkoon keräsin nuo muistiin jääneet ja kuvista saadut tulokset. Se juuri millaisella jäälaikulla renkaat nyt sattuivat olemaan ja miten kenttä oli jo ehtinyt kiillottua ajamisesta tai karhentua nastoista vaikutti tietysti jokaiseen vetoon. Muuten haluaisin näiden lukujen perusteella kuitenkin sanoa, että väitteelleni on perää. Kitkarenkaat sähköautossa pärjäävät sekä kiihdytyksessä että jarrutuksessa polttomoottoriauton nastarenkaille mittaustarkkuuden rajoissa ja ottaen huomioon niin monet muuttujat, kuten vaihteistot. Kaivelemalla alla olevista tiedostoista tarkempia tietoja voisi ehkä päästä tässä päättelyssä pidemmälle, mutta se jää nyt tekemättä minulta. Toivottavasti jollain muulla olisi vaikka aikaa siihen.

Ajat sekuntia 0-60 km/h 0-100 km/h 0-100-0 km/h 100-0 km/h
Eka slip start 9,6 17,5
Klo 10:01 Ei slip startia 10,0 18,3 34,8 16,5
10:10 Toinen slip start 9,5 17,5 34,5 17,0
10:56 Kolmas slip start 9,3
10:59 Paras slip start 8,9 16,6 34,7 18,1
10:36 Nastat luistonestolla 11,4 18,7 34,1 15,4
11:12 Nastat luistonesto pois 8,9

PerformanceBoxin lokitiedostot ovat tässä, ainakin osasta ajoista:
PBOX_350.DBN
PBOX_351.DBN
PBOX_352.DBN. Näitä pystyy tarkastelemaan Racelogicilta ladattavalla Circuit Tools -ohjelmalla (Windows). En ole itse jaksanut näitä tutkia. Kiihdytys- ja jarrutusmatkat näistä saisi kivasti.

Tempoileva rata-ajo näkyy kulutuksessa.

Matkalla Hyvinkäälle kävin kokeilemassa Hyvinkään ABC:n ChaDeMo-latausta. Täyttä akkuahan en näihin jäärata-ajoihin tarvinnut, koska täydestä akusta on hyötyä vain, kun halutaan täysi teho ulos, ja luistonesto jäällä joka tapauksessa rajoittaa tehoa. Tämän päivän aikana jäällä näin mittaristossa suurimmillaan vain noin 130 kW tehon.

Lataus Hyvinkään ABC:llä toimii jo, vaikka palaneen aseman uudelleenrakennus on vielä kesken.
Hyvinkään pikalaturi on tärkeällä paikalla 3-tien varrella pienempiakkuisille sähköautoille.

Tavaratilan suoja ja jakaja

Model X:n tavaratilan ongelmana on, että saatavilla Teslalta ei ole verkkoa tai väliseinää, jota voisi käyttää, kun 6- tai 7-paikkaisessa versiossa kolmas penkkirivi on laskettuna alas. Toisen rivin istuinten kiiltävät selkänojat ja muutenkin avoin matkustamo eivät toimi hyvin tavaratilan etuseinänä.

Kansainvälisiltä foorumeilta luin vinkin alkusyksystä 2016 koirapeitteistä, ja tästä mallista Amazonista: 4Knines Non-Slip Water Resistant Cargo Cover, extra large. Olen nyt käyttänyt sitä vuoden verran aina, kun laajennan tavaratilan penkit kaatamalla, ja se näyttää aika mukavasti ajavan asiansa. Etuosa pysyy ylhäällä 2. rivin istuinten pääntukien ympärille menevillä hihnoilla. Pituutta on ylimääräistä taaksepäin niin, että peiton voi kääntää tavaroiden päälle suojaksi ja lastauksessa suojata auton takaosaa laskemalla sen reunan ulos.

Tavaroita lastatessa peitteen pituus riittää suojaamaan puskuria tavaroilta – ja tavaroita ja omia housuja likaiselta puskurilta.
Kiinnityslenkit menevät toisen rivin pääntukien ympärille ja pitävät etuosan pystyssä penkkien taustaa vasten
Ylimääräisen peitteen saa käännettyä tavaroiden päälle suojaamaan takaluukkua sisältä päin kolhuilta
Etuosa koirapeitteestä on tyhjän päällä, eli pitää vähän miettiä ettei tähän laita jotain painavaa. Mutta ei tuo ole ollut koskaan ongelma.

Pituutta riittää myös siihen, että peitteen saa lattiaan asti keskirivin istuinten taakse, ja siihen väliin saa kiilattua tavaroita pystyyn.

Peite lattiaan asti laitettuna
Jonkin verran sänkyjä ja Lundiaa

Amazon ei välillä toimittanut tätä Suomeen, mutta näyttää taas olevan mahdollista tilata se: https://www.amazon.com/gp/product/B00NC7D6EK . $228 maksoi rahteineen ja tulleineen vuonna 2016 yhteensä.